Pakkasmittari näyttää -16 astetta, kun tuoreet alokkaat asettuvat riviin Satakunnan lennoston koulutuskentällä Pirkkalassa tammikuisena tiistaina. Aamuja on takana kahdeksan.
– Odotin, että olisi ollut raskaampaa, pohtii Aapo Koivuniemi.
Myös alokastoverit Tuomas Närhi ja Nooa Lamberg ovat sitä mieltä, että intin alku on sujunut positiivisissa merkeissä. Keskeyttäminen ei ole käynyt mielessä.
Näin ei ole kaikkien kohdalla. Viime vuonna alokasjaksolla palveluksen keskeytti 2 486 alokasta, mikä vastaa noin 10,7 prosenttia aloittaneista.
Puolustusvoimat kertoo, että korona vaikutti palveluksen keskeyttämismääriin etenkin vuosina 2021 ja 2022. Viime vuonna keskeyttäneiden määrä oli pienempi kuin vuonna 2022, mutta korkeammalla kuin juuri ennen koronapandemiaa.
Aapo Koivuniemi, Tuomas Närhi ja Nooa Lamberg kertovat videolla intin alun sujumisesta:
Koivuniemen omiin rutiineihin intti ei ole tuonut suurta muutosta, koska töihinkin on pitänyt herätä aikaisin.
– Eihän täällä oikeasti mitään kovin vaikeaa ole. Kaikki opetetaan, kun vain kuuntelee.
Tuomas Närhi sanoo olevansa positiivisesti yllättynyt. Raskasta on toistaiseksi ollut vain seitsemän kilometrin juoksulenkki.
– Aika kovaa mentiin. Eiköhän tämä vielä vähän raskaammaksi muutu, hän arvioi.
Nooa Lambergin tunnelmia nostaa se, että hän on voittanut tupa-arpajaisissa. Saman katon alle osui moni hyvä kaveri.
Mahdollisista ongelmista Lamberg kokee voivansa kertoa.
– Se on tehty selväksi, että kättä pystyyn vaan jos jotain on mielen päällä.
Välillä avoimuus voi jäädä taka-alalle
– Kyllä tunteista puhuminen on sallittua, sanoo komppanian päällikkö, kapteeni Mikko Rastas Satakunnan lennostosta.
Hän korostaa toivovansa, että mahdolliset ongelmakohdat tuodaan heti ilmi, jotta niihin voidaan reagoida.
Tunteiden purkaminen voi olla tärkeää erityisesti asepalveluksen alussa.
Erityisesti kaksi ensimmäistä viikkoa ovat palveluksen kriittisintä aikaa. Yleisin syy keskeyttämiselle on terveydellinen, joko fyysinen tai psyykkinen. Keskeyttämisen syistä mielenterveydelliset syyt ovat lisääntyneet.
Videolla Mikko Rastas kertoo, miten Puolustusvoimat kiinnittää alokkaiden palveluksen alun sujumiseen huomiota.
Rastaan mukaan alokkailta tulee palautetta intin ensivaikutelmista, hyvässä ja pahassa. He voivat jutella mieltään painavista asioista esimerkiksi omalle ryhmänjohtajalle, sosiaalikuraattorille tai sotilaspapille.
– Kyse voi olla esimerkiksi parisuhteesta tai haasteista kotona.
Rastaan mukaan nykynuorista huomaa, että tunteista puhutaan ja ne ovat paljon pelissä. Samalla on muistettava, että Puolustusvoimien tehtävä on tuottaa sodan ajan joukkoja.
– Päämäärä täytyy pitää kirkkaana mielessä. Välillä se avoimuus saattaa jäädä taka-alalle.
Videolla Mikko Rastas Satakunnan lennostosta kertoo, että avoimuus on silti hyvä juttu.
”Tyhmiä kysymyksiä ei ole”
Myös Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riutta korostaa puhumisen tärkeyttä.
– Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Mahdollisista huonoista tuntemuksista kannattaa aina kertoa, sitä ei voi korostaa liikaa.
Riutta sanoo, että yksittäisillä varusjohtajilla on tupien lähiesimiehenä merkittävä vaikutus avoimen ilmapiirin luomisessa. Alokasjaksolla kysymysten esittämisen kynnys voi olla todella korkea.
– Ei saa antaa vaikutelmaa, että kysyminen olisi epätoivottua. Henkilökunnan luokse voi tarvittaessa mennä puhumaan myös suoraan.
Riutan mukaan asiassa on oltava myös oma-aloitteinen ja huolehdittava, että tieto tavoittaa oikeat henkilöt.
Puolustusvoimissa on Riutan mukaan menty viime vuosikymmeninä hiljalleen kohti avoimempaa keskustelukulttuuria. Alokkaan on silti hyvä huomioida, että intin arki ei välttämättä vastaa kuvitelmia.
– Myös motivaation taso vaikuttaa siihen, miten alokasaika täyttää odotukset.
Korjattu 25.1.2024 kello 14:02 termi ”ryhmänohjaaja” muotoon ”ryhmänjohtaja”.