Kyttyrälohet, saamelaiskäräjälakiuudistus ja saamelaisten oikeudet. Muun muassa nämä teemat ovat esillä syksyllä käytävissä saamelaiskäräjävaaleissa.
Saamelaiskäräjät toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvaa saamelaisten kulttuurin säilymisen ja kehittymisen. Edustuspaikkaa tavoitellaan neljän vuoden välein.
Syksyn vaalien 34 ehdokkaan joukossa on mukana paljon saamelaiskäräjien nykyisiä jäseniä. Jotkut heistä ovat istuneet saamelaiskäräjillä jo kymmeniä vuosia, toisille vaalikausi 2019–2023 oli ensimmäinen.
Nykyisistä jäsenistä ja varajäsenistä 17 haluaa jatkaa saamelaispolitiikassa. Tässä jutussa kerromme keitä he ovat ja millaisia asioita he haluaisivat käräjillä edistää.
Ehdolla toiselle kaudelle
Tänä vuonna toiselle kaudelle pyrkiviä on yhteensä kahdeksan. Heistä viisi on varsinaisia jäseniä ja kolme varajäseniä.
Inarilainen poronhoitaja Leo Aikio on nykyisen saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja. Aikiolle tärkeitä asioita ovat muun muassa saamelaiskäräjälain uudistaminen ja saamelaisten kielelliset oikeudet.
– Saamelaisten kannalta on tulossa ja on käynnissä suuria muutoksia. Haluan olla valmistelemassa ja edistämässä meidän asioitamme, jotta pystymme esimerkiksi sopeutumaan ilmastonmuutokseen.
Ivalolainen rajajääkärikomppanian vääpeli Aslak Pekkala haluaisi jatkaa saamelaiskäräjillä muun muassa sen takia, että hän saisi olla mukana hoitamassa saamelaiskäräjälakiuudistuksen loppuun.
– Kieli ja kulttuuri, sen elpyminen ja sen ylläpitäminen, ovat kaiken keskiössä, ja kaikki muut asiat tukevat niitä. Samoin kuin se, että turvataan saamelaiskäräjien kautta tuleva rahoitus esimerkiksi varhaiskasvatukselle ja opetukselle.
Vuotsolainen lääkäri Karen-Anni Hetta pitää hyvänä asiana sitä, että saamelaiskäräjillä on myös nuoria edustajia, jotta nuortenkin ääni tulisi kuuluviin. Hänen sydämenasioitaan ovat poronhoito, saamelaiskäsityöt, saamen kieli ja muutenkin saamelainen elämäntapa.
– Nythän meillä on saamelaispolitiikassa vielä kesken suuria asioita, kuten saamelaiskäräjälakiuudistus. Sen lisäksi esimerkiksi maankäyttö- ja ympäristöasiat ovat erittäin tärkeitä.
Poronhoitaja Tauno Ljetoff haluaa jatkaa tärkeää työtä parlamentissa ja hän näkee, että työt ovat jääneet kesken viime vaalikaudella.
– Sydäntäni lähellä ovat työskentely saamen kielen ja kulttuurin sekä perinnekäsitöiden ja elämäntavan eteen. Olen ollut mukana yhden vaalikauden ja olen huomannut, että saamelaiskäräjillä todella pääsee vaikuttamaan asioihin ja edistämään niitä.
Ensimmäisen kautensa saamelaiskäräjillä on istunut myös sen nykyinen varapuheenjohtaja Anni Koivisto Sevettijärveltä. Koivisto haluaa jatkaa saamelaiskäräjillä sen takia, että häntä kiinnostaa edistää saamelaisten oikeuksia monella eri tasolla.
– Haluan kantaa vastuuta yhteisistä asioistamme. Meillä kaikilla on tärkeä työ saamelaisyhteisössä, ja jos ihmiset haluavat minun tekevän työtä saamelaiskäräjien edustajana, niin olen valmis kantamaan vastuuta ja omasta puolestani huolehtimaan siitä, että saamelaisten ääni kuuluu yhteiskunnassa ja että saamelaisten oikeudet edistyvät.
Enontekiöläinen artisti Niko-Mihkal Valkeapää on istunut viime kauden saamelaiskäräjien varajäsenenä. Valkeapää ryhtyi ehdokkaaksi etenkin siitä syystä, että häntä pyydettiin lähtemään ehdolle.
– Olen kiinnostunut saamelaisasioista ja näen, että minulla on jotakin annettavaa myös saamelaiskäräjien työssä ja saamelaisessa yhteiskunnassa.
Myös utsjokelainen opettaja Sammol Lukkari on istunut yhden kauden saamelaiskäräjillä varajäsenenä. Hän on ollut mukana kunnallispolitiikassa ja sitä kautta kiinnostui myös saamelaispolitiikasta. Hän näki saamelaiskäräjillä paljon asioita, joista hän on kiinnostunut, ja näkee käräjillä hyvän vaikuttamismahdollisuuden.
– Saamelaisasiat kiinnostavat minua myös tietenkin työni kautta, kun työskentelen koululla saamenkielisenä luokanopettajana.
Myös lihanleikkaaja Juha Petteri Alakorva Vuotsosta pyrkii toista kertaa saamelaiskäräjille, samoin kuin varajäsenenä tällä kaudella toiminut taiteilija ja poromies Matti Aikio Vuotsosta. Aikio on istunut saamelaiskäräjillä yhden kauden varajäsenenä. Hänelle viestittiin toiveesta alkaa ehdokkaaksi, ja Aikio koki velvollisuudeksi kantaa myös oman osansa asiaan.
– Itselle on mielekkäintä lähestyä saamelaispolitiikassa polttavia kysymyksiä oman taiteen kautta. Ja että on sekä poliitikkona että taiteilijana niin on ristiriitainen ja vaikea positio, mutta ajattelen, että koska ollaan pieni vähemmistö jolla on aika vaikea tilanne ja painetta monelta suunnalta, niin välillä yhteisön jäsenten on pakko toimia.
Yle ei tavoittanut Alakorvaa kommentoimaan ehdokkuuttaan.
Ehdolla kolmannelle kaudelle
Kolmatta kertaa valituksi pyrkii kolme ehdokasta.
Enontekiöläinen professori Pigga Keskitalo on ollut kaksi kautta saamelaiskäräjillä ja hän haluaa edelleen olla mukana vaikuttamassa.
Oikeudelliset asiat ja elinkeinot, koulutus ja kielikysymykset ovat Keskitalolle tärkeitä asioita. Saamelaisuudesta puhuttaessa hän haluaa painottaa kaikkien ottamista mukaan ulkopuolelle jättämisen sijaan.
– Alkuperäiskansat ovat kärsineet kaikenlaisesta syrjinnästä vuosisatojen ajan, ja yksi tärkeä asia itsehallintoelimessä on työskennellä sen eteen, että sellaista kärsimystä ja menneisyyttä myös hoidetaan.
Poronhoitaja Veikko Feodoroff Sevettijärveltä on ollut kaksi vaalikautta saamelaiskäräjien jäsen. Hän toimii myös kolttien luottamusmiehenä, joka johtaa kolttien kyläkokouksia ja valvoo kolttasaamelaisten etuja.
– Ulkomaailmassa tulee vastaan paljon asioita, joissa täytyy huolehtia siitä, että saamelaisten ääni kuuluu ja että kieltä, kulttuuria ja elämäntapaa voidaan tukea. Saamelaiskäräjät on yksi paikka, jossa voi vaikuttaa asioihin, ja siksi pidän tärkeänä, että meiltäkin on siellä mukana ihmisiä.
Inarilainen konsultti ja väitöskirjatutkija Pirita Näkkäläjärvi oli hetken saamelaiskäräjien jäsen vuonna 2012, kunnes jätti luottamustoimen aloitettuaan Yle Saamen päällikkönä. Hän palasi saamelaiskäräjille vuoden 2019 vaaleilla. Näkkäläjärven mielestä saamelaiskäräjien tulee olla saamelaisten käsissä, ja saamelaisten pitää saada itse päättää saamelaisasioista.
– Haluan jatkaa tätä työtä. Esimerkiksi saamelaiskäräjälain uudistustyö on yhä kesken. Jos ja kun saamme lakiehdotuksen läpi, niin silti on edelleen paljon työtä tehtävänä sen eteen, että meillä olisi todellinen saamelainen itsehallinto-oikeus ja että se toteutuisi etenkin maiden ja vesien käytössä.
Ehdolla neljännelle kaudelle
Neljännelle kaudelle pyrkii kaksi ehdokasta.
Enontekiöläinen opettaja Ulla-Maarit Magga on kiinnostunut edistämään saamelaisten asioita, ja muun muassa poronhoito ja saamelaisvanhusten asiat ovat lähellä sydäntä.
– Opettajan työssäni näen, mikä meidän kielemme ja oppimateriaaliemme tilanne on ja miten paljon meiltä edelleen puuttuu oppimateriaaleja. Sen takia haluan, että minulla olisi mahdollisuus vaikuttaa näihin asioihin.
Saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso Enontekiöltä pitää tärkeänä, että saamelaiskäräjät jatkaa työtä saamelaisten oikeuksien eteen. Kuluneella kaudella Juuso on puheenjohtajan roolissa päässyt näkemään saamelaiskäräjien toiminnan eri tavalla.
– Tällä hetkellä tuntuu siltä, että asiat ovat jääneet kesken. Nyt kun on saanut rakennettua laajemman verkoston, on mahdollista työskennellä helpommin. Ehdin olla puheenjohtajana viikon ajan, kun tuli korona, eikä ollut mahdollista aloittaa kaikkia suunnitelmia ja toteuttaa kaikkia tavoitteita.
Ehdolla viidennelle kaudelle
Viidennelle kaudelle pyrkii vain yksi henkilö.
Nuorgamilainen poronhoitaja ja yrittäjä Asko Länsman on istunut saamelaiskäräjillä neljä kautta. Länsman haluaa jatkaa työtä saamelaisten oikeuksien eteen ja saada saamelaiskäräjälakiuudistuksen maaliin. Tenon kalastus on Länsmanille tärkeää. Hänen mielestään kyttyrälohta pitäisi päästä hyödyntämään.
Länsman kertoo edistävänsä kaikkien saamelaiselinkeinojen asiaa.
– Haluan edistää myös poronhoidon asioita ja näen, että me ammattiporonhoitajat olemme hakeneet erittäin vähän viime kausina saamelaiskäräjille. Näen, että saamelaiskäräjillä pitää olla myös ammattiporonhoitajia.
Ehdolla kuudennelle kaudelle
Ivalolainen sosionomi Anu Avaskari on Anne Nuorgamin jälkeen kausissa mitattuna listan kokenein. Hän on siis istunut saamelaiskäräjillä yhteensä viisi vaalikautta ja pyrkii nyt kuudennelle.
Sinä aikana Avaskari on nähnyt myönteistä kehitystä saamelaisasioissa esimerkiksi kielen opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon toteutuminen ja alkuperäiskansaoikeuksien edistäminen saivat Avaskarin jatkamaan politiikassa. Hänen sydäntään lähellä ovat sosiaalipuolen ja terveydenhoidon asiat.
– Tilanteessa, jossa nyt olemme, on erittäin tärkeää edistää yhdenvertaisuutta myös saamelaisten keskuudessa.
Kaikista konkarein – takana kuusi kautta
Juristi Anne Nuorgam Vetsikosta on istunut saamelaiskäräjillä jo yli 20 vuoden ajan.
Hänet valittiin ensi kertaa saamelaiskäräjille vuonna 2000. Nuorgam kuuluu kalastajiin, jotka voittivat viime vuonna maan korkeimmassa oikeudessa Tenojoen kalastusjutussa.
– Korkeimman oikeuden tuomioiden jälkeen haluan nähdä, että Suomessa muutetaan lainsäädäntöä niin, että saamelaisten oikeudet huomioidaan. Haluan olla mukana siinä prosessissa.
Lisätty 30.8.2023 klo 16.01 Matti Aikion kommentit