Go sámediggeláhkaođastus leamaš viidát medias oidnosis, orrot vaššiságat sámiid vuostá lassánan. Olbmot, geat aktiivvalaččat váldet beali sámeáššiide almmolašvuođas, gártet gillát garrage čálašeames neahtas iešguđet ságastallanlávddiin.
Arvedávgesápmelaš, sámeaktiiva Janne Hirvasvuopio lohká duođalaš geahčastagain kommeanttaid, mat leat sáddejuvvon sutnje vássán vahku siste. Hirvasvuopio muitala, ahte dát eai iešalddes leat vearrámus teavsttat, maid son lea vuostáiváldán. Son maiddái lohká, ahte dán háve vaššiságat čuhcet eanetge sápmelaččaide obalohkái, eaige sutnje persovnnalaččat.
Oktii neahta vaššiságat ollejedje gitta su ruoktot.
– Vearrámus, mii munnje lea geavvan, lea dat, ahte munnje bođii ruoktot uhkideapmi boastagássii.
Reivves čujuhuvvui goddindáhpáhussii ja dáddjui, ahte vuostáiváldi galgá orrut jaska, muitala Hirvasvuopio.
Go lea nu guhká galgan lohkat dakkár váivves teavsttaid, lea daidda juo dolkan. Dat eai šat oro dovdomen gostege. Hirvasvuopio fuomášuhttá, ahte eandalit nissonolbmot gártet vásihit garrasot vaššiságaid.
– Dat, mii boahtá ovddal neahtas, lea munnje almmáiolmmožin oalle geahpas, go veardida sámenissoniid vásáhusaide. Eai dát šat mu nu rasaidahtte, mii lea nuppe dáfus oalle morašlaš. Dasa hárjána, muitala Hirvasvuopio.
Sápmelaččaid oktavuođas loktejuvvon juobe Hitlera dagut
Sámedikki nuoraidráđi njunušin Anni-Sofia Niittyvuopio lea lunddolaččat maid oidnosis medias ja kommentere almmolaččat eandalitge sámenuoraide guoskevaš áššiid. Son lohká, ahte liikká su sápmelašvuođa leat bidjan gažaldatvuložin ja su birra lea ságastallon, ahte leago son "doarvái sápmelaš".
– Dat lea hui fasttes dovdu, das boahtá hui fuones miella ja dat váikkuha olbmo identitehtii ja jurddašanvuohkái alddestis ja iežas álbmogis, muitala Niittyvuopio vaššiságain.
Suoma Sámi Nuorat -searvvi ságadoalli Petra Laiti bealistis lea gidden fuomášumi seamma áššái, go identitehta árvvoštallet ja eahpidit, sáhttágo olmmoš duođaid leat sápmelaš. Olbmo vuovttaid dahje čalmmiid ivnni geavahit vuođustussan dasa, man álbmogii sáhttá ja ii sáhte gullat, vaikko dakkár vuohki lea juo áigá gehččojuvvon rasisttalažžan.
Čállosiid sisdoallu soaitá máŋgii leat hui veahkaválddálaš. Petra Laiti muitala, ahte doppe čállojuvvo earret eará juobe sápmelaččaid álbmotgoddimis dahje ovttaskas sápmelaččaid goddimis.
Hirvasvuopio, Niittyvuopio ja Laiti buohkat muitalit, ahte sin etnalašvuođa ja sápmelaččaid eamiálbmotvuođa leat eahpidan. Dasa lassin sii sivahallojuvvojit garra vugiin. Ođđa iešvuohta dálá ságastallankultuvrras lea maiddái Laiti mielde dat, ahte sápmelaččaide čujuhuvvon traumáhtalaš doaimmat jorgaluvvojit dego sámiid iežaset dahkun. Sápmelaččaid leat vel 1960-logus ovdamearkka dihte dutkojuvvon nállebiologalaš dutkamušaid várás.
– Sápmelaččaid eamiálbmotvuohta biddjojuvvo vulos. Dáddjojuvvo, ahte mii leat etnonationalisttat dahje ahte mii háliidivččiimet nállebuhtisvuođa. Min veardidit Natsi-Duiskii dahje Hitlerii, Janne Hirvasvuopio muitala.
Dutki: "Unnitlogu lea álo álki cielahit"
Sápmelaččat leat álkes čuozáhat neahttavaššái, árvala doseanta, universitehtalektor Tapio Nykänen Lappi universitehtas.
– Unnitlogu lea álo álki cielahit. Dábálaččat leat sosiálalaš eastagat, mat eastadit unnitloguid cielaheami. Muhto sápmelaččaid vuostá dákkár eastagat eai oro leamen, árvala Nykänen.
Son lea ovdal dutkan ovdamearkka dihte sápmelaččaid politihkalaš historjjá. Sus goit ii leat justa dán fáttás iežas dutkandiehtu, muhto oaidná ovdáneami hui fuolastuhttin. Nykänen árvala, ahte neahttakommenterejeaddjiide sápmelašvuohta orru leamen dušše aktivisma, vaikko sáhka lea vuođđoláhkii gullevaš rivttiin.
Dakkár jurddašanvuohki orru leamen mo nu dohkkehuvvon almmolaččat, ahte sápmelaččat systemáhtalaččat láhttešedje boastut eará sápmelaččaid vuostá, árvala Nykänen. Dat sáhttá bidjat jurddašit, ahte sápmelaččat livčče háhpohallamin iežaset ovdduid.
– Sáhttá vajálduvvat, ahte sáhka ii leat dábálaččat das, ahte olmmoš ozašii persovnnalaš ovdduid. Sáhka lea baicce das, ahte olmmoš háliida ealihit eamiálbmoga ealli kultuvrra ja dan, mii das oba lea šat leahkimin, čilge Nykänen.
Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.