Nuoret seisovat ison kattilan äärellä ja pudottavat liemeen kumpuksia (saamelaisten perinteisiä verikakkuja). Kumpusten kypsymisen ajaksi kokoonnutaan saliin kuulemaan opetusta syntien tunnustamisesta. Meneillään on saamelaiskulttuuriin painottuva rippileiri Utsjoella. Leirille osallistuu saamelaisnuoria ympäri Suomen.
Nuorgamilaiselle Hánsa Korvelle kumpustaminen tai verkkojen lasku on tuttua, silti hänen mielestään on tärkeää rippikoulussakin tuoda saamelaiskulttuuriin kuuluvia asioita esille.
- On se tärkeää. On nuoria, jotka eivät asu saamelaisalueella. Heille on tärkeää tietää mistä he ovat kotoisin, pohtii Korpi.
Taustalla kaipuu takaisin kotiin
Tänä kesänä Utsjoen rippikouluun osallistuu neljä paikkakuntalaista nuorta, loput tulevat ympäri Suomen. Näin on ollut aiemminkin, kertoo kirkkoherra Arto Seppänen. Monet vanhemmat, jotka ovat muuttaneet Utsjoen kunnasta pois, lähettävät lapsensa Utsjoelle rippikouluun.
- Luulen, että taustalla on vanhemmilla ja jälkikasvullakin eräänlaista kaipuuta takaisin, kotiin. Nyt nuorilla on mahdollisuus tulla ja osallistua rippikouluun, se on tärkeä mahdollisuus monelle, kuvailee Seppänen.
Hengellisen identiteetin lisäksi lujitetaan nuorten saamelaisuutta
Vaikka kulttuuri onkin vahvasti mukana rippileirillä, opetus on edelleen se keskeisin asia. Oulun hiippakunnan saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio kertoo, että tällaisella rippileirillä yritetään tavoittaa saamelaisnuoria ympäri maan.
- Ensi vuodeksi meillä on vielä rahoitus tälle, toivottavasti rippileiri saa jatkoa. Rippileirin tarkoitus on hengellisen identiteetin lisäksi lujittaa myös nuorten saamelaisuutta, kiteyttää Niittyvuopio.
Hánsa Korpi ei pysty nimeämään mikä rippileirillä on ollut mieluisinta. Yhtenä mukavana asiana on ollut tutustuminen uusiin nuoriin. Hánsa suosittelee rippikoulua muillekin.
- Meillä on paras rippileiri ja parhaat ohjaajat!