Tiistaiaamuna pelatun Coloradon ja New York Islandersin välisen NHL-ottelun alla kokoonpanoja selatessaan saattoi arvata, mitä tuleman piti. Lukuisten loukkaantumisten runtelema Colorado lähti otteluun kymmenellä hyökkääjällä tavallisen kahdentoista sijaan, joten jo aiemmin kovalla kuormalla olleille kärkipelaajille oli todellakin luvassa minuutteja.
Pelin jälkeiset numerot pääsivät silti yllättämään: Mikko Rantanen pelasi ottelussa neljä sekuntia yli 29 minuutin.
NHL on tilastoinut jääaikoja kaudesta 1997–1998 lähtien ja lähes näiltä vuosilta saa hakea edellistä kertaa, kun suomalainen hyökkääjä on ylittänyt taalajäillä runkosarjaottelussa 29 minuutin rajapyykin. Itse asiassa siihen ei ole suomalaisessa NHL-historiassa yltänyt kukaan muu kuin Teemu Selänne.
Selänne pelasi kalenterivuoden 1998 aikana neljä 29 minuutin ottelua – viimeisen kerran 25.10.1998 Phoenixia vastaan. Hyökkääjien jääaikaennätys NHL:stä on tasan 30 minuuttia. Tähän ylsi Vjatseslav Kozlov Atlantan paidassa vuonna 2003.
– Onhan tuo aika paljon hyökkääjälle, mutta siinä nyt oli jatkoaikaa ja muuta. Loukkaantumiset tässä eniten omiin jääaikoihin vaikuttavat. Yllättävän hyvin silti jaksoin. Nyt olisi vielä pari peliä jäljellä ennen kolmen päivän joulutaukoa, Yle Urheilun Denveristä tavoittama Rantanen huokaa.
– Olihan sitä pelin jälkeen aika väsynyt ja onneksi sain hyvät unet. Uni on palautumisen osalta varmasti se tärkein juttu.
Mitään uutta ei suuressa jääajassa Rantaselle kuitenkaan ollut. Colorado on kärsinyt kauden mittaan käsittämättömästä määrästä loukkaantumisia ja edelleen avainpelaajista sivussa ovat muun muassa tähtihyökkääjät Nathan MacKinnon ja Gabriel Landeskog sekä puolustaja Bowen Byram.
Vielä joitakin viikkoja takaperin sivussa olivat myös Valeri Nitshushkin sekä Artturi Lehkonen.
Tämä on näkynyt Rantasen arjessa alati kasvaneina peliminuutteina. Edellisen noin kuuden viikon aikana (14.11. alkaen) kaikista NHL-hyökkääjistä vain Edmontonin Connor McDavid on pelannut Rantasta enemmän. McDavidin keskiarvo on kymmenen ja Rantasen yhdeksäntoista sekuntia vaille 24 minuutin.
Rantanen on pelannut kerran 29 minuuttia, kerran 27 minuuttia, kahdesti 25 minuuttia ja niin edelleen. Kokonaisrasituksesta puhuttaessa on myös hyvä muistaa, että kevytrakenteinen McDavid on kymmenkunta kiloa Rantasta kevyempi pelaaja.
– Eivät tällaiset minuutit varmasti pidemmän päälle hyvä juttu ole joukkueellekaan. Jos me nyt puhutaan kuuden viikon jaksosta, niin se nyt vielä menee, tässä on jaksanut ihan hyvin. Koko kautta ei voi tällaista rallia kuitenkaan vetää, jos meinaa pudotuspeleissäkin vielä pelata vahvalla energialla, Rantanen muistuttaa.
Kunto kasvaa pelatessa
Toisaalta Rantanen kuuluu siihen pieneen porukkaan suomalaisia NHL-pelaajia, joiden urheilullisuus kestää edellä mainitun mankelin. Turkulaispelaaja on jo vuosia rakentanut pohjia, jotka mahdollistavat ruuvin kiristämisen nähdyllä tavalla niin, ettei pelaamisen taso kuitenkaan laske tai keho anna periksi.
– Kesällä on tehty hommia juuri sitä varten, että jaksaisin pelata paljon. On myös niin, että kunto nousee, kun pelaa paljon. Jos pelaat joka toinen päivä 24 minuuttia, niin väkisinkin siinä kunto kohenee ja siihen ikään kuin tottuu hieman, TPS-kasvatti toteaa.
On sanomattakin selvää, että laadukkaan palautumisen merkitys korostuu, kun pelaaja operoi joka toisena päivänä tällaisilla jääajoilla.
– Jotakin on tehtävä pelin jälkeen. Siitä ei voi mennä suihkuun, vaihtaa vaatteita ja lähteä kotiin sohvalle. Sitä olisi seuraavana päivänä ja seuraavassa pelissä aika hapoilla. Nyt Arsin (Artturi Lehkonen) kanssa poljettiin pyörää parikymmentä minuuttia, minkä jälkeen venyttelin ja kävin hieronnassa. Hallilta pääsin lähtemään vasta yhdentoista jälkeen.
Yksi osa palautumista ja jaksamista on tankkaaminen. Voisi kuvitella, että Rantasen kokoinen, noin 100-kiloinen härkä syö valtavan kulutuksen kautta hirvittäviä määriä.
– Ruokaa menee, mutta se riippuu fiiliksestäkin. Jos on pelannut paljon, ei välttämättä ole pelin jälkeen edes nälkä, kun on niin loppu. Silloinkin pitää syödä edes jotakin. Yleisellä tasolla ruokaa menee todella paljon, kun kulutus on kovaa. On pakko syödä ja tankata myös välipäivinä. Kuuntelen silti myös kroppaa ja syön silloin, kun on nälkä, en väkisin.
NHL:ssä ruokapalvelu pelaa tavallisesti hyvin, mutta vieraspelireissuilla tarjonta ei ole samalla tasolla kuin kotipeleissä. Rantanen kertoo, että kotipelien jälkeen tarjolla on heti laadukasta kotiruokaa, mutta vierasotteluiden jälkeen ennen lentokonetta lähinnä pizzaa tai muuta nopeasti naposteltavaa.
Erityisen tarkka Rantanen ei syömisestään ole.
– Hallilla on yleensä vieraspelien jälkeen pizzaa tai sitten sushia, kun ”Kinnoni” (Nathan MacKinnon) pitää välillä hieman linjoja kurissa, Rantanen naurahtaa.
– Minä en laske kaloreita tai mieti kovin tarkkaan. Jos kuluttaa näin paljon, siinä ei pari pizzan palaa tee mitään. Se tulee ihan tarpeeseenkin heti pelin jälkeen. Jos ei keitetty riisi maistu heti pelin jälkeen, riittää, kun syö edes jotakin. Katsotaan nyt sitten, mitä joku ruokaekspertti kirjoittaa tämän lausunnon jälkeen, että puhun täällä ihan sontaa, Rantanen nauraa.
”Ei riitä se, mitä normaalisti tuo”
Armottomasta loukkaantumissumasta huolimatta Colorado on selvinnyt joulunalusajasta varsin hyvin. Sen voittosaldo on ykköstähti MacKinnonin loukkaantumisen jälkeen (5.12.) 4-3-1, vaikka maalintekeminen on ollut ajoittain tervanjuontia ja syksyllä joukkuetta kannatellut ylivoimapeli on toiminut kahdeksan ottelun aikana vain noin yhdeksän prosentin tehoilla.
Rantanen ansaitsee johtavana pelaajana syyskaudestaan kiitettävän arvosanan. Vaikka miestä on kaatunut viereltä kuin heinää, Rantanen operoi edelleen kovalla 1,26:n ottelukohtaisella pistekeskiarvolla. MacKinnonin loukkaantumisen jälkeen Rantanen on tehnyt kahdeksaan otteluun seitsemän maalia.
Kaiken kaikkiaan tapa, jolla Rantanen lyö kokonaisvaltaisesti pieniä yksityiskohtia myöten joka ilta kaukalossa kaiken peliin, tekee vaikutuksen.
– Se tulee omasta luonteesta, haluan antaa kaikkeni. Nyt kun tästä on tärkeitä pelaajia pois, jokainen ymmärtää, että pöytään on tuotava hieman ylimääräistä. Ei riitä se, mitä normaalisti tuo. Sitä olen yrittänyt tehdä ja olen ottanut ylpeyden asiaksi halun näyttää, että pystytään myös nyt voittamaan pelejä, Rantanen sanoo.
– Tiedostan, että oma panos on tärkeä, jos me halutaan voittaa pelejä. Se tuo halua näyttää.
Rantanen on kasvanut absoluuttiseksi huippuyksilöksi jääkiekkomaailman huipulle, mutta viimeisempien näyttöjen kautta myös todella kovaksi johtajaksi.