Hallitus haluaa sitoa kehitysyhteistyön vientibisnekseen.
Torstaina julkistetussa selonteossa Suomi pyrkii tekemään sellaista kehitysyhteistyötä, joka lisää suomalaisyritysten vientiä. Samalla kehitysyhteistyötä tullaan tekemään entistä valikoidummin ja siinä keskitytään omien strategisten intressien edistämiseen.
Kyseessä on ensimmäinen selonteko, jossa kehityspolitiikka on yhdistetty kauppapolitiikkaan. Kauppapolitiikan tärkein tavoite on suomalaisten yritysten viennin ja investointien edistäminen.
Lisäksi selonteossa on mukana perussuomalaisten hallitusohjelmaan päätynyt vaatimus sitoa kehitysyhteistyörahat palautuspolitiikkaan. Jos jokin maa ei ottaisi vastaan Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita kansalaisiaan, kehitysyhteistyö kyseisen maan kanssa lopetettaisiin.
Kehityspolitiikka yhdistetään kauppapolitiikkaan ja oman viennin lisäämiseen
Selonteosta käy ilmi, että kehitysyhteistyössä tullaan lahjamuotoisen tuen sijaan keskittymään enemmän vuorovaikutteisuuteen ja kauppaan.
Köyhyyttä pyritään vähentämään vientiä edistämällä ja kehitysyhteistyö muuttuisi yhä enemmän laina- ja sijoitusmuotoiseksi. Tuki ei olisi aina lahjarahaa, vaan sijoitus, jonka pitää tuottaa voittoa ja joka on maksettava jossain vaiheessa takaisin.
Lisäksi selontekoon merkittyinä tavoitteina on vahvistaa EU:n taloudellista turvallisuutta sekä edistää Maailman kauppajärjestö WTO:n ja EU:n kauppasopimusten toimivuutta.
Tarkoitus on myös neuvotella uusia kauppasopimuksia kehittyvien maiden kanssa, parantaa Suomen kilpailukykyä teknologiamarkkinoilla sekä hyödyntää puhtaan siirtymän mahdollisuuksia.
Keskiössä on myös Team Finland -verkoston toiminnan ja johtamisen uudistaminen, sekä Suomen kehitysyhteistyövaroja sijoittavan Finnfundin pääoman korottaminen. Finnfund-lakiin aiotaan valmistella myös muutoksia.
Hallitus päätti leikata miljardin kehitysyhteistyöstä
Kehitysyhteistyörahoja käytetään esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistamiseen, koulutukseen ja ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Kehitysyhteistyön ohella Suomi kanavoi tukea humanitaariseen apuun ja rauhantyöhön.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana Suomi sitoutui käyttämään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan (bktl) kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ja ohjaamaan 0,2 prosenttia bktl:stä kaikkein köyhimmille maille.
Petteri Orpon (kok.) hallitus kuitenkin linjasi viime vuonna hallitusohjelmassa miljardin euron leikkauksista hallituskauden aikana. Samalla hallitusohjelmasta katosi tuo 0,2 prosentin tavoite.
Vuoden 2024 alussa hallitus päätti osana säästötoimia lopettaa neljä maaohjelmaa (Afganistan, Kenia, Mosambik, Myanmar). Suomen maaohjelmamaat kuuluvat kaikkein köyhimpien maiden ryhmään.
Vuodelle 2024 kehitysyhteistyöhön budjetoidut määrärahat 1,2 miljardia euroa vastaavat arvioiden mukaan 0,42 prosenttia bruttokansantulosta. Jatkossa leikkaukset tarkoittaisivat osuuden laskemisen 0,33 prosenttiin vaalikauden aikana.
Suomen taloudellinen etu, viennin edistäminen ja geopolitiikka ohjaisi jatkossa kehitysyhteistyötä
Selonteon mukaan bisnes olisi kehitysyhteistyön tärkeä instrumentti. Tavoitteena on rakentaa kehittyvien maiden kanssa tasavertaisia ja kestäviä kumppanuuksia, jotka perustuvat molemminpuoliseen hyötyyn. Samalla kuitenkin mainitaan, että tarkoitus on tuottaa tulosta.
”Suomi keskittyy kehitysyhteistyössään tulosten tuottamiseen.”
Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko
Selonteossa on myös viittauksia geopolitiikkaan. Kumppanuuksia tiivistetään samanmielisten maiden kanssa. Samalla ehdollistetaan kehitysyhteistyö erilaisin reunaehdoin.
Suomi esimerkiksi kieltäytyy jakamasta kehitysapua tai tekemästä kehitysyhteistyötä maiden kanssa, jotka eivät vastaanota Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita kansalaisiaan.
Tämä on irtiotto Suomen aiemmasta pitkästä linjasta. Sen lisäksi paitsioon joutuvat myös Venäjän hyökkäyssotaa tukevat valtiot.
Ukrainan tuki jatkuu, samoin tyttöjen ja naisten aseman parantaminen
Ukraina on viime aikoina ollut Suomen suurin kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kumppanimaa.
– Ukrainaa tuetaan erillisen momentin kautta 58 miljoonalla eurolla vuodessa, kuten Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) toi esiin tammikuun tiedotustilaisuudessa.
Selonteon mukaan Suomi jatkaa pitkän aikavälin ihmisoikeuspoliittista linjaansa muun muassa naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi.
Suomi jatkaa myös humanitaarista apua, joka kanavoidaan YK-toimijoiden, Punaisen ristin liikkeen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.
Selonteossa kehitysyhteistyön painopistettä siirretäänkin pois kahdenvälisistä valtioiden välisistä maaohjelmista kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön.
Samalla kuitenkin kansalaisjärjestöiltä on tullut kritiikkiä hallituksen uusista leikkauksista, joista osa koskee myös järjestöjä. Hallitus jätti myös ympäristö- ja kehitysapujärjestöt verovähennyksen ulkopuolelle, kirjoitti Helsingin sanomat.
Hallitusohjelman kehitysyhteistyölinjaukset kritiikin kohteena
Oman edun ajaminen kehitysyhteistyössä on saanut kansainvälistä kritiikkiä.
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin julkaisemassa AidWatch 2023 -raportissa on annettu EU-maille moitteita siitä, että ne käyttävät kehitysyhteistyötä enemmän geopolitiikkaan, turvallisuuskysymyksiin ja omien taloudellisten etujen ajamiseen kuin kumppanimaiden prioriteetteihin.
Myös ulkoasiainneuvos ja entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen on aiemmin kritisoinut Orpon hallitusohjelmaa samasta aiheesta, että kehitysyhteistyön tarkoitus on auttaa kehitysmaita eikä suomalaisia.
– Hallitusohjelmassa lähdetään kuitenkin liikkeelle siitä, kuinka autetaan Suomea ja suomalaisia yrityksiä tai kuinka kehitysyhteistyön keinoin voidaan rajoittaa vaikka maahanmuuttoa.
Ennen selonteon julkistusta tapahtuneessa eduskunnan globaaliryhmän ja Fingon järjestämässä keskustelutilaisuudessa globaaliryhmän puheenjohtaja Inka Hopsun (vihr.) mukaan selontekoon liittyvät neuvottelut eivät olleet yksimielisiä, ja että selonteossa on ristiriitaisuuksia hallitusohjelman kanssa.
Perussuomalaisten toiveet näkyvät vahvasti hallitusohjelmassa ja selonteossa
Kehitysyhteistyöstä käytiinkin kiistaa jo hallitusneuvotteluissa, kun perussuomalaiset tavoittelivat kehitysyhteistyörahoihin mahdollisimman suuria leikkauksia, kun taas RKP halusi lisätä rahoitusta. Hallitus päätyi ohjelmassaan perussuomalaisten kannalle ja miljardin leikkauksiin.
Käytännössä perussuomalaiset on esittänyt kehitysapuleikkauksia jo pitkään.
Vuonna 2018 Leena Meri (ps.) toi eduskuntaan aloitteen, jossa puolue halusi lopettaa suorat budjettituet kehitysapuun ja ehdotti, että jokainen suomalainen voisi halutessaan lahjoittaa veroilmoituksen kautta kehitysapuun.
Sama toive oli perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa vuonna 2019, jossa ehdotettiin kehitysapurahastoa, jonka rahoittaminen olisi pääosin yksittäisten kansalaisten varassa.
Lisäksi Ville Tavio on twiitannut jo vuonna 2019, että hän suosisi lähinnä sellaista kehitysyhteistyötä, joka lisää suomalaisyritysten vientiä.
Nyt ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä Tavio on julkaisemassa samankaltaista selontekoa Suomen strategiaksi.