Suomeen perustetaan valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto ja muodostetaan kymmenen uutta, alueellista elinvoimakeskusta.
Uudistus tarkoittaa, että aluehallintovirastot (avi) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ely) organisoidaan uusiksi.
Uudella Lupa- ja valvontavirastolla on 18 toimipaikkaa. Sen päätoimipaikaksi on tulossa Tampere.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoi asiasta torstaina. Ikosen mukaan uudistuksen ansiosta käsittelyajat lyhenevät ja päätöksiä sekä ratkaisuja voi ennakoida.
Uudistuksen toivotaan lisäävän talouskasvua.
– Toteutuisi paremmin yhden luukun periaate, hän kuvaa.
Uusi virasto yhdistää monta vanhaa
Uudessa Lupa- ja valvontavirastossa työskentelee lähes 2 000 ihmistä.
Virastoon kootaan valtava määrä erilaisia lupa- ja valvonta-asioita eri virastoista.
Sinne kootaan suurin osa nykyisten avien lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävistä, kaikki Valviran tehtävät sekä pääosa ely-keskusten ympäristöön liittyvistä tehtävistä.
Työpaikat säilyvät pääosin
Henkilöstön sijoituspaikkoihin päätoimipaikan ei odoteta vaikuttavan johtoa lukuun ottamatta. Ikosen mukaan työpaikkojen on tarkoitus säilyä pääsääntöisesti nykyisillä 18 toimipaikalla.
Ikonen sanoo, että esimerkiksi johtajien tehtävät voivat mennä uusiksi.
Hallituksen esitys valtion aluehallinnon uudistuksesta siirtyy nyt eduskunnan käsittelyyn. Uudet virastot aloittaisivat toimintansa vuoden 2026 alussa.
Ahvenanmaan maakunnassa toimii jatkossakin Ahvenanmaan valtionvirasto.
Miksi Tampereelle?
Ministeri Ikonen perustelee Tampereen valintaa päätoimipaikaksi maantieteellisellä sijainnilla ja hyvillä julkisilla liikenneyhteyksillä. Ikosen mukaan hänen asuinpaikkansa Tampereella ei vaikuttanut valintaan.
Tampere on Ikosen mukaan toinen viraston suurimmista toimipaikoista ja sen tilat mahdollistavat päätoimipaikkana toimimisen.
Paikaksi on kaavailtu Attilan kiinteistöä yliopiston ja Tampere-talon läheisyydessä.
– Päätoimipaikan sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle myös muistuttaa, että kyseessä on nimenomaan koko Suomea palveleva, valtion alueellinen virasto, Ikonen perustelee.
Ely-keskusten tilalle elinvoimakeskukset
Uudistuksen yhteydessä perustetaan myös elinvoimakeskuksia. Ne pohjautuvat nykyisiin ely-keskuksiin.
Elinvoimakeskusten toiminnan tavoitteena on vahvistaa valtion aluehallinnon kehittämis- ja rahoitustoimintaa elinvoimakeskuksissa ja alueellisessa kumppanuusyhteistyössä.
Kymmenen uuden alueellisen elinvoimakeskuksen toimipaikka on jokaisessa maakunnassa.
Nykyisin ely-keskuksia on 15, eli toimintoja yhdistellään. Uusissa elinvoimakeskuksissa työskentelee myös lähes 2 000 ihmistä.
Elinvoimakeskusten toimialueiden muodostamisessa suurin muutos on nykyisen Hämeen ely-keskuksen alueen jakautuminen.
Kanta-Häme yhdistyy Pirkanmaan kanssa Sisä-Suomen elinvoimakeskukseksi. Päijät-Häme yhdistyy puolestaan Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukseksi.
Ministeri Ikosen mukaan esityksen tavoitteena on, että virastojen henkilöstö jatkaa työskentelyä nykyisillä alueilla, jotta varmistetaan valtion alueellinen läsnäolo ja alueellisten erityispiirteiden tuntemus.
Yhden luukun periaate
Muutoksessa on kyse on hallituksen uudistuksesta, jolla yhdenmukaistetaan lupa- ja valvontakäytäntöjä Suomessa sekä yritetään sujuvoittaa palvelua. Nyt eri puolilta valtion organisaatioita on voinut saada erilaisia ratkaisuja.
Hallitus yrittää saada talouskasvua sillä, että esimerkiksi ympäristöluvat saisi yhden luukun periaatteella. Taustalla on ollut myös se, että Suomeen kaavaillaan yhä enemmän kaivoksia ja tuulivoimaloita.