Nyt puhuu Suomen edustajaksi himoittu maailmanmestari Tomas Järvinen – ”Ymmärrän keskustelun täysin”

Nuorten 10-ottelun maailmanmestari kertoo, miksi hänen kannattaa pysyä Tšekin edustajana, vaikka suomalainenkin perhe on nuorukaiselle tärkeä.

Tomas Järvinen.
Nuorten maailmanmestarin Tomas Järvisen kilpailukausi jatkuu vielä parin kilpailun verran. Hän on aloittanut viimeisen lukiovuotensa, jonka jälkeen odottaa yliopisto. Kuva: Lehtikuva
  • Pekka Holopainen

Päättymässä olevan yleisurheilukauden loppuosan puhutuimmaksi suomalaiseksi urheilijaksi on noussut 18-vuotias Tomas Järvinen, jonka pöytälaatikosta löytyvät sekä hänen äitinsä että isänsä kotimaiden eli Tšekin ja Suomen matkustusasiakirjat.

Tšekin tasavaltaa edustava Järvinen saavutti viime viikonloppuna Perussa 19-vuotiaiden 10-ottelun MM-kultaa huippupisteillä 8 425. Tulos jäi vain 10 pistettä saksalaisen Niklas Kaulin ME-sarjasta. Liman stadionilta jäi urheilijalle myös spekuloitavaa.

Järvisen huippusuoritus ottelun toisessa lajissa eli pituushypyssä meni pipariksi, kun toimitsijat katsoivat hänen kyynärpäänsä hipaisseen hiekkaa ennen varsinaista laskeutumiskohtaa. Järvinen lähipiireineen ei ostanut erittäin kiistanalaista ratkaisua mukinoitta.

– Tein näkemykseni toimitsijoille kyllä selväksi. Siinä meni ehkä 40 pistettä eli maailmanennätys, Tomas Järvinen kommentoi Yle Urheilulle keskiviikkona kotoaan Prahasta.

Tomas Järvinen Kalevan kisoissa Vaasassa kesäkuun lopussa 2024.
Tomas Järvinen on edustanut Tšekkiä nuorten arvokisoissa myös korkeushyppääjänä. Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures

Viimeinen lukiovuosi

Pitkästä aikaerosta toipuva junioritähti aloittelee viimeistä lukiovuottaan, jonka puolivälissä alkuvuodesta 2025 alkaa saada mahtiseura Dukla Prahalta myös korvausta urheilemisestaan.

Hän asuu äitinsä, entisen 7-ottelijan kanssa Prahan keskusta-alueella. Isäänsä, tunnettua otteluvalmentajaa ja yleisurheiluhahmoa Mika Järvistä poika tapaa säännöllisesti, ja suunnitteilla on Suomen-matka tänä syksynäkin.

Loma alkaa parin viikon päästä. Järvinen kilpailee tällä kaudella vielä kahdesti: seiväshypyssä ja pika-aidoissa.

– Iskän kanssa on mukava treenata Suomessa. Kentällä olemme valmentaja ja urheilija, muuten ihan isä ja poika.

Vaikka Tomas Järvisellä on Suomen passi, toinen koti Suomessa, suomalaisia sisaruksia, kielitaito ja suomalainen seura eli Lahden Ahkera, edustusmaan vaihtaminen Tšekistä Suomeen ei ole ensinnäkään ilmoitusasia eikä juuri Järvisen urheilumuodossa ehkä myöskään voittavin käsi.

Tomas Järvinen voitti nuorten MM-kultaa 10-ottelussa ja hätyytteli alle 20-vuotiaiden maailmanennätystä.

Riemumielin tervetullut

Viime viikonloppuna Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen totesi Yle Urheilulle Ruotsi-ottelun yhteydessä, että Suomi ja liitto ottaisivat Tomas Järvisen tasoisen superlahjakkaan suomalaisen urheilijan riemumielin vastaan. Tomas Järvinen toteaa Yle Urheilulle, että on pannut keskustelun merkille eikä pidä sitä mitenkään kiusallisena.

– Ymmärrän ihan täysin, että asiasta keskustellaan. Olen kuitenkin syntynyt ja asunut koko ikäni Tšekissä, ja minulla on täällä loistava valmentaja Josef Karas, joka on auttanut minua todella paljon.

Suomalaisuudestaan huolimatta Järvinen joutuisi hakemaan edustusoikeuden vaihtoa Kansainvälisen yleisurheiluliiton World Athleticsin prosessin kautta. Lyhimmilläänkin edustuspannaa tulisi todennäköisesti ainakin yksi vuosi; lähtökohta on aina kolme vuotta. Yleisurheilussa jo edustustehtävä nuorten sarjassa lukitsee edustusoikeuden.

– Eihän se yksi vuosikaan houkuttelevalta kuulosta, Järvinen myöntää.

Mika Järvinen ennusti Yle Urheilulle, että poika taistelisi aikuisten MM-mitalista jo ensi vuonna Tokiossa, jonne suora tulosraja on peräti 8 550 pistettä. Perun-tuloksensa Järvinen saavutti nuorten välineillä: kiekko painaa 250 ja kuula 1 260 grammaa vähemmän kuin miesten sarjassa, aidat ovat 7,6 senttiä matalammat.

– Se ei ole ongelma, sillä olen jo treenannut paljon miesten heittovälineillä ja aidoilla. Iskän ennustus kuulostaa tietysti hyvältä, mutta ensin täytyisi saavuttaa paikka sinne Tokioon.

Tomas Dvorak.
Dukla Prahan kunniagalleriaan ei 10-ottelun osalta niin vain kävellä sisään. Alumnissa vaikuttavat muun muassa kolminkertainen maailmanmestari Tomas Dvorak (kuvassa) ja ensimmäisenä 9 000 pisteen rajan rikkonut Roman Sebrle. Kuva: EPA

MM-rajan rikkomista tai kisapaikkaan oikeuttavaa rankingsijoitusta Järvinen voi tavoitella ainakin Itävallan Götzisin klassikkotapahtumassa ensi touko-kesäkuun taitteessa.

Järvisen tuloksia tulee peilata siihen faktaan, että hän on varsinaisesti panostanut yleisurheilu- ja moniottelun lajiharjoitteluun vasta pari vuotta. Sitä ennen nuorukainen mieluiten pelasi jalkapalloa tai tennistä. Ikävuosia 15–17 haittasivat vastustuskyvin ongelmat, jotka aiheuttivat pitkiä sairastelukierteitä.

Treeniä vasta aloiteltu

Valmentaja Karas ei ole pikavoittojen metsästäjä:

– Harjoittelua voi lisätä ja koventaa todella paljon. Olen tähän saakka treenannut 4–5 kertaa viikossa, eikä se ole ollut minusta erityisen kovaa, satumainen lahjakkuus toteaa.

Tšekissäkin Järvisen juniorimaailmanmestaruus oli kova juttu. Perinteinen vahva yleisurheilumaa saavutti Pariisin olympiakisoista vain yhden mitalin, jonka toi naisten keihäspaikalta Nikola Ogrodnikova.

Viime vuonna Budapestin MM-kisoista tuli kaksi pronssia, joista toisen saavutti keihäästä Jan Zeleznyn valmentama Jakub Vadlejch.

Keihään mitalikolmikko.
Jakub Vadlejch (vas.) on pitkään ollut Tšekin yleisurheilun tulenkantaja. Budapestissa 2023 napsahti MM-pronssia maailmanmestari Neeraj Chopran (kesk.) ja Pariisin olympiavoittajan Arshad Nadeemin jälkeen. Kuva: Getty Images

Järvinen treenaa säännöllisesti samassa Dukla Prahan valmennuskeskuksessa, jossa Zelezny työskentelee päivittäin.

– Hän ei ole kuitenkaan opettanut minulle keihäänheittoa, Järvinen sanoo.

Ottelun lajeista mieluisimmalta tuntuu tällä hetkellä pituushyppy, työläimmältä taas kuulantyöntö.

Järvisen motivaatiota jatkaa kohti aikuisten suurmenestyksiä Prahassa ja Tšekin edustajana selittää pitkälti myös maan ja seuran ottelukulttuuri. Duklaa ovat edustaneet aikanaan myös kolminkertainen maailmanmestari ja ME-mies Tomas Dvorak sekä ensimmäinen 9 000 pisteen ylittäjä, olympiavoittaja Roman Sebrle.

Suomessa taas vain neljä miestä on tällä kaudella otellut yli 7 000 pisteen potin tuottaneen sarjan.