Julkisesti järjestettyä kotihoitoa saavien ihmisten kokonaismäärä vähenee Suomessa edelleen, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa.
Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemasta tilastoraportista, jossa tarkasteltiin kotihoidon tilannetta vuonna 2023.
Kotihoitoa saavien määrä oli useamman vuoden ajan nousujohteinen, kunnes vuonna 2022 se kääntyi laskuun. Sama suuntaus jatkui viime vuonna.
THL:n tilastojen perusteella yhteensä 87 213 yli 75-vuotiasta sai viime vuonna säännöllistä kotihoitoa koko maassa, kun esimerkiksi vielä pari vuotta aiemmin määrä oli noin 2 500 henkilöä suurempi.
THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa pitää nykytilannetta erikoisena, sillä kotihoidon asiakasmäärien tulisi kaiken järjen mukaan olla kasvussa eikä laskussa, kun väestö ikääntyy.
– Hyvinvointialueet eivät ole tilastoraporttimme perusteella lähteneet lisäämään tuotetun kotihoidon määrää. Sen sijaan vaikuttaa siltä, että kotihoidon myöntämisen kriteereitä on tiukennettu.
Asiakasmäärien lisäksi myös kotihoidon käyntien määriä on THL:n tilastoraportin perusteella kutistettu.
Kotihoidon käyntejä tehtiin viime vuonna yhteensä 39,1 miljoonaa, mikä on noin 700 000 käyntiä vähemmän kuin edellisvuonna. Käyntimäärä sisältää myös etäyhteydellä toteutetun kotihoidon, joka tarkoittaa, että asiakkaaseen on oltu yhteydessä esimerkiksi videopuhelun avulla.
Myös muita palveluita ollaan ajamassa alas
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kotihoitoa on keskitetty hyvinvointialueilla erityisesti paljon apua tarvitseville henkilöille. Samaan aikaan sitä on karsittu suhteellisesti eniten henkilöiltä, jotka ovat tarvinneet palvelua vähän vähemmän tai tilapäisesti.
Johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo, että omaisten rooli kasvaa suureksi tilanteissa, joissa vanhus pärjää kotona jotenkuten mutta ei kuitenkaan erityisen hyvin, eikä kotihoitoa ole.
– On selvää, että omaisille jää tällä hetkellä todella paljon vastuuta.
THL:n mukaan nykytilanteesta on syytä olla huolissaan, sillä avun tarve ei tule vähenemään vaan kasvamaan: kotihoitoa tarvitsevien määrän ennustetaan nousevan merkittävästi muutaman vuoden kuluttua, kun suuret ikäluokat lähestyvät 80 vuoden ikää.
Samaan aikaan muistisairaiden määrät ovat lisääntyneet ja lisääntymässä rajusti.
– Hyvinvointialueiden pitäisi pystyä nostamaan kotihoidon määrää, ei laskea sitä, Sari Kehusmaa korostaa.
Jos riittävää kotihoitoa ei ole tarjolla, kotona asuville vanhuksille tulisi Kehusmaan mukaan tarjota vähintään erilaista päiväkeskus- ja ryhmätoimintaa. THL kartoittaa tällä hetkellä, miten tämä toteutuu hyvinvointialueilla.
Tämänhetkinen käsitys on, ettei kovin hyvin.
– Selvitystemme perusteella hyvinvointialueet ovat ajamassa näitäkin palveluita alas.
Millaisia kokemuksia sinulla tai ikääntyneellä läheiselläsi on kotihoidosta ja sen saamisesta? Teemme laajaa juttua aiheesta, ja keräämme ihmisten arkikokemuksia asiasta.
Voit kertoa asiasta alla olevalla lomakkeella. Jätäthän vastausten yhteyteen nimesi ja yhteystietosi, sillä emme voi hyödyntää tietoja, joiden lähettäjää emme tiedä. Emme julkaise niitä missään ilman lupaasi. Tietoja käytetään vain journalististen sisältöjen tekemiseen, ja niitä käsittelevät vain jutunteossa mukana olevat henkilöt. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille.
Voit myös olla yhteydessä suoraan juttua tekevään toimittajaan Kirsi Karppiseen sähköpostitse kirsi.karppinen@yle.fi.