Viime perjantaina Sastamalassa tahkottiin ylipitkä, reilun kolmen tunnin ja kuuden erän mittainen lentopallo-ottelu. Sen päätteeksi kotijoukkue VaLePa pääsi juhlimaan jälleen mitalia, mutta tällä kertaa kahdeksankertainen Suomen mestari joutui tyytymään ”vain” pronssimitaleihin.
Tähän otteluun päättyi kuitenkin mitä todennäköisimmin yksi kaikkien aikojen suomalainen lentopalloura. VaLePan passari Mikko Esko, 45, valittiin tänä keväänä maajoukkueen general manageriksi, joten hän ilmoitti peliuransa päättyvän toistaiseksi.
Mitä toistaiseksi sitten tarkoittaa? Sitä ei edes Esko itse tiedä.
– En ole halunnut sanoa, että lopetan. Kaikki tavallaan vaatii, että sanoisin sen ja sitä kysellään koko ajan. Haluan päättää sen itse, enkä oikeasti ole sataprosenttisen varma, lopetanko vai en. Sen takia jätän sen takaportin auki, Esko sanoi pronssijuhlien tuoksinassa.
Hän tosin myönsi samaan hengenvetoon, että olisi päässyt paljon helpommalla, jos olisi saman tien ilmoittanut uransa päätöksestä.
Pronssin tuoma tunne yllätti
Päättyi Mikko Eskon peliura lopullisesti tai ei, niin kaikesta huolimatta se on ollut suomalaisella mittapuulla mitattuna häikäisevä. Lentopalloliiton mukaan ”Meskon” pelaajaura aikuisten peleissä kesti 10 423 päivää.
Liigauransa Esko aloitti 17-vuotiaana vuonna 1995. VaLePan tämänvuotisesta joukkueesta ainoastaan kaksi pelaajaa, Eetu Pennanen ja Urpo Sivula, oli tuolloin syntynyt. Mukaan mahtuu noin 1 500 virallista ottelua, 305 maaottelua, 11 kautta liigassa, muun muassa 7 mestaruutta, 6 cup-mestaruutta, 4 kauden lentopalloilija -valintaa ja 6 liigatähdistö-valintaa.
Kotimaan lisäksi Esko pelasi 14 vuoden ajan ulkomailla kivikovissa liigoissa Saksassa, Belgiassa, Italiassa, Venäjällä ja Turkissa. Menestyksen lisäksi mukaan tarttui paljon muistoja ja kokemuksia.
Esko oli jo 37-vuotias, kun hän palasi Suomeen. Tuolloin moni katselisi jo muita hommia, mutta Esko palasi takaisin VaLePan kokoonpanoon. Hän koki, että hänellä on vielä paljon annettavaa ja saavutettavaa. Ja niin hän saavuttikin.
Kun perjantaina Esko oli saanut kolmannen SM-pronssinsa, oli tämä mitalin voittaminen päällimmäisenä mielessä. Hän sai päättää kauden kotiyleisön eteen voittajana, ja se tuntui siltä kuin olisi voittanut mestaruuden.
– Kai se on aina se lähin huippuonnistuminen, hän hymähti.
– En olisi uskonut, että pronssin voitosta löytyy niin paljon tunnetta, mutta kyllä se vain hyvältä maistui.
Eskon mielestä parhaita kokemuksia ovat olleet sellaiset ottelut, joissa on joutunut taistelemaan ja joissa on kärsitty, mutta noustu vaikeuksien kautta voittoon. Juuri niin kuin VaLePalle kävi perjantaina. Tuolloin neljännessä erässä näytti jo siltä, että Savo Volley poistuu areenalta mitalit kaulassa, mutta kotijoukkue nousi syvistä vesistä pinnalle.
– Urheilu on aika raakaa. Niin paljon kirveleviä tappioita on tullut, ja sitten niitä, joissa olemme koonneet itsemme ja voittaneet. Ehkä sellaiset, joissa se tunteiden vuoristorata on ollut iso, ovat olleet niitä hienoimpia hetkiä, Esko pohti.
– Niitä on ollut monia ja niitä tulen varmasti muistelemaan – ja ehkä vähän kaipaamaankin joskus.
Liian iso muutos tälle kaudelle
VaLePa on viime vuosina rakentanut melkoisen dynastian kotimaiseen miesten lentopalloon. Kun koronakausi 2019–20 jätetään laskuista, se oli vienyt ennen tätä kautta kuusi perättäistä mestaruutta. Siihen nähden finaalien ulkopuolelle jääminen oli seuralle melkoinen järkytys, vaikka mitaliputki jatkuikin.
Eskon mielestä finaaleista putoamiseen löytyy selkeä syy.
– Meillä on ollut pitkään tietty runko ja tietynlainen henki. Pelaajat eivät ole vaihtuneet liikaa. Tänä vuonna tuli vähän liian iso muutos, ja se näkyi heti, hän sanoi.
VaLePassa on ollut vahva voittamisen kulttuuri, tietyt toimintatavat ja arvot. Eskon mukaan voitot alkavat ruokkia itseään ja pelaajat tietävät, että tiukoista paikoista selvitään. Niitä tiukkoja paikkoja on ollut aikaisemminkin, mutta tänä vuonna välierissä VaLePa ei enää pystynyt voittamaan Akaa-Volleytä.
– Monta luotia olemme väistäneet viime vuosina, tänä vuonna ei enää väistetty. Akaa osui meihin. Mutta ei aina voi voittaa, ja varmaan moni on tyytyväinenkin, ettei VaLePa voittanut, Esko naurahti.
– Tulee uusia mestareita. Ja sanotaanko nyt näin, kun me emme ole finaalissa, niin vaihtelu virkistää.
VaLePalla edessä iso uudistus
VaLePalla on Eskon mielestä nyt mietinnän paikka, sillä pronssi ei ollut se mitali, minkä seura halusi. Esko näkee tilanteen myös hyvänä, sillä epäonnistumiset ovat aina myös kehityksen paikka.
Mestaruuden jälkeen epäkohdat unohdetaan helposti, ja jossain vaiheessa mestaruusputket katkeavat, koska tehdään liikaa asioita samalla tavalla, unohdetaan uudistuminen, jolloin kehittyminen loppuu.
– Nyt ehkä VaLePallakin on se hetki. Tosin väistämättä tulee yksi iso uudistus, koska minä jään pois, Esko sanoi leveästi virnistäen.
Eskoa ei viikonloppuna nähty VaLePan joukkueen pronssijuhlissa, sillä hänellä oli tärkeämpää tekemistä. Lentopalloa pelaavan tyttären SM-turnaus vei isän huomion juhlinnasta, ja ehtipä maajoukkueen tuleva GM vierailla Akaassa miesten finaaliakin katsomassa.
– Minun juhlinnat on juhlittu siinä perinteisessä mielessä, Esko vakuutti.