Lakioppineet varoittivat hallitusta alkoholiuudistuksen EU-sääntöjen vastaisuudesta. Eduskunnan perustuslaki-, talous- sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnat varoittivat samasta. EU:n komissiokin oli lähettänyt moitekirjeen.
Hallitus ei viilannut lakiesitystään riittävästi, ja nyt aiempaa vahvemmat alkoholijuomat ruokakauppaan tuonut uudistus on näillä näkymin viemässä EU:n mallioppilaaksikin kutsutun Suomen ensin EU-komission hampaisiin ja sitten EU-tuomioistuimeen. Myöhemmin eteen tulevat myös vahingonkorvauskanteet.
Syynä on lakiuudistukseen kirjattu valmistustaparajoite, joka sallii ruokakaupan hyllylle vain käymisteitse valmistetut 5,5–8-prosenttiset alkoholijuomat, mutta ei tislaamalla eli lähinnä vahvoista laimentamalla tehtyjä juomia.
Valmistustaparajoite istuu huonosti EU-lainsäädäntöön, koska se syrjii osaa alan yrityksistä. Asiasta on jo jätetty valituksia EU-komissioon.
EU:n mallioppilas häviää
Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Helsingin yliopistosta näkee Suomen mahdollisuudet selvitä EU-myllystä heikkoina. Hän arvioi, että komissio alkaa selvittää asiaa Suomen valtion kanssa ja lopulta nostaa rikkomuskanteen EU-tuomioistuimessa, koska Suomen argumentit eivät kestä.
– Keissi on EU-tuomioistuimessa sitten komissio vastaan Suomi ja maamme tulee rikkomuskanteen häviämään.
Raition mukaan lopputulos on selkeä: valmistustaparajoitus täytyy poistaa.
– Se pohjautuu yksiselitteisesti siihen, että alkoholin terveyshaitat perustuvat tuotteen alkoholiprosenttiin, ei siihen, miten alkoholin tilavuusprosentti on saatu aikaan siihen.
Eikä prosessi jää siihen. Sitten Suomella ovat edessä Francovich-oikeuskäytännön mukaiset vahingonkorvauskanteet jäsenvaltiota vastaan kotimaan tuomioistuimissa. Panimot, juomavalmistajat ja muut kärsijät voivat vaatia vahingonkorvausta tappioista ja kustannuksista, joita valmistustaparajoite on niille aiheuttanut.
– EU-tuomioistuimen ratkaisu käy kantelijoille perusteeksi. Sen pohjalta ne voivat väittää, että Suomen valtio on rikkonut velvoitteitaan jäsenvaltiona.
– Kun tämä on todettu EU-tuomioistuimessa, asia on selvä. Suomi pelaa tässä nyt aika huonoilla korteilla, Raitio sanoo.
Ei yllättänyt
Raition mukaan hän ei yllättynyt alkoholiuudistuksen joutumista komission syyniin, eikä se yllätä hallituspuolueitakaan. Lukuisat tahot kun olivat varoittaneet valmistustaparajoitteen EU-ongelmista jo lain valmisteluvaiheessa.
EU-komissio lähetti Suomelle jo joulukuussa moitekirjeen, koska sen mielestä Suomen esittämät terveysperusteet eivät olleet riittävät valmistustaparajoituksen hyväksymiseksi. Lisäksi rajoitus syrji kotimaista tuotantoa ja suosi ulkomaista: huono juttu sekin.
Kevään valiokuntakierroksella tuiskusi lisää lunta tupaan.
– Oikeustieteen asiantuntijat olivat varsin yksimielisiä siitä, että valmistustaparajoitus on EU-oikeuden vastainen, Raitio kertoo.
Niin perustuslakivaliokunta kuin talousvaliokuntakin näkivät lakiesityksessä ongelmia EU-pykälien yhteensopivuuden kannalta.
– Suomalaisessa lainsäädännössä ei tule pyrkiä EU-oikeuden kanssa ristiriidassa oleviin ratkaisuihin, perustuslakivaliokunta huomautti.
Talousvaliokunta nimesi valmistustaparajoituksen ongelmalliseksi EU:n kilpailu- ja sisämarkkinaoikeuden näkökulmasta. Se piti todennäköisenä, että EU:n tuomioistuin katsoo asian aikanaan EU-oikeuden vastaiseksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pelkäsi samaa ja esitti mietinnössään lakiehdotuksen hylkäämistä. Mietintöön sisältyi hallituspuolueisiin kuuluvien kokoomuksen, perussuomalaisten ja ruotsalaisen eduskuntaryhmän yhteinen vastalause. Kristillisdemokraatit eivät olleet siinä mukana.
Tiedetyistä ongelmista huolimatta hallitus vei lakiesityksen eduskuntaan valmistustaparajoitteineen, siis loppukevään 2023 hallitusneuvotteluissa sovituin ehdoin. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen kesäkuun alussa äänin 102–80.
Paljon ei painanut hallituspuolueiden omaan Orpon hallitusohjelmaansa kirjaama lause: ”Uudistukset toteutetaan EU-oikeuden näkökulmasta hyväksyttävällä tavalla.”
Perusteltiin tyttöjen suojelulla
Hallitus perusteli valmistustaparajoitustaan terveysperusteilla ja nuorten sekä erityisesti tyttöjen suojelulla alkoholin haitoilta. Limuviinojen ja muiden tislattujen arvioitiin maistuvan etenkin tytöille.
Asiantuntijat epäilivät jo valiokuntakuulemisissa, ettei valmistustaparajoite toteuta tavoitetta: nuoret ovat hintatietoisia, ja käymisteitse valmistetut juomasekoitukset ovat alkoholiverotuksen takia hinnaltaan edullisempia kuin tislaamalla tehdyt.
Raitio arvioi, ettei perustelu tyttöjen suojelusta mene läpi komission tarkastelussa.
– Ennen kaikkea tässä on se käytännön ongelma, että kansallinen valmistustaparajoitus ei vaikuta toteuttavan asetettua lainsäädäntötavoitetta.
Raition mukaan se perustuu siihen, että juomasekoitukset, lonkerot ja muut tyttöjen suosikkituotteet voidaan muuttaa käymistuotteiksi ja siten laajaan kauppajakeluun kohtuullisen edullisella hinnalla.
– Koska humalan ja vaaran aiheuttaa nimenomaan alkoholin määrä, eikä valmistustapa, niin lailla ei ole hallituksen esityksessä esitettyä vaikuttavuutta. Eikä Suomen valtio ole kyennyt osoittamaan, millä perusteella se sitä olisi. Vaikutusanalyysi perustuu enemmän tai vähemmän hypoteettisiin oletuksiin eli luuloihin, Raitio sanoo.
Hallitus ei peräänny
Suomi voi vielä välttyä EU-myllytykseltä, jos se poistaa valmistustaparajoituksen laista oma-aloitteisesti. Raitio ei odota näin käyvän.
– En jaksa uskoa siihen, että Suomen nykyinen hallitus perääntyy tässä asiassa millään tavalla. Tämä oli hallitusohjelmaan kirjattu poliittinen linjaus, joka ajettiin läpi asiantuntijoiden näkemyksistä välittämättä.
Kiirettä ei ole, koska komission syyniin ja mahdollisen rikkomuskanteen käsittelyyn hujahtaa helposti kolmekin vuotta. Siinä vaiheessa Orpon hallitus on jo menneen talven lumia.
Tarvittaessa EU-tuomioistuin voi vauhdittaa lakiremonttia myöhemmin vielä uhkasakolla. Tosin seuraavan, 15-prosenttiset marketeihin tuovan lakiuudistuksen valmistelu alkaa jo tänä syksynä.
Korjaus 25.8.2024 kello 14.51: Toisin kuin jutun otsikossa ja alaotsikossa aiemmin väitettiin, kanne ja korvausvaatimus eivät koske 8-prosenttisten tuomista ruokakauppoihin vaan valmistustapavaatimusta.