Lentopallon miesten EM-kisat pelataan 28.8.–16.9. Yle näyttää kiinnostavimmat ottelut.
Suomen miesten lentopallomaajoukkueen EM-turnaus päättyi maanantaina, kun Ukraina voitti ottelun viidessä erässä 25–23, 25–17, 23–25, 24–26, 15–13.
Suomen jatkopaikan kohtalo ratkesi kahden ensimmäisen erän jälkeen. Sitten kentälle pääsi vuoroaan lähes koko turnauksen odottanut hakkuri Aaro Nikula, joka takoi joukkueelleen 15 pistettä huimalla 75-hyökkäysprosentilla.
– Ihan hyvä peli itseltäni, mutta tietenkin harmittaa, kun ei saatu niitä kolmea pistettä, mikä jatkoon olisi vaadittu. Tarpeeksi kauan vaihdossa odotelleena piti tietenkin päästä näyttämään, Nikula arvioi otteluaan.
Kapteeni-passari Eemi Tervaportin mukaan jatkopaikka oli tavoite, jota ei saavutettu.
– Niin sanotulla pitkällä tauolla – kahden erän jälkeen – mietimme, että masennutaanko vai taistellaanko? Taisteltiin ja nähtiin se Suomi, mikä pelasi lohkon kahdessa ensimmäisessä pelissä, Tervaportti summasi Ukraina-ottelun.
Samaa mieltä kapteenin kanssa on Yle Urheilun lentopalloasiantuntija Timo Tolvanen. Kun paineet hävisivät, joukkue nautti ja pelasi rohkeammin.
– Suomi ei ollut missään vaiheessa tätä turnausta parhaimmillaan paineen alla.
Rentous katosi, tasaisuus puuttui
Suomi aloitti EM-turnauksen vakuuttavalla voitolla Kroatiasta. Toisessa ottelussa Bulgariaa ja kolmannessa pelissä Sloveniaa vastaan Suomi oli ennakko-odotuksia vahvempi, vaikka hävisikin ottelut. Joukkue taipui myös Espanjan ja Ukrainan käsittelyssä.
– Otteluista Bulgariaa ja Sloveniaa vastaan tulosta ei odotettu, ja joukkue pelasi suhteellisen rennosti. Kun huomattiin, että mehän voimme voittaa erän, rentous katosi. Se leimasi koko turnausta, Tolvanen arvioi.
Lisäksi Suomen joukkuetta haittasi epätasaisuus. Ajoittain hyökkäyspeli oli hyvää, mutta torjunta sakkasi tai hyökkäyksissä onnistuttiin, mutta vastaanotto ontui.
– Esimerkiksi molemmat yleispelaajat eivät onnistuneet samassa pelissä ennen Ukraina-ottelua. Aiemmissa peleissä yksi onnistui, mutta toinen ei. Sama näkyi hakkuripelissä. Turnauksen alussa Joonas Jokela oli todella hyvä, mutta ei onnistunut enää alkulohkon loppupuolella. Tasaisuus puuttui.
EM-peleissä korostui myös Suomea vuosia vaivannut asia: syöttöpeli. Suomi oli tuolla osa-alueella jäljessä muita lohkonsa joukkueita.
Tämän turnauksen viidessä ottelussa Suomelle kirjattiin 88 syöttövirhettä, kun saman verran pelanneella Kroatialla niitä on 74. Neljä ottelua pelanneista parhaiten on syöttänyt Slovenia (44 virhettä) perässään Espanja (57), Ukraina (69) ja Bulgaria (71).
– Se on sellainen ikuisuusasia, missä Suomi on jonkin verran perässä. Olemme kuitenkin pieni ja piskuinen lentopallomaa, emmekä voisi antaa vastustajalle joka erässä useita pisteitä syöttöpelillä tai epätarkoilla suorituksilla. Jos emme ole vahvimpia ja voimakkaimpia, meidän pitäisi olla tarkempia ja huolellisempia.
Nuori ja kokematon, nuori ja kokematon...
Moneen kertaan todettiin, että Suomella oli turnauksessa paljon nuoria ja kokemattomia pelaajia. Esimerkiksi päävalmentaja Joel Banks toisti useaan otteeseen, että joukkue on vasta kasvamassa huipputasolleen. Mukana oli kuusi EM-ensikertalaista, ja lisäksi kuusi pelaajaa oli toisissa EM-kisoissaan.
Kokemattomuus ei kuitenkaan ole syy sille, että Suomi jäi alkulohkoon, eivätkä pelaajatkaan niin väittäneet.
– En tiedä, onko kyse kokemattomuudesta. Ei vain oltu valmiita Espanja-pelissä, vaan odotettiin, että kaveri antaa meille pisteet. Se peli meni vähän jännittämiseksi. Kun kaveri tulikin rennosti pelaamaan... siinä se ehkä näkyi, että tiukassa paikassa ei pää kestänyt, kapteeni Tervaportti arvioi Ukraina-ottelun jälkeen.
Asiantuntija Tolvasen mukaan kokemattomuus saattoi näkyä niissä hetkissä, kun joukkue pelasi tiukan erän voitosta. Myös hän totesi, että turnaus ei tyssännyt pelaajien nuoruuteen.
– Ei voida ajatella, että kaikki pelit ovat ainoastaan kasvunpaikkoja. Suomi näytti näissä kisoissa, että jatkopaikka olisi ollut otettavissa, jos pelin taso olisi pysynyt riittävän tasaisena.
Tolvanen toteaa, että Suomi pelasi lähtökohtiin nähden hyvät kisat. Hän muistuttaa, että joukkueesta jäi hetki ennen turnauksen alkua pois tärkeitä pelaajia.
Esimerkiksi yleispelaaja Antti Ronkainen ja keskipelaajat Miro Leinonen, Petteri Tyynismaa ja Severi Savonsalmi eivät olleet mukana loukkaantumisten takia. Tolvanen uskoo, että se saattoi osaltaan vaikuttaa valmistautumiseen ja menestykseen.
– Toisaalta tulokkaat suoriutuivat hyvin. Pitää huomioida, että esimerkiksi Aleksei Zhbankov ja Luka Marttila onnistuivat hienosti ensimmäisissä arvokisoissaan. Marttila oli ehkä jopa kisojen paras suomalainen.
Olympiakarsinnat syys-lokakuussa
Suomen lentismiehet eivät pidä pitkää taukoa maajoukkuepeleistä, koska pian edessä on olympiakarsintaturnaus. Miesten karsintaturnauksen kolme lohkoa pelataan 30. syyskuuta–8. lokakuuta kahdeksan joukkueen yksinkertaisina sarjoina. Lohkojen kaksi parasta (yhteensä 6) nappaa paikan Pariisin olympialaisiin 2024.
Maailmanlistalla 26. sijalla oleva Suomi on B-lohkossa, jossa pelaavat myös Yhdysvallat (maailmanlistan 2.), Slovenia (8.), Serbia (9.), Turkki (12.), Tunisia (19.) ja Egypti (20.).
Suomen apuvalmentaja Oskar Muurinen kertoi Ukraina-ottelun jälkeen, että Suomen valmennusjohto analysoi EM-turnauksen ja pohtii sitten, tehdäänkö pelaajaryhmään muutoksia.
– Moni asia Suomen joukkueessa varmasti kasvaa korkoa olympiakarsinnassa, mutta odotukset eivät ole hirmu suuret lohkon kovuuden takia, Tolvanen arvioi.
Hänen mukaansa Suomi todennäköisesti jatkaa karsintaturnaukseen varsin samalla kokoonpanolla. Esimerkiksi loukkaantuneista kukaan ei ilmeisesti kuntoudu syyskuun loppuun mennessä, Tolvanen sanoo.
– Esimerkiksi passariosastolla on hyvä tilanne, kun Suomella on kaksi hyvää passaria. Toivottavasti Eemi (Tervaportti) vielä jatkaa, koska jos hän jää pois, Federin (Ivanov) pariksi ei tällä hetkellä ole tiedossa ketään.
Kun Tervaportilta kysyttiin Ukraina-ottelun jälkeen, nähdäänkö häntä vielä EM-kisoissa, hän vastasi lyhyesti:
– En kerro.
Oikaisu 06.09.2023 klo 21:38: Olympiakarsintaturnauksessa on kolme lohkoa. Ei neljä, kuten jutussa aiemmin väitettiin.