Pikkuruisen hissin sisäänkäynti on hieman piilossa Kontulan ostarin kyljessä, kirjaston ja nuorisotalon vieressä.
Kaipuu ”entisajan yksinkertaisuuteen” näkyy myös kuntosaliharrastuksessa. Tämä näkyy saleilla, joille ominaisia ovat pinnoiltaan kuluneet tangot sekä kotikutoisesti hitsatut painot, joista jää käteen teräksen voimakas ja kirpeä tuoksu.
Yksi tällainen paikka on Helsingin kaupungin liikuntatoimen ylläpitämä Kontulan Kuntokellari.
Matka kymmenien metrien syvyyteen tuntuu kestävän ikuisuuden. Periltä löytyy monista pääkaupunkiseudun hyötykäytössä olevista väestönsuojista tuttu näky eli louhittu ja valkorapattu tunnelisto paksuine panssariovineen.
Todellinen ”vanhan liiton” saliperinteen pièce de résistance löytyy käytävän perältä: melko suuri ja korkea halli, jossa kirjaimellisesti tuoksuu punnertaminen ja käytännöllisyys.
Lajin helppous viehättää
Helsinkiläinen 22–vuotias Jesperi Grönberg käy Kontulan Kuntokellarissa kerran tai kaksi viikossa.
– Tämä on alueen isoin ja halvin kuntosali, ja todella lähellä.
Kuntosaliharrastuksen helppous ja hyödyt houkuttelevat häntä. Luksuksen tai digitaalisten laitteiden puute ei haittaa Grönbergiä.
– Laitteet on kuitenkin ehjiä. Olen ollut myös salilla, jolla puolet laitteista on rikki. Se ei ole kivaa.
Tärkeintä hänelle on se, että laitteita on monipuolisesti ja riittävästi eikä niihin ole jonoa.
– Ehkä yhden kerran olen täällä joutunut odottamaan johonkin laitteelle.
Parikymppinen Anna Turkki tulee Kuntokellariin samoista syistä: tunnelma on rauhallinen ja laitteet ovat aina vapaana.
Hän käy kuntosalilla 3–4 kertaa viikossa, mutta Kuntokellarissa vain kerran viikossa ja ainoastaan poikaystävänsä seurassa.
– Täällä on semmosta vanhan liiton henkeä, että en tänne ehkä yksin uskaltaisi tulla, hän sanoo ja naurahtaa.
Nuoret aikuiset eivät olekaan veltostumassa
Huoli lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta on yleistä. 15–25-vuotiaiden suomalaisten liikuntaharrastuksiin käyttämä aika on kuitenkin 30 viime vuoden aikana kasvanut tasaisesti.
Vuonna 2020–2021 Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan 15–24-vuotias suomalainen käytti liikuntaan keskimäärin 51 minuuttia vuorokaudessa, kun vuonna 1987–1988 liikuntaan kului vain 40 minuuttia.
Vastaavasti 10–14-vuotiaiden ikäryhmässä liikuntaan käytetty aika ei ollut merkittävästi muuttunut 80-luvun lopulta. Ajankäyttötutkimuksia on tehty noin kymmenen vuoden välein ja vuonna 2020–2021 siihen vastasi reilut 4 000 henkilöä.
Tutkimuksessa eritellyistä liikuntamuodoista voimistelu- ja kuntosaliliikunnan osuus ajankäytöstä koko väestössä oli kasvanut eniten eli kaksinkertaistunut 80-luvun vuosista 2020-luvulle.