Suomi ja Ukraina allekirjoittivat torstaina sopimuksen puolustusyhteistyöstä. Asiakirjalla tiivistetään maiden välistä puolustusyhteistyötä.
Samalla Suomi ilmoitti puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) ja Ukrainan puolustusministeri Rustem Umerovin tapaamisessa uudesta, noin 200 miljoonan euron aseapupaketista. Tämä on Suomen 28:s aseapupaketti Ukrainalle.
Häkkänen kertoi tiedotustilaisuudessa, että Umerov tuli Suomeen suoraan aseleponeuvotteluista Saudi-Arabiasta, ja hän briiffasi Helsingissä kokoustaneita Pohjoismaiden puolustusministereitä neuvotteluiden tilanteesta.
– Ukrainan ja Yhdysvaltojen suhteessa on positiivisia merkkejä, kun siellä on yhteinen paperi. Nyt tietysti Venäjän reaktio on tässä avainkysymys.
Häkkäsen mukaan he kävivät Umerovin kanssa kahdenvälisen keskustelun Ukrainan materiaalitarpeista, ja miten Suomen puolustusteollisuus voi vastata tähän tarpeeseen.
Puolustusministeriön tiedotteen mukaan Suomen ja Ukrainan tiivistyvän yhteistyön aloja ovat muun muassa puolustusmateriaalikysymykset, tiedonvaihto, tutkimus- ja innovaatiotoiminta ja ammustuotanto sekä puolustusteolliset hankkeet Suomessa ja Ukrainassa.
– Suomi tukee uudella paketilla Ukrainan puolustuskykyä välittömässä neuvottelu- ja rintamatilanteessa. Tämä menee suoraan rintamalle sinne Kurskiin, Häkkänen painotti Valtiosalissa pidetyssä tilaisuudessa.
Häkkänen toisti Suomen kannan, kun ministeriltä kysyttiin Suomen roolista Ukrainan rauhan takaamisessa tai turvatakuissa: Suomi ei tule Venäjän rajamaana lähettämään joukkoja Ukrainaan.
Häkkänen huomautti, että Suomi on muuten tukenut Ukrainaa puolustustaistelussa Venäjää vastaan yli kolme vuotta, ja on sitoutunut jatkamaan sen puolustuksen vahvistamista.
– Olemme mukana suunnittelussa yleisellä tasolla.
Suomi hyödyntää Ukrainan oppeja puolustuksessaan
Häkkänen kertoi helmikuun lopussa uudesta tukiohjelmasta, jossa Ukrainan asevoimille tilataan puolustusmateriaalia Suomesta 660 miljoonalla eurolla. Viimeisen tukipäätöksen myötä Suomen Ukrainalle antaman materiaaliavun kokonaisarvo tulee nousemaan 3,3 miljardiin euroon.
Apupakettien sisällöstä ei ole kerrottu yksityiskohtia julkisuuteen, mutta Häkkäsen mukaan tällä kertaa mukana on tykistön ampumatarvikkeita, joille on juuri nyt suuri tarve.
– Kyse on kovasta tavarasta juuri sinne rintamalle. Kipeimmät tarpeet liittyvät ilmapuolustukseen ja tykistöammuksiin, ja laajasti panssaroituun kalustoon, Häkkänen kuvaili tiedotustilaisuudessa.
Häkkänen sanoi aiemmin ministeriön tiedotteessa, että sota on tehnyt Ukrainan asevoimista yhden Euroopan vahvimmista, ja sen sotilaille on kertynyt kokemusta puolustautumisesta Venäjää vastaan. Tästä syystä on selvää, että Suomen kannattaa kuunnella tarkalla korvalla Ukrainan oppeja ja hyödyntää heidän kokemuksiaan.
Puolustusministeri Häkkänen vieraili maanantaina Kiovassa, ja tapasi Ukrainan hallituksen, asevoimien sekä aseteollisuuden edustajia. Häkkänen kertoi, että vierailun tarkoituksena oli muun muassa kartoittaa Ukrainan armeijan tarpeita.
Pohjoismaiden puolustusministerit myös Helsingissä
Myös Pohjoismaiden puolustusministerit olivat koolla Helsingissä torstaina. Puolustusministeri Häkkänen toimi kokouksen isäntänä, koska Suomi on tänä vuonna Pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordefco) puheenjohtajamaa.
Puolustusministerien kokouksen asialistalla oli Pohjolan puolustuksen lujittaminen ja Ukrainan tukemisen jatko.
– Pohjoismaat investoivat nyt kovasti omaan puolustukseensa ja tukevat Ukrainaa. Miten voisimme yhdistää selkeämmin nämä kaksi yhteen, että Pohjolassa puolustus ja teollisuus vahvistuu ja samaan aikaan Ukrainan puolustusteollisuutta voidaan vahvistaa, Häkkänen kertoi Valtiosalissa.
Puolustusministeri Häkkäsen mielestä nyt eletään Ukrainan ja Euroopan turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä viikkoja.
Ukraina on hyväksynyt tiistaina Yhdysvaltojen ehdotuksen 30 päivän aselevosta. Yhdysvallat alkoi taas toimittaa tämän jälkeen Ukrainalle tiedustelutietoja ja sotilaallista apua.
Venäjä ei ole vielä julkisesti vastannut, hyväksyykö se tulitauon ehdot. Uutistoimisto Reutersin mukaan Venäjä olisi kertonut rauhanehtonsa Yhdysvalloille, mutta yksityiskohdista ei ole tarkkaa tietoa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin kuitenkin vieraili Kurskin alueella keskiviikkona ja määräsi, että venäläisjoukkojen pitää vapauttaa Ukrainan hallussa olevat alueet mahdollisimman nopeasti.
Muokattu 16:23: Juttua päivitetty Antti Häkkäsen Valtiosalissa pitämän infon annilla.