Laura Lahtista, 19, on pidetty pitkään suomalaisen kilpauinnin tulevaisuuden toivona. Entinen lapsitähti kilpaili ensimmäisissä aikuisten arvokisoissaan vain 14 vuoden ikäisenä.
Monipuolinen Lahtinen saavutti kolme vuotta sitten nuorten EM-pronssia päälajissaan 200 metrin perhosuinnissa. Samana vuonna hän teki lupaavia suorituksia Etelä-Koreassa pidetyissä pitkän radan MM-kisoissa.
Läpimurtovuotensa jälkeen Lahtinen törmäsi erinäisiin haasteisiin, jotka ovat hidastaneet lahjakkaan uimarin menoa. Viimeisten kuukausien aikana Lahtinen on saanut käännettyä viimein kurssinsa ja mennyt urheilijana uudelle tasolle.
Sunnuntaina Melbournessa päättyneissä lyhyen radan MM-uinneissa Lahtiselta nähtiin ensimmäinen iso teko aikuisten arvokisatasolla, kun hän ylsi 200 metrin perhosuinnissa finaaliin Suomen ennätysajalla 2.05,13. Finaalissa kahdeksanneksi jääneen suomalaisen ennätys on parantunut tämän kauden aikana lähes puolitoista sekuntia.
– Kaksi viimeistä kautta ovat olleet hänelle raskaita, minkä hän on näyttänyt myös sosiaalisessa mediassa. Olen ollut tosi iloinen siitä, miten Laura on onnistunut tällä kaudella. Tietää, miten tärkeä juttu uinti hänelle on, Ylen lajiasiantuntija Ville Kallinen sanoo.
Lahtisella selvä parannuskohde
Sivumatkallaan 100 metrin perhosuinnissa Lahtinen eteni välieriin uusintauinnin jälkeen. Hän ui siinä SE:n 56,88, jolla hän paransi aiempaa ennätystään 0,25 sekuntia.
Iltauinneissa Lahtinen jäi kuitenkin selvästi huippuvauhdistaan. Kallinen sanoo, että tässä Lahtisella on selvä parannuskohde tulevaisuutta ajatellen.
Lahtisen SE 2.05,13 on kansainvälisesti huippuaika. Kyseisellä ajalla hän olisi ollut loppukilpailussa viides.
– Kun katsoo finaaliuintia, siinä oli iso pudotus alkuerästä. 100 metrin perhosuinnissa oli heittelyä paljon päivän aikana. Se kielii siitä, että Lauralla on vielä paljon opittavaa energian ja vireystilan säätelyssä, jotta hän saa parhaan iskukyvyn oikeaan paikkaan.
Kallinen ei usko, että kyse on kuntotekijöistä. Hän arvioi, että alkuerän ison ennätysparannuksen jälkeen voi tulla iso ulospuhallus.
– Parannus on niin iso, että sitä ei pysty käsittelemään kunnolla. Toinen skenaario on se, että on jännittänyt koko päivän iltauintia. Hermosto ei ole levännyt missään vaiheessa. Kun h-hetki tulee, irtiotto ei onnistu.
Lahtinen hyödyntää urheilupsykologia apunaan. Kallisen mukaan ratkaisu voi hyvinkin löytyä siltä puolelta.
Kallinen näkee, että Lahtisella on potentiaalia kasvaa ainakin olympialaisten välierätasolle.
– Jos Lauralla osuu kaikki nappiin, näen, että hän voi uida olympiafinaalissa 200 metrin perhosuinnissa.
Lahtisen nykyisen kehityksen taustalla on tekniikan kohentuminen. Hänen kestävyyskapasiteettinsa on kovalla tasolla.
– Teknisesti Laura ei ole ollut maailman huipputasoa. Perhosuinti on ollut hänellä todella pomppivaa. Tällä kaudella uiminen on ollu teknisesti parempaa. Se on rennompaa ja suuntautuu koko ajan eteenpäin.
Hulkko voi yltää sivumatkallaan olympiafinaalitasolle
MM-uinnit sujuivat koko Suomen joukkueelta mainiosti. Lahtisen lisäksi Suomen ennätyksiin ylsivät parikymppinen Ronny Brännkärr 100 metrin sekauinnissa (52,28) sekä Olli Kokko 50 metrin rintauinnissa (26,24). Veera Kivirinta eteni 50 metrin rintauintifinaaliin, jossa hän oli kahdeksas.
Viime vuonna pitkän radan EM-kisoissa hopealle 50 metrin rintauinnissa yltäneeltä Ida Hulkolta nähtiin Melbournessa lupauksia paremmasta. Hulkon kausi on ollut rikkonainen sairasteluiden takia.
Lähtökohtiin nähden huomionarvoista oli etenkin Hulkon hyvä vauhti sivumatkallaan 100 metrin rintauinnissa. Sillä matkalla hän oli yhdeksäs eli ensimmäinen finaalin ulkopuolelle jäänyt uimari. Aika 1.04,85 oli tamperelaisen kolmanneksi paras noteeraus lyhyellä radalla.
Hulkon vahvin matka 50 metrin rintauinti ei ole olympiamatka. Satasella hän voi kuitenkin taistella olympiafinaalipaikasta vuoden 2024 olympialaisissa.
– Parhaana päivänä Idan uintinopeus riittää siihen, että hän on 100 metrin rintauinnissa olympiafinalisti. Idan pitää rakentaa uinnistaan taloudellisempaa sekä saada lisää nopeuskestävyyttä. Hänen pitää kestää 100 metrin rintauinnin hapot. Se on vähän niin kuin 400 metrin juoksua.
”Järkyttävän kova parannus”
Kallisen mukaan MM-kisojen kansainvälisesti kovin suoritus oli liettualaistähti Ruta Meilutyten ME-veto 50 metrin rintauinnin välierissä (28,37). Viesteissä tehtiin useita maailmanennätyksiä, mikä kertoo useiden maailman huippujen läsnäolosta.
MM-kisojen sensaatio ja puheenaihe oli parikymppinen Caymansaarten Jordan Crooks, joka loisti vapaauinnin sprinttimatkoilla. Hänestä tuli yllätysvoittaja 50 metrin vapaauinnissa. Se oli samalla Caymansaarteen ensimmäinen uinnin MM-mitali.
– Ennen näitä kisoja hänen maailmanrankinginsa oli 117:s, mutta hänen välieräaikansa on kaikkien aikojen kuudenneksi nopein. Hän hyppäsi kaikkien aikojen listalla yli 100 sijaa, mikä on järkyttävän kova parannus yhden kauden aikana, Kallinen hämmästelee.
