Työläisperheen poikana kasvanut paavi Franciscus korosti nöyryyttä ja vaatimattomuutta paavillisen loiston keskellä

Argentiinalainen Jorge Mario Bergoglio nousi katolisen kirkon päämieheksi maaliskuussa 2013. Paavina hän luotsasi kirkkoa modernimpaan suuntaan.

Video näyttää hetkiä Franciscuksen vuosilta paavina.
  • Jussi Nurminen
  • Jenna Vehviläinen

Katolisen kirkon johtaja paavi Franciscus, oikealta nimeltään Jorge Mario Bergoglio, on kuollut.

Argentiinalaissyntyinen Franciscus kärsi erityisesti keuhkoihin liittyvistä terveysongelmista ja oli sairaalahoidossa useita kertoja viime vuosina.

Franciscus muistetaan humaanina paavina, joka luotsasi vanhoillista kirkkoa edeltäjiään modernimpaan suuntaan ja puhui esimerkiksi maahanmuuttajien ja vähemmistöjen puolesta.

Viimeisinä elinkuukausinaan hän myös nimitti Vatikaanille ensimmäisen naiskuvernöörin, kehotti joulupuheessaan laskemaan aseet Ukrainassa ja tuomitsi Gazan vakavan humanitaarisen kriisin.

Nöyrä ja humaani

– Vaikuttaa siltä, että kardinaaliveljeni menivät maailman ääriin löytääkseen [paavin], sanoi argentiinalainen kardinaali Bergoglio tultuaan valituksi katolisen kirkon päämieheksi 13. maaliskuuta 2013.

– Haluan siunata teidät, mutta ensin...pyydän teitä rukoilemaan Herraa, että hän siunaisi minua, uusi paavi Franciscus pyysi Pietarinaukiolle kokoontuneilta ihmisiltä.

Paavi Franciscuksen ensimmäiset sanat valintansa jälkeen toivat esille piirteet, jotka nousivat toistuvasti esille hänen kautensa aikana: nöyrän asenteen ja huumorintajun.

Italiasta siirtolaisina Argentiinaan muuttaneiden vanhempien työläisperheessä kasvanut Franciscus korosti alusta alkaen vaatimattomuutta kaiken Vatikaanin kullankimalteisen prameuden keskellä. Se näkyi hänen nimessäänkin: Franciscus Assisilainen tunnettiin köyhien puolustajana.

Paavi Franciscus esimerkiksi kieltäytyi muuttamasta paaville tarkoitettuun asuntoon ja valitsi asuinpaikakseen sen sijaan Vatikaanin vierastalon. Hän myös kieltäytyi luksusautojen käytöstä.

Kardinaali Jorge Mario Bergoglio hymyilee ja vilkuttaa.
Kardinaali Jorge Mario Bergoglio osallistui maaliskuussa 2013 Vatikaanissa uuden paavin valinneeseen konklaaviin. Kuva on otettu 11. maaliskuuta 2013. Kuva: Ciro Fusco / EPA
Paavi kumartaa parvekkeella. Seurana on kardinaaleja ja muita kirkonmiehiä.
Uusi paavi kumarsi Pietarinaukiolle kokoontuneille ihmisille 13. maaliskuuta 2013. Kuva: Radek Pietruszka / EPA
Paavi Benedictus ja paavi Franciscus pitävät toisiaan käsistä.
Emerituspaavi Benedictus ja paavi Franciscus Vatikaanissa 23. joulukuuta 2013. Benedictus XVI jätti poikkeuksellisesti tehtävänsä helmikuusssa 2013. Edellisen kerran paavi oli eronnut tehtävästään 1400-luvulla. Kuva: Maurizio Brambatti / EPA

Yhteiskunnan hylkiöt nousivat esille puheissa ja teoissa

Franciscuksen puheiden ja toimien toistuvana teemana olivat yhteiskunnan vähäosaiset ja muiden hylkimät ihmiset.

Heti kautensa aluksi hän herätti huomiota ja katolisen kirkon konservatiivisiiven suuttumusta puhumalla sovittelevasti homoista ihmisinä, vaikka samalla tuomitsikin homoseksuaaliset teot.

– Jos joku on homo, etsii Jumalaa ja hänellä on hyvä tahto, niin kuka minä olen häntä tuomitsemaan, Franciscus tokaisi toimittajille kesällä 2013.

– Ihmiset, joilla on homoseksuaalisia taipumuksia, ovat Jumalan lapsia. Jumala rakastaa heitä, Jumala on heidän kanssaan, paavi jatkoi aiheesta helmikuussa 2023 ja tuomitsi samalla homouden kriminalisoinnin.

Paavi lentokoneessa kaksi sormea pystyssä.
Paavi Franciscus puhui sovittelevasti homoista häntä seuraaville toimittajille 28. heinäkuuta 2013 lentokoneessa paluumatkalla Brasiliasta. Kuva: Grzegorz Galazka / AOP

Franciscus nosti toistuvasti esille myös köyhien, sairaiden, siirtolaisten ja vankien aseman niin sanoillaan kuin teoillaankin.

Erityisen paikan hänen sydämessään saivat maahanmuuttajat ja siirtolaiset. Franciscus teki ensimmäisen vierailunsa paavina Lampedusan saarelle, johon saapuu Välimeren yli veneillä paljon siirtolaisia. Siellä hän rukoili mereen hukkuneiden puolesta.

Myös Franciscuksen vierailut vankien luona, kuten perinteinen pääsiäiseen liittyvä jalkojen peseminen, nousivat usein otsikoihin.

Polvistunut paavi suutelee miehen paljasta jalkaa.
Paavi pesi ja suuteli vankien jalkoja Rooman Regina Coelin vankilassa 29. maaliskuuta 2018. Kuva: AOP
Paavi Franciskus katsoo hänelle lahjoitettua valkoista Renaultia.
Paavi sai 7. syyskuuta 2013 lahjaksi käytetyn Renaultin. Franciscuksen kerrottiin ajaneen 20 vuotta vanhalla autolla Vatikaanin alueella. Kuva: AOP

Naispappeuden vastustaja halusi naisia korkeisiin virkoihin

Naisten aseman parantamisen puolesta paavi puhui useita kertoja, vaikkei naispappeja ollutkaan valmis hyväksymään.

Vuonna 2022 astui voimaan Franciscuksen ajama uudistus, jonka ansiosta naiset voivat päästä Vatikaanin hallinnossa johtaviin virkoihin.

Helmikuussa hän nimitti italialaisnunna Raffaella Petrinin Vatikaanin ensimmäiseksi naiskuvernööriksi.

Vieraillessaan Filippiineillä vuonna 2015 paavi patisti miehiä kuuntelemaan enemmän naisten ajatuksia ja lopettamaan sovinismin.

– Naisilla on meille paljon asiaa tämän päivän yhteiskunnassa. Me miehet olemme välillä liian machoja. Naiset pystyvät esittämään kysymyksiä, joita me miehet emme kykene ymmärtämään.

Pyörätuolissa istuva säikähtäneen näköinen paavi ja innokkaasti häntä kohti kurkottavia nunnia.
Pyörätuolissa istuva paavi kohtasi Vatikaanissa 22. toukokuuta 2023 tapaamisesta innostuneita nunnia. Kuva: AOP

Katolisen kirkon piirissä paljastuneet laajat lasten hyväksikäyttötapaukset johtivat paavin anteeksipyyntöihin ja lupauksiin avoimuudesta ja syyllisten rankaisemisesta.

Vuonna 2019 hän kutsui koolle ennennäkemättömän huippukokouksen, jossa hyväksikäyttöongelmasta puhuttiin avoimesti. Myös Yle haastatteli tuolloin kokouksen takia Roomaan tullutta amerikkalaista katolisen papin hyväksikäytön uhria.

Franciscus kutsui hyväksikäyttöön syyllistyviä pappeja saatanan työkaluiksi.

– Vetoan kaikkiin lasten seksuaalisen ja muun hyväksikäytön vastustamiseksi. Olemme tekemisissä kauhistuttavien rikosten kanssa, jotka on pyyhittävä pois maan päältä, paavi vetosi vuonna 2019.

Suojavaatteissa oleva paavi pitelee käsissään vauvaa.
Paavi San Giovannin sairaalassa Roomassa 16. syyskuuta 2016. Kuva: AOP
Paavi siunaa koiraa.
Paavi Franciscus siunasi opaskoiran Pietarinaukiolla 31. toukokuuta 2023. Kuva: Maurizio Brambatti / EPA
Paavi puristaa Hämähäkkimies-asussa olevan henkilön kättä.
Hämähäkkimieheksi pukeutunut henkilö tervehti paavia Vatikaanissa 23.6.2021. Kuva: Giuseppe Lami / EPA

Uusi paavi ja vanha paavi elivät rinnakkain ensimmäistä kertaa vuosisatoihin

Paavi Franciscus toimi lähes koko kautensa ajan katolisen kirkon historiassa poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa hänen edeltäjänsä oli yhä elossa.

Franciscus valittiin paaviksi sen jälkeen, kun hänen edeltäjänsä Benedictus XVI luopui vapaaehtoisesti paavin tehtävistä ja vetäytyi viettämään eläkepäiviä. Edellisen kerran paavi oli luopunut tehtävästään 1400-luvulla.

Benedictus kuoli 31. joulukuuta 2022. Konservatiivisen saksalaisen ja maltillisen argentiinalaisen paavin julkisissa esiintymisissä ja kannanotoissa oli nähtävissä selvä ero.

Voidaan sanoa, että Franciscus nostettiin paaviksi Vatikaanin eliitin ulkopuolelta, uudistamaan kirkon ilmapiiriä progressiivisemmaksi. Se toi paaville myös paljon vihollisia erityisesti kirkon vanhoillisen siiven keskuudessa.

Esimerkiksi Ukrainan sotaa koskevissa kannanotoissaan hän on puolestaan pysynyt maltillisempana eikä ole esimerkiksi koskaan suoraan tuominnut Venäjän sotarikoksia, mikä on myös nostattanut kritiikkiä.

Paavi vastaanottaa Diego Maradonalta Argentiinan jalkapallojoukkueen paidan.
Argentiinalainen jalkapalloilija Diego Maradona lahjoitti argentiinalaissyntyiselle paaville Argentiinan jalkapallojoukkueen paidan 1. syyskuuta 2014. Kuva: ABACA/Shutterstock/All Over Press
Donald Trump seisoo perheineen paavin rinnalla.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toi 24. toukokuuta 2017 perheensä tapaamaan paavia ja sai aikaan nettimeemien tulvan. Kuvassa vasemmalta oikealle Jared Kushner, Ivanka Trump, Donald Trump, paavi Franciscus ja Melania Trump. Kuva: AOP
Paavi paavimobiilin kyydissä. Taustalla stadionin katsomo täynnä ihmisiä.
Paavi Franciscus kulki paavimobiililla Kanadan Albertassa 26. heinäkuuta 2022. Kanadan-matkan yhteydessä paavi myönsi, että hänen on aika hidastaa tahtiaan terveyssyiden vuoksi. Kuva: Lincoln Ho / AOP

Paavi Franciscusta vaivasivat viimeisinä elinvuosina erilaiset terveysongelmat. Polvivaivojen vuoksi hän joutui käyttämään pyörätuolia.

Heinäkuussa 2022 paavi Franciscus joutui myöntämään, että hänen on aika hidastaa tahtiaan terveyssyiden vuoksi.

– En usko pystyväni enää matkustamaan aiempaan tahtiin. Ikäni ja rajoitteideni vuoksi minun on vähän säästeltävä itseäni, jotta voin palvella kirkkoa, paavi sanoi.

– Vaihtoehtona on, että joudun miettimään mahdollista tehtävästä luopumista, hän jatkoi.

Maaliskuussa 2023 paavi joutui sairaalaan keuhkoputkentulehduksen ja kesäkuun alussa tyräleikkauksen takia.

Paavia hoitaneet lääkärit varoittivat ennen leikkausta, että paavin korkea ikä ja aikaisemmat terveysongelmat saattavat vaikuttaa toipumiseen.

Paavi itse vastasi terveydentilaansa koskevaan kysymykseen tuolloin ominaiseen tapaansa.

– Yhä elossa.

Selin oleva paavi vilkuttaa.
Terveysongelmat vaivasivat paavia viimeisinä vuosina yhä enemmän. Liikkumista vaikeuttaneiden polvivaivojen lisäksi paavilla oli leikkaushoitoa vaatinut tyrä. Paavi vilkutti Pietarinaukiolle Vatikaaniin kokoontuneille ihmisille 7. kesäkuuta 2023 ennen leikkaukseen menoa. Kuva: Ettore Ferrari / EPA