Miljoonien eurojen taloudellisia tappioita ja lakimieskuluja. Väitteitä eturistiriidoista ja pelolla johtamisesta. Itsevaltainen johtaja.
Ruotsalais-englantilainen miljardööri Johan Eliasch on saanut kovaa kritiikkiä aikakaudestaan Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n puheenjohtajana.
Asia käy ilmi Ylen, NRK:n ja SVT:n tänä vuonna tekemistä kymmenistä haastatteluista, jotka ovat käsitelleet FIS:ssä käynnissä olevaa valtataistelua.
Eliasch, 62, on toiminut FIS:n nokkamiehenä vuodesta 2021. Siitä saakka liitossa on kuohunut. Vaikka suuret hiihtomaat kuten Itävalta ja Saksa käyvät puheenjohtajan kanssa jopa oikeustaistoa, Eliaschilla on liitossa myös tukijansa.
Eliaschin vannoutuneimmat kannattajat ovat pienistä suksimaista. Näiden maiden urheilijat löytyvät pääosin tulosluettelojen häntäpäästä, mutta maat ovat FIS:ssä äänioikeutettuja ja muodostavat yhdessä vahvan valtablokin.
Suurilta hiihtomailta tullut kritiikki ei ole estänyt Eliaschia etenemästä urheilupolitiikassa.
Elokuussa Kansainvälinen olympiakomitea KOK valitsi Eliaschin jäsenekseen Pariisin olympialaisten aikaan järjestetyssä kokouksessa. Kuukautta myöhemmin KOK nimesi hänet yhdeksi seitsemästä ehdokkaasta olympialiikkeen uudeksi puheenjohtajaksi.
Kuka mielipiteitä jakava ja rakettimaisesti urheilupäättäjien raskaaseen sarjaan noussut miljardööri oikein on?
Päivässä vihamieheksi
Välimeren rannikolla Ranskan Rivieralla sijaitseva Ramatuelle on profiloitunut varakkaiden lomakohteeksi. Paikka on vain kivenheiton päässä loistoristeilijöistään tunnetusta St. Tropez'sta. Kuuluisalla Pampelonnen rannalla sijaitsee myös huvila, joka on Johan Eliaschin nimissä.
– Puitteet olivat vaikuttavat. Todella vaikuttavat, Christian Pirzer muistelee Yle Urheilulle vuoden 2020 syyskuuhun ajoittuvaa tapaamistaan Eliaschin kanssa.
Pirzer on toimitusjohtaja urheilumarkkinointiin erikoistuneessa Tridem Sports -yrityksessä. Kyseinen yritys oli osakkeenomistaja FIS Marketing AG:ssa (Fismag), joka perustettiin vuonna 2009 hoitamaan Kansainvälisen hiihtoliiton markkinointia.
Kun Eliasch ja Pirzer tapasivat syyskuussa 2020, Pirzer toimi Fismagin johtajana ja Eliasch kävi kampanjaa päästäkseen FIS:n puheenjohtajaksi.
– Pyysin tapaamista, koska halusin esitellä itseni ja tietää Eliaschista enemmän. Hän kuunteli ja kysyi paljon kysymyksiä. Vietin vaimoni kanssa hänen huvilallaan puoli päivää. Eliasch oli erittäin ystävällinen ja vieraanvarainen, Pirzer kertoo.
Eliasch hurmasi hiihtopiirit siinä määrin, että hänet valittiin FIS:n puheenjohtajaksi kesäkuussa 2021.
– Vaalien jälkeen hänen käytöksensä muuttui täysin, Pirzer sanoo.
Valintansa jälkeen Eliasch nimitti itsensä FIS Marketing AG:n puheenjohtajaksi ja halusi ostaa Pirzerin ulos tämän sopimuksesta.
– Eliasch tarjosi minulle 50 prosenttia sopimuksenmukaisesta hinnasta. Se ei tietenkään käynyt minulle, Pirzer sanoo.
FIS ja Pirzer ovat viettäneet sveitsiläisissä oikeusistuimissa nyt kolme vuotta. FIS on muun muassa väittänyt, että Pirzer olisi ylilaskuttanut Fismagia ja että toiminta täyttäisi rikoksen tunnusmerkit.
Yle Urheilun useista lähteistä saamien tietojen mukaan Eliasch halusi mennä oikeuteen, vaikka asiantuntijat eivät nähneet mahdollisuuksia menestyä haasteessa.
Sveitsiläinen syyttäjä katsoi vuosi sitten, ettei Pirzer ollut syyllistynyt rikoksiin, eikä edes aloittanut tapauksen käsittelyä. Yle Urheilu on nähnyt ei-julkiseksi luokitellun asiakirjan syyttäjän päätöksestä.
FIS valitti sveitsiläissyyttäjän päätöksestä korkeampaan oikeusasteeseen, joka päätyi samaan ratkaisuun kuin alempi oikeusaste. Tapaus on kuitenkin edelleen keskeneräinen, koska FIS on valittanut myös korkeamman oikeusasteen päätöksestä.
– Olen valmistautunut, että tämä kestää ainakin vuoteen 2026. Toistaiseksi minulta on kulunut asianajajiin noin miljoona Sveitsin frangia (yli miljoona euroa).
Pirzerin mukaan raha näyttelee Eliaschin toiminnassa usein isoa roolia.
– Ymmärrän hyvin, ettei moni ole valmis puhumaan Eliaschia vastaan, koska se tarkoittaa herkästi joutumista keskelle oikeustaistelua. Hän voi tehdä elämästäsi helvettiä, Pirzer sanoo.
Sai suuren perinnön
Eliaschille miljoona euroa ei ole suuri kuluerä. Arviot hänen omaisuudestaan vaihtelevat sadoista miljoonista euroista aina 3,6 miljardiin. Iso osa Eliaschin varallisuudesta on perittyä. Hän on edesmenneen ruotsalaisen kiinteistömiljardöörin G. A. Svenssonin pojanpoika.
Useista yritystoiminnoistaan Eliasch on tullut parhaiten tunnetuksi varustemerkki Headin omistajana.
Eliaschin nimi mainitaan myös julkisuuteen vuodetuissa ns. Panaman papereissa, jotka käsittelevät muun muassa rikkaiden henkilöiden toimintaa veroparatiiseissa.
– Hiihtoväen olisi hyvä muistaa, että haastaessaan ihmisiä oikeuteen FIS:n puheenjohtajana Eliasch käyttää kattojärjestön rahoja, ei omiaan, Pirzer sanoo.
Tähän artikkeliin on haastateltu toistakymmentä korkean profiilin hiihtovaikuttajaa. Yksi haastateltavista vetäytyi haastattelupäivänä vedoten pelkoon.
– Minulla ei ole varaa joutua hänen maalitaulukseen, lähde sanoi.
Saksalaisen Pirzerin lisäksi sveitsiläinen Jürg Capol kritisoi Eliaschia omalla nimellään.
Tour de Skin luojiin kuulunut Capol teki pitkän uran FIS:ssä, jonka markkinointijohtajana hän toimi vuodesta 2016. Capol jätti tehtävän keväällä 2022 pääosin Eliaschin vuoksi.
– Eliasch on narsisti, joka ajattelee olevansa kaikessa oikeassa. Sellaisen henkilön kanssa on vaikea työskennellä, Capol sanoo.
Useita oikeustaisteluja
Eliaschin valtakaudella konflikteja on riittänyt. Kun Eliasch valittiin puheenjohtajaksi vuonna 2021, hänen takanaan oli liuta hiihdon suurmaita.
Vaalikampanjassaan Eliasch peräänkuulutti siirtymistä jalkapallosta ja formuloista tuttuun keskitettyyn mediasopimukseen, jossa kattojärjestö vastaa tv- ja markkinointisopimuksista. Keskitetyssä sopimusmallissa media- ja markkinointioikeudet siirtyisivät kansallisilta liitoilta FIS:lle.
Eliasch lupasi, että keskitetty sopimus toisi liitoille lisää rahaa.
Kansalliset liitot kannattivat ajatusta ja äänestivät Eliaschin valtaan. Kuten Christian Pirzer, myös suuret hiihtomaat kokivat tämän jälkeen muutoksen Eliaschin toimintatavoissa.
Useat haastateltavat kuvailevat Eliaschia päättäväiseksi, älykkääksi ja äkkipikaiseksi henkilöksi, joka on tottunut saamaan tahtonsa läpi. Näiden ihmisten mukaan Eliasch johtaa FIS:iä kuin yritystä.
– Pian kävi selväksi, että Eliaschin toimintatapoihin kuului jatkuva tiedon pimittäminen. Asioista, jotka vaikuttavat kansallisten liittojen toimintaan oleellisesti, ei ollut vuoropuhelua, pitkän linjan hiihtovaikuttaja kuvailee.
Suurten hiihtomaiden mukaan Eliasch on toiminut keskitetyn sopimuksen valmistelussa itsevaltaisesti.
Kun Eliasch valittiin puheenjohtajaksi nelivuotiskaudelle kesällä 2022, useat suurmaat kävelivät pois äänestyksestä. Puheenjohtajaäänestyksen laillisuutta puitiin oikeudessa aina Urheilun kansainvälistä vetoomustuomioistuinta CAS:ia myöten – tällä kertaa Itävallan, Sveitsin, Saksan ja Kroatian vaatimuksesta. Nelikko veti myöhemmin haasteensa pois.
Syksyllä 2022 kahdeksan suurta hiihtomaata eli Itävalta, Sveitsi, Saksa, Italia, Slovenia, Norja, Ruotsi ja Suomi perustivat Snowflake-nimisen liittouman valvomaan etujaan. Maat järjestävät noin 80 prosenttia alppihiihdon ja pohjoismaisten hiihtolajien eli FIS:n kärkituotteiden maailmancupin kilpailuista. Ne myös tuottavat valtaosan suksilajien tähdistä.
Samanaikaisesti muun muassa Norjan, Ruotsin ja Suomen hiihtoliitot tekivät tuoreimmissa tilinpäätöksissään miljoonaluokan tappiot.
Talousvaikeudet eivät ole Eliaschin aikaansaannosta, mutta Snowflake-maat katsovat, ettei Eliasch ole edesauttanut niiden toimintaa. Yhtenä esimerkkinä on maailmancupin kalenteri, jonka ohjelmasta päätetään edelleen kausi kerrallaan pitkäjänteisen suunnittelun sijaan.
Snowflake-maiden mukaan tärkeiden sponsorisopimusten luominen on vaikeaa, koska toiminta on lyhytnäköistä ja epävarmaa. Maailmancupin kisat ovat liitoille merkittävin tulonlähde.
Eliasch neuvotteli Snowflake-liittouman kanssa ensi kertaa vasta puolitoista vuotta liittouman perustamisen jälkeen. Lakiasiat ovat olleet keskusteluissa alati läsnä.
– Kaikki menettävät rahaa, kun jokaiseen keskusteluun tarvitaan juristeja. Tilanne on lajin toimijoiden kannalta aivan idioottimainen, Capol kuvailee.
Esiintyy hyväntekijänä
Eliaschin valta FIS:ssä perustuu demokratiaan. Kansainvälisessä hiihtoliitossa on 75 äänivaltaista maata, joista suurimmilla on kolme ääntä ja pienimmillä yksi.
Suomi kuuluu 19:ään suurimpaan maahan, jotka kolmella äänellään muodostavat yhdessä 57 äänen valtablokin. Tästä Snowflake-maiden ääniosuus on 24. Enemmistöpäätökseen vaaditaan 65 ääntä.
Toistaiseksi Eliasch ei ole saanut kaikkia suurimpia hiihtomaita keskitetyn mediasopimuksensa taakse. Puheenjohtajalla on ollut kuitenkin 30 miljoonan Sveitsin frangin eli lähes 32 miljoonan euron porkkana, joka houkuttelee valtaosaa äänioikeutetuista, kansainvälisessä kisatoiminnassa lilliputin asemassa olevia maita.
32 miljoonaa euroa on mediayhtiö Infrontin kanssa sovittu allekirjoitusbonus, joka jaetaan tasan kaikkien FIS:n 75:n äänivaltaisen liiton kesken, jos keskitetty mediasopimus toteutuu. Vuonna 2023 pidetyn FIS:n kokouksen pöytäkirjasta selviää, että Eliasch neuvotteli kyseisen allekirjoitusbonuksen henkilökohtaisesti.
Bonuksen maksaa Infront, joka joutui Christian Pirzerin tavoin tulilinjalle Eliaschin noustua valtaan. Puheenjohtajakampanjassaan Eliasch ilmoitti haluavansa Infrontista eroon, ja osapuolet kävivät lakitaistoa pari vuotta. Kesällä 2023 Eliasch kuitenkin yllätti FIS-väen ilmoittaessaan, että hän oli tehnyt Infrontin kanssa sopimuksen. Se takaa, että Infrontilla on yhä merkittävä asema FIS:n mediaoikeusasioissa.
Jos Eliaschin malli keskitetystä sopimuksesta menisi läpi, se tarkoittaisi jokaiselle äänivaltaiselle liitolle noin 425 000 euron allekirjoitusbonusta – oli kyse sitten Suomesta, Norjasta, Itävallasta, San Marinosta tai Meksikosta.
Pienille hiihtomaille kyseessä on iso raha. Esimerkiksi San Marinon hiihtoliitolla on viisi FIS-lisenssin omistavaa aktiivihiihtäjää, ja vuosina 2018–2022 FIS maksoi San Marinolle erilaisia tukia 177 155 euroa. San Marinon hiihtoliiton budjetti koostuu täysin FIS:n ja maan olympiakomitean tuista.
Sen sijaan Itävallan hiihtoliitolle 425 000 euroa ei paina paljoa, sillä esimerkiksi Kitzbühelin alppikilpailujen budjetti on yksistään noin 30 miljoonaa euroa.
Kaksoisroolit
Useat hiihtovaikuttajat näkevät ongelmallisena, että Eliasch on samanaikaisesti sekä FIS:n että talviurheilussa merkittävässä asemassa olevan varustemerkin Headin puheenjohtaja.
Vuoden 2022 puheenjohtajavaalin jälkeen muun muassa Armenian hiihtoliiton puheenjohtaja onnitteli Eliaschia avoimesti sosiaalisessa mediassa. Muutamaa kuukautta aiemmin hän mainosti liittonsa saamaa lahjoitusta kuvalla, jossa oli kymmeniä Headin tuotteita.
Lähde FIS:n sisältä kertoo, että kyseinen varustelähetys tehtiin FIS:n nimissä osana pienten hiihtomaiden varustetukiohjelmaa.
Myöhemmin samana vuonna Head sai näkyvyyttä myös FIS:n työntekijöiden vaatettajana. Kun saksalais- ja itävaltalaislehdet julkaisivat artikkeleita, joissa Headin kerrottiin olevan uusi FIS:n varustesponsori, FIS kiisti virallisen yhteistyökumppanuuden. FIS maksoi 1 360 vaatekappaleesta Headille yhteensä 243 850 euroa. Miesten neljän vaatekappaleen paketin hinnaksi tuli 715 euroa ja naisten 675 euroa.
FIS kertoi vastineessaan, että Eliasch myöntyi tilaukseen vastahakoisesti tilanteessa, jossa FIS:llä ei ollut varustesopimusta tulevalle kaudelle. FIS maksoi vaatteista markkina-arvoa korkeamman hinnan, jota se selitti pienellä tilauserällä ja inflaatiolla.
Eliaschin kaksoisroolit eivät rajoitu Headiin. Eliasch on nokkamies perustamassaan ympäristöjärjestössä Cool Earthissa, jonka kanssa FIS teki sopimuksen vuonna 2022. Kun pohjoismaiset yleisradioyhtiöt tiedustelivat keväällä 2024, millaisella rahasummalla FIS tukee Cool Earthia, järjestö kieltäytyi ensin avaamasta summaa.
Lähteiden mukaan tukisummat sisällytetään FIS:n budjetissa kohtaan sustainability eli kestävä kehitys. FIS:n tilinpäätöksistä kestävästä kehityksestä löytyy ensimmäinen merkintä vuodelta 2021. Tuolloin summa oli 40 000 euroa. Vuonna 2022 summa kasvoi 324 000 euroon.
FIS:ssä pitkän uran tehneen henkilön mukaan Cool Earthin osuus vuoden 2022 summasta oli 250 000 euroa.
Kun Norjan yleisradioyhtiö NRK kysyi sähköpostitse Cool Earthilta, millä summalla FIS rahoittaa sen toimintaa, järjestö vastasi vuosittaiseksi tueksi 150 000 euroa. Kahden päivän kuluttua järjestö lähetti uuden sähköpostin, jossa se otti sanojaan takaisin ja kiisti summan.
Hetkeä myöhemmin järjestö lähetti seuraavan viestin: FIS:n lahjoitus, kuten kaikki muut lahjoitukset, ovat salassapitovelvollisuuden piirissä. Emme voi vahvistaa summan suuruutta, järjestö kirjoitti.
Myös Eliasch kieltäytyi kommentoimasta asiaa. Korruption kitkemiseen erikoistuneen norjalaisjärjestön juristi Tor Dölvik kritisoi niin Eliaschin kuin FIS:n toimintaa.
– Salaisiksi luokiteltavat asiat nostavat itsessään kysymyksiä, kestääkö toiminta päivänvaloa, Transparency International Norwayta edustava Dölvik sanoi.
Hiihtopiireissä kyseenalaistetaan myös Eliaschin toiminnan linjakkuus. Lähteet kertovat, että Eliasch matkustaa FIS:n kokouksiin ja kilpailuihin yksityisellä lentokoneella. Hänellä on ollut myös yritystoimintaa luksuskoneiden vuokrausbisneksessä.
Taloudellinen tila puhuttaa
Eliaschin valtakausi on ollut FIS:lle taloudellisesti vaikea. Liiton johto on ollut asiasta vaitonainen ja puhunut siitä julkisesti vain tiedotteissa.
Kesäkuussa 2023 hiihtopiirejä puhuttivat tapahtumat FIS:n kongressissa. Kongressi on ylintä päätäntävaltaa käyttävä FIS:n elin, joka valitsee muun muassa FIS:n hallituksen.
Kokouksessa FIS:n omistavat lajiliitot voivat ruotia kattojärjestön mennyttä kautta ja tarkastella tulevaa. Kun esityslistalla tuli FIS:n rahastonhoitajan Enzo Smrekarin vuoro, slovenialainen ei ollut enää paikalla tilaisuudessa.
Paikalla olleiden mukaan Eliasch piti Smrekarin sijasta lyhyen puheenvuoron. Smrekar ei vastannut Yle Urheilun haastattelupyyntöön.
Myöhemmin samana vuonna FIS:n vuosikatsauksesta kävi ilmi, että FIS teki vuoden 2022 tilikaudella – Eliaschin puheenjohtajuuden ensimmäisenä täytenä kalenterivuonna – tappiota lähes 13 miljoonaa euroa. Tappio rajautui kuitenkin vajaaseen reiluun neljään miljoonaan, kun FIS myi arvopapereitaan yli kahdeksalla miljoonalla eurolla. Eliasch pani kongressissa heikon tuloksen koronan ja Venäjän hyökkäyssodan piikkiin.
Ylen haastatteleman FIS:n entisen työntekijän mukaan selitys ei ole uskottava.
– Venäjän sotatoimet ovat vaikuttaneet Kansainväliseen ampumahiihtoliittoon, jonka mediaoikeuksissa Venäjällä on suhteellisen suuri osuus. FIS:n tapauksessa vaikutus on olematon, korkeassa asemassa ollut työntekijä sanoo.
Sisäpiirilähteiden mukaan FIS:n kasvaneet kulut ovat seurausta Eliaschin harjoittamasta politiikasta. Tilinpäätöksissä huomiota herättävät henkilöstökulut, jotka ovat kasvaneet 13 miljoonasta yli 17 miljoonaan euroon. Suurin syy kasvuun on Eliaschin päätös hankkiutua eroon Fismagista ja luoda liitolle uusi markkinointiosasto. Päätöksen jälkeen FIS:n palkkalistoilla olevien henkilöiden määrä on kasvanut 70:stä 100:aan.
– Suurin huolenaiheeni on, että FIS:n heikossa taloustilanteessa Eliasch alkaa tarjota omia rahojaan tappioiden kattamiseksi. Hänelle ei ole mikään ongelma lahjoittaa 50 miljoonaa euroa. Venäläiset miljonäärit ovat harrastaneet tällaista esimerkiksi miekkailussa ja ammunnassa. Jos Eliasch tekisi näin, jotkut voisivat rakastaa häntä. Isossa kuvassa se olisi erittäin huono asia, lähde sanoo.
Talousasiat kuitattiin nopeasti myös tämänvuotisessa kongressissa. Yle Urheilu on nähnyt kongressissa esiteltyjä talouteen liittyviä kalvoja, jotka herättivät kysymyksiä FIS-väen keskuudessa.
Vuoden 2023 tilinpäätöksessä huomio kiinnittyy Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n lajiliitoille maksamaan tukeen. KOK maksaa olympialaisten oikeuksista FIS:lle olympiadiksi eli neljäksi vuodeksi yli 40 miljoonaa euroa. Tavallisesti summa on jakautunut suhteellisen tasaisesti neljälle vuodelle eli ollut vuosibudjetissa keskimäärin noin 10 miljoonaa euroa.
Vuosina 2017–2022 FIS budjetoi KOK:n tukea vuosittaisiin tilinpäätöksiinsä 6,6 miljoonasta 13 miljoonaan euroon. Vuoden 2023 tilinpäätöksessään FIS käytti KOK:n tukea kuitenkin 32 miljoonaa euroa.
– Viime vuoden lukemia on kaunisteltu 20 miljoonalla, merkittävässä asemassa oleva hiihtovaikuttaja sanoo.
Joka toinen vuosi FIS:n lajeissa järjestettävät MM-kisat ovat kattojärjestölle merkittävä tulovuosi. Vuosi 2023 oli nimenomaan MM-kisavuosi. Jos FIS olisi tulouttanut viime vuoden budjettiin KOK:n tuloja normaalin määrän eli noin 10 miljoonaa euroa, kyseessä olisi huonoin MM-kisavuoden taloudellinen tulos kymmenen viime vuoden aikana.
FIS tyhjensi kertalaakista jäljellä olleet KOK-tuotot, sillä tämän ja seuraavan vuoden budjeteissa olympiatulojen kohdalla on pyöreä nolla.
Kun Yle Urheilu kysyi FIS:ltä kommenttia väitteeseen budjetin kaunistelusta, kattojärjestö totesi ainoastaan, että se muutti olympiatulojen ”tuloutusmenetelmäänsä”.
Vuoden 2024 talousarviossa FIS on merkinnyt tulopuolelle keskitettyyn sopimukseen liitetyn 30 miljoonan euron allekirjoitusbonuksen, vaikka moni merkittävä kansallinen hiihtoliitto ei ole antanut sopimukselle hyväksyntäänsä. Yhteisymmärryksen sijaan Itävallan ja Saksan hiihtoliitot ovat haastaneet FIS:n oikeuteen, koska ne katsovat FIS:n johdon toimineen mediasopimuksen valmistelussa vastoin kattojärjestön omia sääntöjä.
Müncheniläinen alioikeus katsoi lokakuun alussa, että Eliaschin malli keskitetystä sopimuksesta rikkoo Saksan hiihtoliiton oikeuksia. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, ja FIS on ilmoittanut valittavansa saksalaisoikeuden päätöksestä. Wieniläinen alioikeus käsittelee Itävallan hiihtoliiton kanteen marraskuussa.
Miksi Eliasch halusi FIS:iin?
Vaikka Eliasch on näkyvän talviurheilun varustemerkin omistaja, hän tuli kolme vuotta sitten FIS:n puheenjohtajapeliin ikään kuin ulkopuolisena nimenä.
Monen haastateltavan pääkysymys Eliaschista on sama: miksi miljardööri ylipäätään halusi FIS:iin? Eliaschia kuvaillaan henkilöksi, joka nauttii olla julkisuuden henkilöiden keskuudessa. Hän ei myöskään karta olemista huomion keskipisteenä. Alppihiihtoa rakastava Eliasch on nähty muun muassa maailmancupin kisoissa esilaskijana.
Usea haastateltava kokee, että vastikään realisoitunut KOK:n jäsenyys oli Eliaschille tavoite, jonka toteutumiseen FIS:n puheenjohtajuus toimi oivana ponninlautana. Pyrkimys KOK:n puheenjohtajaksi on kuitenkin oma lukunsa, jota kukaan ei osannut ennustaa.
Eliasch esiintyy hiihtopiireissä voimakastahtoisena, jakolinjoja helposti luovana johtajana, jonka vahvuuksiin ei kuulu vuoropuhelu. Tästä pohjoismaiset yleisradioyhtiöt saivat maistiaisen toukokuussa Slovenian Portorozissa, jossa Eliasch suostui FIS:n ja Snowflake-maiden välienselvittelyä koskevaan haastatteluun.
NRK, SVT ja Yle olivat pyytäneet Eliaschin asiainhoitajalta puolen tunnin haastattelua, mutta Eliasch poistui paikalta alle kymmenessä minuutissa. Eliasch ei pitänyt kriittisistä kysymyksistä ja haukkui toimittajat huonosta journalismista kameran tallennusvalon sammuttua.
Tämän jälkeen Eliasch vietti mediahiljaisuutta kesäkuussa Reykjavikissa järjestetyssä FIS:n kongressissa. Sama toistui syyskuun lopulla kokouksessa Zürichissä, jossa NRK:n toimittaja oli hakemassa vastauksia pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden esittämiin kysymyksiin.
Kun Eliasch puhui Zürichissä, medialla ei ollut asiaa saliin. Salista tihkuneet tiedot kertovat kuitenkin Eliaschin asemasta FIS:n puheenjohtajana. Lähteiden mukaan Eliasch sai aplodit pieniltä hiihtomailta sen jälkeen, kun hän painotti FIS:n kohtelevan jäsenmaitaan tasa-arvoisesti.
Eliasch vetäytyi taka-alalle
Zürichin-kokouksen jälkeen Eliasch kieltäytyi vastaamasta tässä artikkeleissa esitettyihin väitteisiin, vaikka hänelle annettiin vastausaikaa 2,5 viikkoa. Sen sijaan FIS:n viestintä vastasi kysymyksiin sähköpostitse.
Vaikka kysymykset on osoitettu Eliaschille, vastausviestin alussa on alleviivattu, että niiden lähde on joko FIS:n tiedottaja tai pelkkä FIS.
FIS ei halua kommentoida Christian Pirzerin väitettä, jonka mukaan FIS tarjosi hänelle 50 prosenttia sopimuksen mukaisesta hinnasta. FIS perustelee kantaansa lakiasian keskeneräisyydellä. FIS kokee, ettei Pirzer ole voittanut oikeudessa, vaan liitto aikoo käyttää valitusoikeuttaan ja korjata sitä kautta ”väärän tuomion”.
Kuten artikkelissa jo todettiin, Eliasch ilmoitti ensimmäisessä vaalikampanjassaan haluavansa hajottaa FIS:n media- ja markkinointisopimuksiin liittyvät valtarakenteet. FIS kokee joutuneensa hyökkäyksen uhriksi, kun Pirzer ja Infront sekä maailmancupin televisiotuotoista elävät maat ovat puolustautuneet Eliaschia vastaan lakiteitse.
– On suuri sääli tuhlata rahaa poliittiseen ajojahtiin, kun se olisi mahdollista käyttää urheilun ja urheilijoiden kehittämiseen, FIS kirjoitti vastauksessaan.
FIS kirjelmöi myös, ettei se kommentoi Eliaschin matkustustapaa. Kattojärjestö katsoo, etteivät Eliaschin lentomatkat kuulu sille, koska Eliasch ei saa FIS:n puheenjohtajuudesta palkkaa.
FIS kieltäytyy myös vastaamasta kysymykseen, kuinka suurella summalla se tukee vuosittain Eliaschin perustamaa Cool Earthia. FIS kertoo, että se aikoo julkaista kestävään kehitykseen keskittyvän raporttinsa vuoden 2024 loppuun mennessä.
”Hajota ja hallitse”
FIS:n hallituksen suomalaisjäsen Martti Uusitalo myönsi heinäkuussa, että Eliaschin toimintatavat ovat poikenneet edellisestä puheenjohtajasta merkittävästi.
– Kun tausta on menestynyt pääomasijoittaja liike-elämässä, jossa hän on tottunut tekemään päätöksiä varsin itsenäisesti, varsinkin alussa tämäntyyppiseen organisaatioon sopeutuminen on aiheuttanut vastatuulta.
– Hänen aikansa puheenjohtajana on ollut tuulista, mutta sen aikana on saatu aikaiseksi myös paljon muutoksia, Uusitalo sanoo.
Äänekkäästä kritiikistä huolimatta Eliasch on myös voittanut puolelleen uusia ihmisiä.
– Aluksi näytti, ettei mediasopimuksen keskittämisestä tule mitään, mutta nyt uskon, että hän onnistuu, pitkän linjan ruotsalainen hiihtovaikuttaja arvioi heinäkuussa.
Useissa arvioissa maailmancupin kisoja järjestävien kansallisten hiihtoliittojen tilanne nähdään taloudellisesti niin epävakaaksi, että monien liittojen on ennen pitkää pakko hyväksyä Eliaschin sopimusehdotus. Suurimmat hiihtomaat ovat asia erikseen.
Tästä saatiin esimakua lokakuussa. Lähes miljoonan euron tappion tehnyt Ruotsin hiihtoliitto allekirjoitti Eliaschin keskitetyn mediasopimuksen samalla viikolla, kun müncheniläinen alioikeus katsoi sen rikkovan kilpailulainsäädäntöä. Mikäli Itävallan hiihtoliitto saa Saksan kaltaisen päätöksen wieniläisessä alioikeudessa marraskuussa, sisäpiiriläiset arvioivat, että Eliasch joutunee tekemään myönnytyksiä saadakseen talviurheilun supervallat kelkkaansa.
FIS:stä lähtenyt henkilö toteaakin, että mikäli Kansainvälinen olympiakomitea etsii muutosjohtajaa, joka ei karta konfliktia vaan kokee sen luonnolliseksi, Eliasch on KOK:n puheenjohtajavaalissa vahvoilla.
– Divide et impera (suom. Hajota ja hallitse). Sellainen on Johan Eliasch, lähde tiivistää.