Ensin aviomies kantoi lääkintätelttaan, sitten autoon ja vielä kotona suihkuun.
– Joo kyllä näin kävi. Ihan kaikkeni annoin. Ei jäänyt mitään kotiinviemiseksi.
Noora Honkalan, 31, jalat eivät kantaneet, eikä ihme.
Hän oli juuri rikkonut murskaavalla erolla kuusi vuotta vanhan naisten reittiennätyksen ultrajuoksun kuninkuuskilpailussa, 246 kilometrin mittaisessa Spartathlonissa.
Syyskuun viimeisenä päivänä alkaneessa ja lokakuun ensimmäisenä päättyneessä kisassa Honkalan loppuajaksi tuli 23 tuntia, 23 minuuttia ja 2 sekuntia.
Myös Satu Lipiäinen, 28, rikkoi vanhan reittiennätyksen ajallaan 23.48.36. Honkala oli kuitenkin toinen ja Lipiäinen kolmas, kun Yhdysvaltain Camille Herron laittoi vielä paremmaksi kellottaen käsittämättömästi 22.35.31.
Kun mukaan lasketaan miestenkin kisa, Honkala oli koko porukan neljänneksi paras ja Lipiäinen kahdeksas.
Ikoninen Spartathlon juontaa juurensa Marathonin taisteluun 490 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ateenalaiset ottivat yhteen persialaisten kanssa. Pelissä oli hellenismin, kreikkalaisen filosofian, tieteen ja taiteen tulevaisuus. Uhkana olivat barbaarit ja aasialainen ylivalta.
Legendan mukaan ateenalaiset lähettivät sanansaattajan, Feidippideen, hakemaan apua spartalaisilta. Feidippides pääsi perille jo seuraavana päivänä lähdöstään.
Syksyllä 1982 Kreikkaan saapui Britannian ilmavoimien upseeri ja vahva kestävyysjuoksija John Foden, joka halusi kokeilla, voiko Ateenasta todella ehtiä Spartiin kyseisessä ajassa. Fodenilla kesti 36 tuntia, kollegalla vielä puoli tuntia vähemmän. He kokivat todistaneensa Herodotoksen tarinan todeksi.
Foden synnytti idean legendaarisen tarinan reittiä mukailevasta kilpailusta. Jo vuonna 1983 kisattiin, 45 juoksijan voimin.
Vuosittain juostavan Spartathlonin nykyinen maksimiosallistujamäärä on 390. Hakijoiden on pitänyt todistaa kykynsä ultrajuoksijoina. Jos kriteerit täyttäviä hakijoita on enemmän, kisajärjestäjät suorittavat arvonnan.
Tärkeimmät työkalut
Noora Honkala on asunut Kreikassa jo kuusi vuotta, itse asiassa vain noin 50 kilometrin päässä Spartin kaupungista, jonne Spartathlon päättyy.
Tällä viikolla hän kuitenkin vieraili Suomessa. Honkala kävi lahjoittamassa Urheilumuseolle viimeisimmän Spartathloninsa varusteita. Hän myös vieraili Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa.
Honkala esitteli varusteitaan, kuten kenkiään, juomaliiviään ja numerolappuaan.
Honkala kilpaili viime Spartathlonissa numerolla 288. Numerolapun takaa löytyi melkoista koodikieltä, tai aarrekartta, kuten ohjelmassa kuvailtiin.
Erilaisista numeroista ja väreistä koostuva kartta ei ole pakollinen, mutta sen avulla Honkala tietää, millä huoltopisteillä ovat hänen omat huoltopussukkansa ja millä huoltopisteillä hänen isänsä ja miehensä ovat auttamassa.
– Pitää olla koko ajan kärryillä, että muistaa ottaa itselleen tärkeät varustukset.
Kengilleen Honkala tekee riittävän sisäänajon, jotta tietää niiden toimivan. Kesken kisan hän ei vaihda kenkiään, mutta moni muu tekee niin.
– Se on ihan hyväksi havaittu keino osalle, jotta jalka saa eri ärsykettä.
Noora Honkala vieraili myös Ylen aamussa lokakuussa 2023. Hän oli sijoittunut Spartathlonissa naisten kisassa toiseksi.
Kisan erityinen raadollisuus
Spartahtlon on ultrajuoksun arvostetuin tapahtuma, todellinen kuninkuusmatka.
Erityisen Spartathlonista tekevät usein vallitsevat rajut olosuhteet, merkittävät korkeuserot ja yllättävätkin haasteet.
Aiemmin rata- ja maantiekisoja juossut Satu Lipiäinen hämmästeli HS:lle, miten hän oli yksinään pilkkopimeässä viinitilalla edetessään joutunut pelkäämään, kun yhtäkkiä tien molemmin puolin ”alkoi ulvoa joku susi tai vastaava lauma”.
– Minulle se on jännempää, tykkään heittäytyä siihen. Se on erilainen kokemus, Honkala taas vertaa Spartathlonia lyhyempien reittien kiertämiseen.
Viime syksyn reittiennätyshurjastelun mahdollistivat optimaaliset olosuhteet. Joskus juoksijat ovat paahtaneet 40 asteen helteessä, mutta nyt lämpötila pysytteli lähempänä 20 astetta. Myöskään vesisadetta tai pahaa tuulta ei ollut esteenä.
Lisäksi Spartathlonissa on vielä yksi erityispiirre. Maksimiaika on 36 tuntia.
– Se tekee kisasta aika raadollisen. Kisassa on myös cut off -pisteitä, eli pitää olla tiettynä aikana huoltopisteellä tai liputetaan ulos kisasta.
Ensimmäiset 144 kilometriä Honkala taittoi noin 12 tunnissa. Se tarkoittaa viiden minuutin kilometrivauhtia. Sillä ajalla Honkala olisi mennyt 12 tunnin juoksussa maailman kaikkien aikojen listalla sijalle 10 – mutta oltiin vasta puolimatkassa.
Menestyminen ei katso ikää
Honkala juoksi ensimmäisen Spartathloninsa vuonna 2014, 22-vuotiaana. Aika oli 35 tuntia ja 30 minuuttia. Hän on edelleen historian nuorin nainen, joka on päässyt kisan läpi.
– Muistan sen tunnelman, kun en ollut varma, olenko ajoissa väliaikapisteellä. Väsymys painoi jo. 36 tuntia on aika paljon pidempi aika kuin 23 tuntia.
Kisa alkaa kello 7 aamulla. Kun Honkala juoksi kisan ennätysajassaan, reilussa 23 tunnissa, hän tuli maaliin pimeällä. Kun kisassa kestää 36 tuntia, koettelemus on aivan erilainen.
– Silloin juokset vielä seuraavankin päivän ja saattaa olla uudestaan helle. Olet jo kärsinyt yhden hellepäivän, pitää kärsiä toinenkin.
Noora Honkala kisasi ultrajuoksuissa jo 20-vuotiaana. Hän ja Satu Lipiäinen ovat edelleenkin nuoria lajiin. Kyse on urheilusta, jossa huipulla olemisen ikä on hyvin yksilöllistä.
– Moni +40-vuotias on ihan maailman huipulla. Kun miettii vaikkapa omaa uraani, on upea ajatus, että pystyisinkö jatkamaan vielä 10 vuotta, jos vain jaksan tehdä maltilla enkä kuluta itseäni loppuun.
Kaikkien aikojen nopeimmalla ajalla naisten kisan voittanut USA:n Camille Herron, 42, on Honkalan papereissa maailman paras.
– Tosi inspiroiva henkilö. Hän itse asiassa sanoi, että kun hän nyt kokee esivaihdevuosia, hän tuntee, että tulee vain paremmaksi. Se on tosi voimaannuttavaa kuulla naisurheilijana.
Unelmaelämää joka päivä
Puoli seitsemän -ohjelmassa kävi selväksi, että Honkalan rakkauksiin kuuluvat myös koirat
Kreikassa Honkalan ja aviomies Sami Vaskolan kotona asustaa kaksi rescue-koiraa, Buga Buga ja Lilu.
Lilu löytyi aidatusta oliivitarhasta, keskeltä ei mitään. Koira oli niin heikko, ettei pystynyt kävelemään. Tämän Honkala havaitsi juoksulenkillään.
– Olin ihan ihmeissäni, miten ihmeessä näin pieni koira on tänne jätetty. Se oli kuitenkin jonkun omaisuutta, eli olen varmasti rikkonut tässä jotain lakeja, mutta ajattelin, ettei tämä näin voi mennä.
– Menin kotiin ja kerroin Samille, mitä olin nähnyt. Sitten totesin, että en kysy edes lupaa, otan tuosta auton ja sitten murtaudun sinne. No en murtautunut, menin portista ja hain koiran. Se oli mielestäni kansalaisvelvollisuus.
Vaskola puolestaan löysi omalla lenkillään kokonaisen pentueen roskapöntöstä 40 asteen helteellä. Kaikki muuttivat suomalaisparin hoitoon, ja lopulta niille löytyivät koditkin, paitsi Buga Buga jäi.
– Buga Buga meni hakijoilta sängyn alle piiloon, että hän ei nyt lähde mihinkään.
Kun Urheiluruutu teki vuonna 2017 jutun Honkalasta, hän asui Suomessa ja työskenteli raksalla. Jo silloin maailman kärkeä hätyytellyt nainen haaveili juoksemisen ammattilaisuudesta.
Pian haaveet kävivät toteen, kiitos varsinkin yhteistyökumppanien.
– Sillä tiellä olen edelleen. Rehellisesti sanottuna, elän joka päivä unelmaani, tämä on minun juttuni, ja olen siitä todella onnellinen.
Suomalaiset ovat tottuneet Kreikkaan lomakohteena, mutta Honkala asuu ihan pöndellä, sakaalien ja villisikojen ympäröimänä. Pari rakensi Kreikan-kotinsa Etelä-Kreikan rannikolle, Skoutariin.
– On jännä, kun menee Suomen hälinästä Kreikkaan, kuulee oikeasti, mitä on hiljaisuus. Se on mahtavaa, ja samalla näkee tähtitaivaan, kun ei ole valosaastetta, vaan on keskellä ei mitään.
Kreikka on ultrajuoksun suurmaita, jo Spartathlonin takia. Maassa järjestetään paljon muitakin kisoja ja kestävyysjuoksua arvostetaan.
– Kyllä siellä kylällä tiedetään jo, mitä tämä Suomi-tyttö tekee. Ei ihmetellä enää, miksi olen keskipäivän helteellä lenkillä tai miksi minut voi tavata yksin vuorenhuipulta.
Erityisen tärkeässä roolissa Honkalan uralla, monessakin roolissa, on ollut tietenkin aviomies. Sami Vaskolan kuvaamia upeita Spartathlon-tunnelmia esitettiin myös Puoli seitsemän -jaksossa.
Juoksukisan mahtisuorituksen lisäksi Honkalan viime vuoden suuriin päiviin kuului hääpäivä. Häitä juhlittiin Sammatissa, joka kuuluu nykyisin Lohjan kaupunkiin. Siellä Honkala vietti lapsuutensa.
– Se on sydämeni paikka. Sanon aina Samille, että sitten kun ollaan vanhoja, eikös voitaisi asua myös Sammatissa.
Alta voit katsoa koko Puoli seitsemän -ohjelman jakson, jossa vieraana oli Noora Honkala.