– Olen melko väsynyt. Tehtävä suoritettu.
Tiettävästi ensimmäisenä Afrikan eteläisimmästä pohjoisimpaan pisteeseen juosseen Russ Cookin lakoniset sanat, karvainen olemus ja innostunut seuraajajoukko toivat mieleen klassikkoelokuva Forrest Gumpin juoksemiseen hurahtaneen päähenkilön.
Cook saapui sunnuntaina 16 300 kilometriä ja 352 päivää kestäneen urakkansa päätepisteeseen Ras Angelaan, Tunisiaan. 27-vuotias britti aloitti taipaleensa 22. huhtikuuta 2023 Etelä-Afrikan eteläkärjestä Cape Agulhasista.
Sitkeän juoksijan suoritus vastaa noin 386 maratonia. Hän taittoi päivässä keskimäärin noin 46 kilometriä. Cookin mukana kulki huoltoauto, jossa oli vaihteleva määrä kuvaajia ja muita avustajia.
Cook kärsi taipaleellaan useista ruokamyrkytyksistä ja selkäkivusta, virtsasi verta 2 000 kilometrin kohdalla ja joutui esimerkiksi aseellisen ryöstön ja kaappauksen uhriksi sekä rajaviranomaisten pallottelemaksi.
Muun muassa sademetsien, vuorten ja Saharan autiomaan halki kulkeneelle reitille sattui myös esimerkiksi hiekka- ja lumimyrskyjä.
200 päivän jälkeen Cook vähensi päivittäistä kilometrimääräänsä nigerialaisen lääkärin neuvosta.
– Kesti pari päivää saada röntgenkuvia. Luut eivät olleet vahingoittuneet, joten ainoa vaihtoehto oli lopettaa uliseminen, ottaa vahvimpia saatavilla olevia kipulääkkeitä ja lähteä taas tielle ”zombeilemaan”, Cook sanoi Guardianin mukaan.
Ennen kunnianhimoista urotyötään britti kertoi haluavansa inspiroida tempauksella muita.
– Olen vain tavallinen kaveri. Jos minä voin tehdä tämän, toivottavasti ihmiset voivat soveltaa tätä omaan elämäänsä, mitä sitten tekevätkin. 99 prosentille kyse ei ole Afrikan halki juoksemisesta, mutta tämä voi saada heidät miettimään unelmiensa tavoittelua vähän enemmän.
Aiemmin Cook on juossut esimerkiksi Istanbulista Lontooseen, kellottanut nopeimman maratonin autoa vetäen (9 tuntia 56 minuuttia) ja viettänyt viikon haudattuna elävältä pelkkää vettä juoden.
Sisäistä vahvuutta
Suomalainen seikkailu-urheilija Jukka Viljanen on juossut esimerkiksi 1 628 kilometrin mittaisen matkan Saharan halki ja ylittänyt jalan myös Grönlannin mannerjäätikön. Marras-joulukuussa hän juoksi Qatarin ympäri.
Äärimmäisiä suorituksia tehnyt ja nähnyt suomalainen arvostaa Cookin juoksun todella korkealle seikkailu-urheilun ja ultrajuoksun saralla.
– Hän ei ole mikään supermies vaan tavallinen ihminen, jolla on ollut unelma, jonka hän on toteuttanut. Ihminen pystyy ihmeellisiin juttuihin, kun vain tarpeeksi haluaa, Viljanen sanoo.
Viljanen muistuttaa, että suuri yleisö näkee vain Cookin sankarillisen maaliintulon, mutta suorituksen takana voi olla vuosien kova ja tinkimätön, uhrauksia vaatinut harjoittelu.
– Se on varmasti vaatinut työtä: verta, hikeä ja kyyneleitä, oikeasti.
Fyysisistä vaatimuksista huolimatta urakka on vaatinut eniten henkistä kanttia, Viljanen arvioi. Epämukavissa oloissa on kyettävä olemaan kuin kotonaan.
– Suihkua ei ole, ruoka ja nukkumapaikat ovat mitä ovat. Pitää sietää epämukavuutta. Sen se vaatii. Pitää olla sisäisesti hyvin vahva, ja sisäisen keskustelun pitäisi olla koko ajan hyvin motivoivaa.
– Kivulle ei saisi antaa valtaa ja ääntä, koska se vie mukanaan. Sen jälkeen keskeyttäminen on vääjäämätöntä.
Juoksu muuttaa ihmistä
Cook vietti juoksuprojektinsa takia käytännössä vuoden erossa perheestään ja tyttöystävästään.
Mikä saa ihmisen juoksemaan yksin hankalissa, jopa vaarallisissa olosuhteissa päivästä toiseen? Jukka Viljasen mukaan vastaus on selvä: sisäinen palo ja motivaatio.
– Ulkoisella motivaatiolla voitaisiin tarkoittaa sitä, että Cook juoksisi jonkin ulkoisen palkkion, kuten rahan, maineen tai kunnian takia, mutta ei hän jaksaisi juosta noin pitkään ilman sisäistä paloa, Viljanen sanoo.
– Tuntematta henkilöä tuo on parasta, mitä hän voi tehdä housut jalassa.
Omilla seikkailuillaan joskus useita satoja tunteja käytännössä yksin viettänyt Viljanen on varma, että Cook kokee matkansa erittäin merkityksellisenä ja retriittimäisenä.
– Periaatteessa on koko ajan yksin omien ajatusten kanssa. Sellaisella reissulla moni asia voi muuttua. Ajatusmaailma, mikä on elämässä tärkeää ja mikä ei. Moni asia riisuutuu. Luulen, että tuo on ollut hänelle henkisesti hyvin palkitsevaa, vaikka fyysisesti on varmasti ollut todella rankkaa.
Viljanen analysoi, että Cookin on pitänyt jättää kaikki ylimääräinen taakseen ja ”maadoittua” Afrikkaan. Nopea paluu tavalliseen elämään voi olla hankalaa tai ainakin viedä aikaa.
Viljanen on itse ollut pisimmillään parisen kuukautta pois kotoa äärimmäisissä olosuhteissa jäätiköillä tai aavikoilla.
– Hänet revitään tähän toiseen maailmaan niin nopeasti. Voi kuvitella, että pää räjähtää, kun hän menee ensimmäisen kerran jonnekin ostoskeskukseen, jossa on hirveä mekkala, keinovaloja ja muuta sellaista.
Afrikan sijaan jäätikölle
Jukka Viljanen ei itse lähtisi juoksemaan Afrikan halki turvallisuussyistä. Haaveet karisivat viimeistään Arabikevään jälkeen.
– En tiedä, onko Cookilla ollut jonkinlainen turva mukana, mutta riskit kidnapatuksi tulemiseen tai siihen, että tapahtuu jotain ikävää, ovat erittäin suuret.
Viljanen kertoo tutkineensa Afrikan turvallisuustilannetta asiantuntijoiden kanssa tarkkaan esimerkiksi Sahara-juoksua suunnitellessaan.
Afrikan sijaan hän aikoo tulevaisuudessa suunnata Islannin Vatnajökull-jäätikölle, joka on Euroopan suurin jäätikkö. Kukaan ei ole tiettävästi vielä juossut sen poikki. Juuri niin Viljanen aikoo tehdä noin vuoden kuluttua.
– Se on minulle kolmas jäätikkö Etelämantereen ja Grönlannin jälkeen.