Kolmekymppinen Tea Latvala muutti Kittilään Helsingistä pari vuotta sitten. Latvala on asunut aina Helsingissä, mutta hän ei viihdy kaupungissa.
Latvala on yksinasuva sinkku, ja hän muutti Kittilään harrastuskavereiden houkuttelemana.
Kittilä on matkailun vuoksi kokoaan suurempi paikkakunta, jossa on paljon tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia.
– En olisi muuttanut, jos täällä ei olisi kunnollista kuntosalia, Tea Latvala toteaa.
Unohtavatko kunnat yksinasujien ja heidän elämänmuotonsa palveluita suunnitellessaan?
– Tunnistan ilmiön yhteiskunnallisesti, vaikka omassa elämässäni tämä ei olekaan tullut näkyviin, Tea Latvala toteaa.
Vaikka Latvala on sinkku, hän haluaisi parisuhteen. Se on osoittautunut Lapissa kinkkiseksi.
– On minulla Tinder, mutta ei sieltä oikein löydy samanhenkistä henkistä kumppania.
Sen sijaan Kittilästä on löytynyt uusia ystäviä ja tuttuja.
Päätöksiä tehdään perheiden ehdoilla
Kunnat tarjoavat lapsiperheille monenlaista, kun ne haluavat kääntää muuttotappion voitoksi. Saatavilla on muun muassa vauvarahaa ja ilmaista päivähoitoa. Perheitä on ajateltu, kun on suunniteltu ja valmisteltu uusia, palveluiden tuntumassa olevia asuinalueita. Esimerkiksi Simon kunta antaa lapsiperheille merenrantatonteista 5 000 euron alennuksen.
Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eeva toteaa, että perhe- ja parisuhdenormi ohjaa kaikkea yhteiskunnassa.
– Yksinasuvia pidetään vain parisuhdenormin poikkeamana. Minulle ei ole tullut yhtään kuntaa vastaan, jota markkinoitaisiin juuri yksinasuville sopivana paikkana, Eeva sanoo.
Yksinasuvien tuomaa potentiaalia ei havaita
Eeva toteaa, että perheellisten ongelmat nähdään yhteiskunnallisina ongelmina, joita tulee ratkaista yhteiskunnallisin toimenpitein. Yksinelävien ongelmien katsotaan olevan henkilökohtaisia ja siten yksilöiden itsensä ratkaistavissa.
Noin 1 200 000 suomalaista asuu yksin. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1990.
Raija Eeva arvelee, että yksinasuvia ei pidetä potentiaalisina uusina kuntalaisina, koska ajatellaan, etteivät he ole hyviä veronmaksajia.
– On totta, että yksinasujista 60 prosenttia kuuluu neljään alimpaan tuloluokkaan, sillä monet yksinasujat ovat nuoria tai iäkkäitä.
Sinkut käyttävät kulttuuripalveluja
Toisaalta on myös suuri joukko keskiluokkaisia työssäkäyviä ihmisiä, jotka tulevat hyvin toimeen omillaan. Yksinasujat myös käyttävät julkisia palveluita, kuten terveydenhoitoa, vähemmän kuin perheet tai pariskunnat.
Raija Eevan mukaan kunnilla olisi monenlaisia mahdollisuuksia parantaa yksinasuvien elämää ja houkutella heitä lisää kuntaan.
– Monella yksinasuvalla on haave esimerkiksi pientaloasumisesta, mutta heille ei usein ole muuta tarjolla kuin kerrostaloja. Ihmetyttää, että ollaan huolissaan segregaatiosta, kun kyse on yksinasujien asuttamasta alueesta. Segregaatio ei tunnu olevan ongelma lapsiperheiden suosimilla pientaloalueilla, Eeva ihmettelee.
Eeva kertoo, että yksinasuvat kaipaavat julkisia, helposti saavutettavia tiloja, koska eivät he halua yksin kodeissaan kaikkea aikaa viettää.
– Esimerkiksi kulttuuripalvelut ovat heille erittäin tärkeitä, hän muistuttaa.
Yksinasujat ovat usein toimeliaita yhdistysten puuhahenkilöitä, joiden panostuksella monet seurat ja yhdistykset kukoistavat.
– Yksinasujat tekevät myös paljon vapaaehtoistöitä, Raija Eeva kertoo.
Lapsiperheet merkki elinvoimasta?
Kuntaliiton erityisasiantuntija Laura Hassi yhdyskunta- ja ympäristöyksiköstä kertoo, että lapsiperheet ovat tyypillinen ryhmä, joita kuntiin havitellaan ja joista kilpaillaan.
– Lapsiperheiden ajatellaan olevan merkki kunnan elinvoimasta.
Ennen koronapandemiaa yksinasuvien asumista alettiin kehittää joissain määrin.
– Koronan myötä teema vähän unohtui, kun asumisessa alkoi korostua etä- ja hybridityön vaatimukset.
Ennen koronaa isompiin kaupunkeihin on kuitenkin kehitetty yksinasujille suunnattuja asuinkiinteistöjä, joissa asunnot ovat pienempiä ja yhteisiin tiloihin on suunniteltu erilaisia palveluratkaisuja.
Hassin mukaan asuntoja suunnitellaan kyllä ikääntyneille yksin asuville sekä opiskelijoille, mutta yksinasuvia ei kokonaisuudessaan ajatella omana väestöryhmänä asuntoja suunniteltaessa.
Markkinointia kannattaisi suunnata yksinasuville
Onko totta, ettei yksinasujia yritetä houkutella kuntiin? Lappilaiskuntien markkinointiyhtiö House of Laplandin tekemän muuttajatutkimuksen mukaan markkinointia kannattaisi suunnata yhden hengen talouksille.
– He ovat potentiaalisia muuttajia. Tämä korostuu nuorissa ja opiskelijoissa, mutta myös yli 30-vuotiaissa Lappiin pitempiaikaisesti tai vakituisesti muuttoa harkitsevissa on paljon yhden hengen talouksia, kertoo Rovaniemen kaupungin viestintä- ja markkinointijohtaja Heini-Tuuli Onnela.
Kittilässä ja Sodankylässä yksinasujat ovat tervetulleita.
– Yksinasuvat ovat oikein tervetulleita ja haluttuja työntekijöitä. Työtä on tarjolla ja paikkoja avoinna runsaasti. Tänne on helppo muuttaa yksinasuvankin. On paljon tekemistä ja yhdistyksiä, joissa tapaa halutessaan muita ihmisiä. Yhteisöihin on helppo päästä mukaan, kertoo viestinnän asiantuntija Nina Willman Kittilän elinkeinopalveluista.