PEKING Kasvava työttömyys, ilman puolisoa jäävät turhautuneet poikamiehet, konfliktin vaara Taiwaninsalmella.
Kiinan yhteiskunnassa on uudenlaista epävarmuutta, joka huolettaa niin kansalaisia kuin yrityksiä.
Nyt ainakin 16 kiinalaista suuryritystä on ottanut käyttöönsä Kiinan historiasta tunnetun toimintatavan. Ne ovat perustaneet omat turvallisuusjoukkonsa.
Asiasta kertoo yhdysvaltalaismedia CNN selvityksensä perusteella.
Näitä puolisotilaallisia yksiköitä kutsutaan kansan asevoimaosastoiksi. Ne toimivat yhteistyössä Kiinan puolustusvoimien eli Kansan vapautusarmeijan kanssa, ja osittain niiden alaisuudessa.
Joukot koostuvat Yhdysvaltain kansalliskaartin tavoin asekoulutuksen saaneista siviileistä. Ne vastaavat yritystensä turvallisuudesta, mutta lisäksi ne auttavat virkavaltaa järjestyksenvalvonnassa ja esimerkiksi erilaisissa pelastustehtävissä.
Enimmillään 220 miljoonaa jäsentä
Kiinan puolustusvoimat koostuu ammattisotilaiden asevoimista ja maan sisäisen turvallisuuden yksiköistä. Vapaaehtoisten asevoimaosastot toimivat kaikkien niiden kanssa.
Asevoimaosastoja on toistaiseksi perustettu vain muutamia, mutta ne ovat hyvin kiinnostavia Kiinan historian valossa. Kiinan kommunistipuolue on käyttänyt vastaavia osastoja 1920-luvulta lähtien niin sodissa kuin taltuuttaakseen mielenilmauksia kotimaassa.
Asevoimaosastoja perustettiin erityisesti toisen maailmansodan alla, mikä herättää kysymyksiä nykyisessä poliittisessa tilanteessa. Kiinalla on ollut viime kuukausina jatkuvasti pieniä välikohtauksia ja läheltä piti -tilanteita Etelä-Kiinan merellä Taiwanin, Filippiinien ja Yhdysvaltain asevoimien kanssa.
Mao Zedongin valtakaudella 1949–1976 osastoja laajennettiin oppilaitoksiin ja työpaikoille kaikkialla Kiinassa. Enimmillään niihin kuului arviolta 220 miljoonaa kiinalaista.
Mao piti niitä ratkaisevan tärkeänä ”imperialististen voimien”, kuten Yhdysvaltain aiheuttaman uhan taltuttamiseksi.
Maon kuoleman jälkeen joukkojen suosio alkoi laskea. CNN:n tietojen mukaan niissä palveli vuonna 2011 noin 11 miljoonaa kiinalaista.
Vaikuttaa siltä, että Kiina on kehityksessään nyt sellaisessa vaiheessa, että asevoimaosastoja saatetaan taas tarvita.
Nuorisotyöttömyys uusi ongelma
Kiinan talous kasvoi viime vuonna 5,2 prosenttia. Lopputulos oli monien asiantuntijoiden odotuksia parempi, mutta hurjiin kasvulukuihin tottuneille kiinalaisille pettymys.
Kiinan taloudessa on rakenteellisia ongelmia. Taloudelle elintärkeä kiinteistösektori on ylikuumenemisen jälkeen ollut pari viime vuotta lamassa.
Lasten yliopistokoulutusta on pidetty Kiinassa myös vanhempien vanhuudenturvana, mutta nykyisin se ei enää sitä ole. Nuorisotyöttömyys nousi viime kesänä peräti 21,3 prosenttiin, minkä jälkeen Kiinan tilastokeskus lopetti työttömyyslukujen säännöllisen julkistamisen.
Epävarmuus hermostuttaa kansalaisia. Hongkongilaisen kansalaisjärjestö China Labour Bulletinin mukaan lakkojen, työnseisausten ja muiden mielenilmausten määrä työpaikoilla on lisääntynyt.
Uutiskynnyksen ylittivät viime vuonna esimerkiksi iPhone-tehtaalla Zhengzhoussa puhjenneet mellakat. Ne syntyivät, kun Foxconn-yhtiö houkutteli työntekijöitä palaamaan koronaeristyksestä työpaikalle, mutta jätti lunastamatta lupauksensa ylimääräisistä korvauksista.
Eläkeläisten määrä kasvaa rajusti
Erilaisten mielenilmausten vaaraa voi lisätä myös Kiinan väestörakenne. Vuosina 1979–2016 voimassa ollut yhden lapsen politiikka on vääristänyt sitä melkoisesti. Syntyvyys on viime vuosina pysytellyt yhtenä maailman alhaisimmista.
Kiinan 1,4 miljardin ihmisen väestöstä noin 13 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Osuuden odotetaan nousevan yli 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä ja noin 30 prosenttiin 2050 mennessä. Sadat miljoonat eläkeläiset aiheuttavat haasteita, joihin Kiinan nykyinen järjestelmä ei ole varautunut.
Yhden lapsen politiikan tulosta on myös se, että Kiinassa on aikuisia miehiä ainakin 30 miljoonaa enemmän kuin naisia. Poikamiehiksi jäävien turhautuvien kiinalaisten pelätään aiheuttavan levottomuuksia.