Hallituksen tavoite sallia nykyistä vahvemmat eli korkeintaan kahdeksan prosentin alkoholijuomat myös ruokakauppamyyntiin on selvässä vastatuulessa.
Hallituksen piti alun perin päättää lakimuutoksen hyväksymisestä joulukuussa, mutta EU-komission huomautuskirje siirsi päätöstä. Nyt myös hallituspuolue kristillisdemokraatit pohtii asettumista poikkiteloin.
Lakiesitystä on viime viikot viilattu yhteensopivaksi komission vaatimuksen kanssa ja uudeksi lakiesityksen käsittelypäiväksi hallituksessa oli kaavailtu viime viikon torstaita (25.1.). Mutta valmista ei ole saatu ja päätöspäivää on siirretty taas. Nyt puhutaan "lähiviikoista".
Käymisteitse ei riitä
Hallitusohjelman mukaan alkoholin vähittäiskauppamyynnin ylärajaa on tarkoitus nostaa nykyisestä 5,5 prosentista 8 prosenttiin. Edellytyksenä on, että juomat ovat käymisteitse valmistettuja eli lähinnä oluita, siidereitä ja makeita viinejä.
Rajaus vain käymisteitse valmistettuihin ei kuitenkaan kelvannut EU-komissiolle. Se lähetti Suomelle joulukuussa moitekirjeen, koska sen mielestä Suomen esittämät terveysperusteet eivät olleet riittävät, jotta tislaamalla eli lähinnä vahvoista laimentamalla tehdyt juomat olisi voitu rajata prosenttirajan korotuksen ulkopuolelle.
Näiden salliminen toisi ruokakaupan hyllylle myös juomasekoitukset ja ns. limuviinat. Tämä taas on liikaa kristillisdemokraateille.
– Samalla alkoholin aiheuttamat haitat ja kustannukset nousevat, sanoo eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen (kd.).
Lupa äänestää vastaan
Puolue vastusti prosenttirajan nostoa jo kevään hallitusneuvotteluissa, mutta hyväksyi käymisteitse valmistetut ehdolla, että puolueen kansanedustajat saavat äänestää esitystä vastaan eduskunnassa.
Nyt jos hallitus suostuu komission vaatimuksiin, muuttuu Räsäsen mielestä myös se, mistä sovittiin hallitusneuvotteluissa.
– Sitten on parempi, että pysytään jatkossakin nykyisissä rajoituksissa eli 5,5 prosenttisissa, Räsänen tuumii.
Räsäsen mukaan eduskuntaryhmä päättää kannastaan ensi maanantaina. Hän kuitenkin sanoo, että hänen näkemyksensä saa laajalti tukea kristillisdemokraateissa.
Muissa hallituspuolueissa asiaan suhtaudutaan sallivammin. Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan tämän vuoden aikana.