Suomen oloissa poikkeuksellisen rikostapauksen käsittely alkaa tänään keskiviikkona Turun hovioikeudessa.
69-vuotiasta entistä mainostoimistoyrittäjää Lasse Erik Lehtoa syytetään lähes 30 vuoden takaisesta murhasta.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi viime toukokuussa Lehdon elinkautiseen. Käräjäoikeus katsoi, että Lehto ampui turkulaisen lakimiehen Ilpo Härmäläisen purjeveneessään ja upotti tämän ruumiin mereen Turun Airistolle vuonna 1994.
Käräjäoikeuden päätös oli selkeä. Se totesi, ettei asiassa tullut esille muita mahdollisia ulkopuolisia tekijöitä eikä uskottavaa vaihtoehtoista tapahtumien kulkua.
Koskaan aikaisemmin ketään ei ole tuomittu henkirikoksesta yhtä pitkän ajan jälkeen itsenäisen Suomen oikeushistoriassa.
Lehto valitti tuomiosta.
Murha on tässä tapauksessa ainoa rikos, josta on mahdollista syyttää ja langettaa tuomio. Kaikki lievemmät tekomuodot, kuten tappo, ovat jo vanhentuneet.
Vainaja löytyi lähes 30 vuoden jälkeen
33-vuotiaasta lakimiehestä Ilpo Härmäläisestä tehtiin viimeinen varma havainto 3. elokuuta 1994 puolenpäivän jälkeen, kun hän poistui kotoaan Eerikinkadulta Turun keskustassa. Härmäläinen oli ilmoittanut lähtevänsä katsomaan Lehdon kanssa jotakin asuntoa.
Tapahtuma-aikaan 41-vuotias mainostoimistoyrittäjä Lehto oli Härmäläisen liikekumppani. Poliisitutkinnan mukaan Lehto ja Härmäläinen tapasivat toisiaan useita kertoja ja pitivät aktiivisesti yhteyttä myös puhelimitse, viimeisen kerran vain hetkeä ennen Härmäläisen katoamista.
Lehtoa kuulusteltiin Härmäläisen taposta epäiltynä ensimmäisen kerran helmikuussa 1995, mutta tuolloin tutkinta ei edennyt.
Keskusrikospoliisi avasi Ilpo Härmäläisen katoamisen tutkinnan uudelleen kesällä 2021. Tapauksessa alettiin epäillä murhaa. Teletietoja, todistajien lausuntoja ja Lehdon ristiriitaisia kuulustelukertomuksia yhdistelemällä poliisi teki läpimurron.
Lehto sai aikanaan tuomion talousrikoksesta, joka paljastui Härmäläisen katoamistutkinnan yhteydessä. Käräjäoikeus katsoi murhan motiivina olleen pyrkimys estää kyseisen talousrikoksen paljastuminen ja pelastaa yrityksensä ajautuminen konkurssiin.
– Tämä olisi tarkoittanut hänen henkilökohtaisen taloutensa tuhoutumista sekä tärkeänä pitämiensä aineellisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen aseman menettämistä, käräjäoikeus toteaa päätöksessään.
Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että Lehto oli ottanut Härmäläisen kyytiinsä Eerikinkadulta ja ajanut tämän kanssa Satavan venesatamaan, jossa säilytti purjevenettään. Oikeuden mukaan Lehto oli houkutellut Härmäläisen purjeveneeseen ja surmannut tämän ampumalla kahdesti.
Käräjäoikeus toteaa, että teon jälkeen Lehto on paketoinut Härmäläisen ruumiin muovisäkkeihin, sitonut siihen ankkurin ketjuineen ja upottanut mereen.
Lähes 28 vuotta kateissa ollut Härmäläinen löydettiin vesistöetsinnöissä Airistolta viime maaliskuussa.
Käräjäoikeuden mielestä teko oli erityisen raaka muun muassa siksi, ettei Härmäläisellä ollut mitään puolustautumis- tai pakenemismahdollisuutta.
– Rikos osoittaa hänessä poikkeuksellista kylmyyttä ja välinpitämättömyyttä toisen ihmisen hengestä ja elämästä, käräjäoikeus luonnehti Lehtoa.
Tuomioistuimen mukaan teko ei kuitenkaan ollut erityisen julma, koska sitä ei ollut pitkitetty, eikä uhrille aiheutettu ”välttämätöntä enempää tuskaa”.
Lehto kiistää yhä
Syytetyn asianajaja Heikki Uotila on korostanut, että syytteen teonkuvaus perustuu enimmäkseen johtopäätöksiin. Puolustus katsoo, että Lasse Lehdolla on alibi Ilpo Härmäläisen katoamisajankohdalle.
3. elokuuta 1994 syytetyn omistamassa mainostoimistossa oli paikalla kaikki kolme työntekijää. Poliisi kuulusteli heitä neljä viikkoa Härmäläisen katoamisen jälkeen. Työntekijät muistelivat, että mainosmies oli ollut paikalla heidän palatessaan lounaalta puolenpäivän aikoihin ja jonkin aikaa sen jälkeen.
Puolustus on huomauttanut, että mikäli mainosmies on ollut toimistossaan kello 13.00 saakka, ei teon suorittaminen ole ollut mahdollista kello 12.15–13.44 välisessä aikaikkunassa, kuten syyttäjä esittää.
Lehto on väittänyt olleensa tekohetkellä taksilla tai julkisella kulkuneuvolla Raisiossa huoltoasemalla tapaamassa tuttavaansa. Hänen oma autonsa oli tapahtuma-aikaan lainassa lähisukulaisillaan näiden ulkomaanmatkalla.
Tuttavan mukaan Lehto oli pyytänyt häntä merkitsemään kalenteriin totuudenvastaisen ajankohdan huoltoasematapaamisesta. Todistaja oli muistellut tuon Lehdon ilmoittaman ajankohdan sopineen juuri kalenteriaukeaman keskivaiheille eli olemaan esimerkiksi keskiviikko 3. elokuuta 1994.
– Arvioitaessa ylipäätään Lehdon kertomuksen uskottavuutta, se on muuttunut jatkuvasti eri kuulemiskertojen välillä ja sisältänyt useita väitteitä ja seikkoja, jotka eivät ole voineet pitää paikkaansa, kuten edellä on todettu. Lehto ei ole kyennyt selvittämään uskottavasti liikkumisiaan aikavälillä kello 12.15 – 14.10, käräjäoikeus lausui.
Heikki Uotilan mukaan Lehto on yhä sitä mieltä, ettei ole tavannut Härmäläistä tämän katoamispäivänä.
– Hän kiistää surmanneensa Härmäläisen.
Uotilan mukaan hovioikeudessa ei ole lähtökohtaisesti luvassa uutta todistelua, vaan tuomioistuin arvioi samaa näyttöä kuin käräjäoikeus.
Käräjäoikeuden käsittely käytiin kahdessa osassa. Tuomion oli alun perin määrä tulla maaliskuussa samalla viikolla kuin Härmäläisen ruumis löydettiin. Löydön vuoksi tuomionantopäivää lykättiin ja käräjäoikeus kokoontui käsittelemään uutta todistelua vainajan löytymisen jälkeen.
Hovioikeudessa koko näyttö käsitellään kerralla. Asianajaja Uotila ennakoi pitkiä istuntopäiviä.
– Oma aikansa siinä menee, että kirjalliset todisteet saadaan käsiteltyä.
