Vantaan raitiolinjan hankesuunnitelma ja rakentaminen hyväksyttiin Vantaan kaupunginhallituksessa myöhään eilen maanantaina.
Hyväksyntä tehtiin äänestystuloksella 9–6.
Linjan rakentamista ovat vastustaneet ainakin perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta. Hanketta puolustavat SDP, vasemmisto ja vihreät. Kokoomuksen neljästä kaupunginhallitusedustajasta kaksi puoltaa ja kaksi vastustaa ratikkaa.
Nyt hanke etenee kaupunginvaltuustoon, missä asia ratkaistaan lopullisesti 22. toukokuuta.
Raidelinjan on toivottu parantavan joukkoliikennettä, vähentävän alueellista eriytymistä ja tuovan taloudellista kasvua radanvarsirakentamisen kautta.
Alustavan arvion mukaan raitiolinjan rakentaminen voisi alkaa vuonna 2024 ja liikennöinti vuonna 2028. Pituutta reitillä olisi noin 19 kilometriä. Vantaan kaupungin mukaan vuonna 2050 linjan varrella asuisi 124 000 vantaalaista ja sijaitsisi 83 000 työpaikkaa.
Raitiotiehankkeen hinnaksi arvioitiin maaliskuussa noin 606 miljoonaa euroa, josta Vantaan kaupungin osuus olisi 414 miljoonaa. Hinta on noussut vuoden 2019 kustannusarviosta lähes 57 prosenttia.
Taloudellinen riski pelottaa
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Niilo Kärki vastustaa ratikkahanketta sen taloudellisten riskien vuoksi. Kärki ei pidä ratikkaa pakollisena kaupungin kehityksen kannalta.
– Meillä on jo toimiva sähköbussin runkolinja, jonka pitäisi riittää ainakin reilun seitsemän vuoden päähän. Ratikalla ei juuri säästä matka-ajassa. Kasvatuksessa, koulutuksessa ja katuverkostossa on paljon korjausvelkaa. Pitäisi keskittyä niihin.
Kärjen mukaan näin iso investointi epävarman talouden aikana on kohtuuton. Valtion osuus kattaa osan kustannuksista, mutta hän arvostelee ajatusta verorahojen käyttämisestä hankkeeseen.
– Ratikan matkustajaennuste on laskenut kolmannekseen. Kustannuslaskelmat ovat muuttuneet näin paljon vuodesta 2019. Miten voimme ennustaa kustannuksia vuoteen 2050 asti?
Kärki epäilee, tuoko ratikka toivottua kasvua väestöön ja rakentamiseen niin kuin on ennustettu.
Vastustajiin kuuluu myös kaupunginhallituksen jäsen, kokoomuksen Mika Kasonen. Ratikan toivotaan tuovan asukkaita Vantaalle, mutta Kasonen ei toivo ennusteiden mukaista liian suurta väestönkasvua.
– Pitäisi pystyä tuottamaan palvelut paremmin jo nykyisille asukkaille. Miten tuotamme ne uusille?
Myös Kasonen on epäileväinen hankkeen hinta-arvioiden suhteen.
– Pelkään, että muiden alueiden bussilinjojen taso heikkenee. Näin on käynyt länsimetron kanssa.
Kasonen muistuttaa rakennusbuumin laantumisesta. Hän alleviivaa, että hanketta olisi parempi katsoa uudelleen, kun valtiontalous ja velkojen korot ovat vakaammalla pohjalla.
Hinnan noususta huolimatta kannattavaa
Hinta-arvioiden noususta huolimatta Vantaan kaupunki arvioi, että ratikkahanke rahoittaa itsensä takaisin siitä tulevilla taloudellisilla hyödyillä.
Hanketta kannattava Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Sari Multala sanoo, että Vantaa kehittyy ja kasvaa jo tällä hetkellä pitkälti hyvien liikenneyhteyksien varteen.
Ratikka yhdistäisi kaupunkia ja parantaisi etenkin poikittaisliikennettä.
– Ratikan varteen kasvaa työpaikkoja, asuntoja ja palveluita. Se tuo kaupunkikehitykseen ihan erilaista pysyvyyttä kuin bussivaihtoehdot.
Multala ei pidä Vantaan taloustilannetta esteenä. Vantaa on vähentänyt velkaa noin kolmesataa miljoonaa euroa seitsemässä vuodessa. Hän pitää raitiolinjaa tärkeänä sijoituksena tulevaisuuteen.
Ratikkaa kannattava kaupunginhallituksen jäsen, vasemmiston Ville Karinen uskoo, että hankkeella voidaan estää itäisen Vantaan alueita jäämästä jälkeen muun pääkaupunkiseudun kehityksestä.
Ratikan reitti kulkisi Hakunilan suuralueen läpi, missä ei vielä ole raideyhteyksiä.
– Raideyhteys antaisi Hakunilalle uutta pontta ja tuo rakentamista ja työpaikkoja.
Karisen mukaan suorien kiinteistötaloudellisten tuottojen lisäksi epäsuorat talousvaikutukset ovat huomattavat tulevien vuosikymmenien aikana.
– Ratikan on arvioitu mahdollistavan useiden miljardien investoinnit rakentamiseen.
Karisen mukaan ratikka on ympäristön kannalta kestävä ratkaisu ja sillä on myös iso merkitys kaupunki-imagolle. Hänen mielestään kustannusarviot ovat erittäin perusteellisesti tehtyjä.
Sari Multala muistuttaa, että ratikkahanke on osa Helsingin seudulle juuri laadittavaa maankäyttö-, asumis- ja liikennesuunnitelmaa (MAL).
– Jos ratikkaa ei rakenneta, eivät valtion rahat jäisi automaattisesti käyttämättä. Todennäköisesti muita hankkeita nousisi tilalle.
Multalan mielestä päätös ratikasta on siksi saatava kevään aikana, jotta MAL-sopimusneuvotteluissa päästään eteenpäin.
Voit keskustella aiheesta 10.5.2023 kello 23 asti.