Kuva Spacen toimitusjohtaja Jarkko Antila pitää sylissään mikroaaltouunin kokoista mustaa laatikkoa, jonka sivuille on kiinnitetty pieniä aurinkosähköpaneeleita, toisessa päädyssä on antenni ja toisessa kaksi huipputason kameraa.
Harva on päässyt kantamaan noin miljoonan euron arvoista mikrosatelliittia.
Antila sanoo, että hyperspektrikamerasatelliitit mullistavat käsityksemme siitä, mitä maapallon pinnalla tapahtuu.
– Ehdottomasti uskon, että sateliittimenetelmillä yleisesti ottaen pystyy korvaamaan suuren osan siitä, mitä nykyisin tehdään maan pinnalta ja ilmasta.
Hyperspektrikameraan perustuva teknologia on maailmalla uutta, ja sen markkina on vasta avautumassa.
Kuva Space on laukaissut kolme satelliittia, joista ensimmäinen Reaktor Hello World tuli matkansa päähän pari viikkoa sitten. Avaruudessa kiertää edelleen kaksi yhtiön mikrosatelliittia, ja uusia on tarkoitus lähettää ensi vuonna.
Hyperspektrikamera ottaa samanaikaisesti paljon kuvia valon eri aallonpituuksilla, siis spektrin sellaisillakin alueilla, joita ihmissilmä ei näe. Kamera pystyy erottamaan lähes minkä tahansa maapallon materiaalin ja sen tilan.
Satelliittin avulla voidaan seurata joukkojen liikkumista
Antilan mukaan yksi merkittävä hyperspektikuvantamista hyödyntävistä toimialoista tulee olemaan puolustusteollisuus, sillä tekniikalla voidaan valvoa strategisesti tärkeillä alueilla tapahtuvaa toimintaa.
Tekoälyn avulla voidaan seurata esimerkiksi valtioiden raja-alueilla tapahtuvia muutoksia, jolloin viranomaisilla on parempi tilannekuva.
– Voidaan valvoa, jos jonnekin alkaa ilmestyä ihmisiä, sotilaskalustoa tai raja-alueelta aletaan kaataa vaikkapa puita, sanoo Jarkko Antila.
Hyperspektikuvantamisen avulla voidaan löytää myös naamioidut kohteet, joita ei voi nähdä optisilla kameroilla.
Kaasuputken vuoto Suomenlahdella olisi voitu havaita satelliitilla
Satelliitti ylittää Itämeren useita kertoja päivässä ja se voi seurata myös merellä olevia tärkeitä kohteita. Suomen ja Viron välisen kaasuputken vuotopaikka olisi kyetty paikantamaan ennen sukeltajien pääsyä kohteeseen.
– Jos kaasuputki vioittuu merkittävästi, saisimme nopeasti siitä tiedon ja arvion, kuinka pahasta vuodosta on kyse.
Huomaamatta eivät myöskään jää merillä ilman tunnuksia liikkuvat alukset, jotka pyrkivät ainakin osittain salaamaan toimintansa.
Avaruusteknologia tuo Suomeen isoa bisnestä
Suomalaisesta avaruusteknologiasta on tullut merkittävä vientituote. Toinen Espoon Otaniemessä toimiva yritys, Iceye, on jo mukana kehittämässä puolustusvoimien tiedustelu- ja tilannekuvatietoa osana F-35 hävittäjähankintaa.
Iceye käyttää tutkasatelliitteja, jotka voivat kuvata pimeässä tai pilvien läpi.
Kuva Spacen käyttämien kameroiden patentin omistaa VTT, mutta espoolaisyritys on kehittänyt satelliittijärjestelmän, joilla kamerat saadaan avaruuteen.
Niiden käyttämä tekniikka korvaa perinteisellä optisella kameratekniikalla varustetut satelliitit, joita taivaalla liikkuu jo useita satoja. Molemmat yritykset ennakoivat liikevaihdon kasvavan vahvasti Yhdysvalloissa lähivuosina.
– Yhdysvaltojen puolustushallinto on maailman suurin puolustusmateriaalin hankkija, mahdollisuudet siellä ovat huomattavasti suuremmat kuin missään muualla, sanoo pääsihteeri Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus Pia ry:stä.
Kuva Space osallistui hiljattain suomalaisyritysten Washingtoniin suuntautuneelle vienninedistämismatkalle. Karanko sanoo, että Yhdysvaltoja kiinnostaa viimeinen ja paras teknologia, ja molemmat suomalaisyritykset ovat edelläkävijöitä alallaan.
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen uusi puolustusyhteistyösopimus vauhdittaa avaruusteknologian vientiä, ja samalla kaupallisesti tärkeitä sopimuksia valtiollisten asiakkaiden kanssa.
– Meillä on aika erityistä tarjottavaa muillekin Nato-maille. Uskon, että olemme avainasemassa tällä sektorilla lähivuosina, pohtii Kuva Spacen toimitusjohtaja Jarkko Antila.
Satelliitti- ja ilmakuvilla, kartoilla ja muilla paikkatiedoilla tapahtuvan puolustusalan geospatiaalisen tiedustelun arvoksi arvioidaan maailmalla tällä hetkellä toista sataa miljardia dollaria. Suomalaisyritysten osuus voisi tästä olla Antilan arvion mukaan satoja miljoonia euroja.
Tällä hetkellä Kuva Spacen merkittävin asiakas on Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan komission yhteishanke Copernicus, jolle yritys alkaa toimittaa hyperspektripalveluja.
Siviilikäytössä hyperspektridataa voidaan hyödyntää biodiversiteetin seurannassa, onko esimerkiksi kasvustojen määrässä ja terveydentilassa tapahtumassa muutoksia.
– Aikaisessa vaiheessa pystymme seuraamaan, tunnistamaan ja ennustamaan sadon muutoksia ja niiden vaikutuksia.
Linja-auton kokoiset satelliitit pienenivät mikroaaltouunin kokoisiksi
Kuva Space varmistaa kasvun juuri päättyneen rahoituskierroksen avulla, jolla se keräsi 16,6 miljoonaa euroa. Tästä Business Finlandin pilottilainaa on kymmenen miljoonaa euroa.
Yksityissijoittajille suunnattu osuus annista ylimerkittiin kolmessa vuorokaudessa.
Antilan mukaan ala voi kasvaa nopeasti, koska satelliittien rakentamisessa hyödynnetään myös autoteollisuudessa käytettäviä osia, jotka ovat edullisia, ja silti luotettavia avaruudessa.
– Satelliitit ovat mikroaaltouunin kokoisia. Sadan satelliitin valmistaminen maksaa saman, mitä aiemmin yhden linja-auton kokoisen satelliitin rakentaminen.
Kuva Spacen tavoitteena on sadan satelliitin verkosto vuoteen 2030 mennessä. Satelliitit lennätetään avaruuteen yhdysvaltalaisen SpaceX-yhtiön raketeilla, jolloin samassa kyydissä viedään muitakin satelliitteja.
Hyperspektrisatelliitti kiertää maapalloa noin 28 000 kilometrin nopeudella, ja kuvaa kymmenien kilometrien levyisen alueen. Yhteen kierrokseen kuluu aikaa 90 minuuttia.
Sata satelliittia ehtivät kuvaamaan koko maapallon kattavasti useita kertoja vuorokaudessa.