Kun elokuussa päättyneet Pariisin olympiakisat olivat tuottaneet Suomelle historiallisen nollan mitalin tuloksen, neljä kisaurheilijaa antoi nimettömästi erittäin tylyn palautteen Olympiakomitean onnistumisesta kisaprojektissaan.
Urheilijoiden avautumisessa nostettiin esiin esimerkiksi yhteishengen puute ja urheilijat kokivat jääneensä yksin saapuessaan kisakylään. Osa oli jopa itkenyt ahdistuksesta. Urheilijoita puistatti johdon intohimottomuus ja apaattisuus huippu-urheilua ja urheilua kohtaan. Urheilijoiden avoimen kirjeen sellaisenaan julkaisi esimerkiksi Ilta-Sanomat.
Kisojen jälkeen Olympiakomitea ilmoitti, etteivät kisajoukkuetta johtanut Leena Paavolainen ja huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen jatka tehtävissään.
Myös huippu-urheiluyksikön asiantuntijoihin kuuluva Liisa Ahlqvist-Lehkosuo alkoi lähettää olympiajoukkueen urheilijoille ja taustahenkilöille laajaa kysymyspakettia, jotta Olympiakomitea saisi materiaalia arvioida, missä asioissa onnistuttiin ja missä epäonnistuttiin. Tilanne ei ollut poikkeuksellinen, vaan vastaava kysely tehdään aina olympiakisojen jälkeen. Arvosanahaarukka on tyypillinen eli 1–5.
Kattava vastaajajoukko
Yhteensä 57 urheilijasta vastasi takarajaan eli syyskuun 3. päivään mennessä 42 eli 73,7 prosenttia ja 77 taustahenkilöstä, kuten valmentajista, huoltajista, lääkäreistä tai kehonhuoltajista, 50 eli 64,9 prosenttia. Kokonaisvastausprosentti oli siis 68,7 eli varsin kattava.
Huippu-urheiluyksikkö toimittaa anonymisoidun kyselyn tulokset Olympiakomitean päärahoittajan eli opetus- ja kulttuuriministeriön arvioitaviksi 30. marraskuuta mennessä. Kyseisenä päivänä Olympiakomitea saa syyskokouksessaan uuden puheenjohtajan ja hallituksen. Ministeriön arvioinnin jälkeen tulokset tulevat julkisiksi.
Yle Urheilu sai kuitenkin kyselyraportin haltuunsa jo perjantaina. Raportista varsinkin urheilijoiden antama palaute Olympiakomitealle paljastuu osin tylyksi.
Koko kyselyn matalimman arvosanan, 3,02, saavat urheilijoilta joukkueelle Pariisissa järjestetyt yhteiset tapahtumat. Myös muita ilmapiiriasioita, kuten vuorovaikutusta joukkueen sisällä (3,48) ja joukkueilmapiiriä (3,64) arvioidaan varsin kriittisesti. Kisakylässä viihtymisestä urheilijoilta kysyttiin viidellä erilaisella tavalla, ja arviot liikkuivat akselilla 3,02–3,78.
Kisapappi oli priimus
Joukkueen taustojen avainhenkilöistä korkeimman arvosanan urheilijoilta saa kisapappi (4,73) ja toiseksi korkeimman fysioterapeutit ja muut kehonhuoltajat (4,56). Psyykkinen valmennus saa selvästi matalamman arvion (3,67).
Erityishuomio kiinnittyy joukkueen varusteisiin ja vaatetukseen, jotka eivät saa valtiomies- tai naiskohtelua sen paremmin urheilijoilta kuin taustaihmisiltä. Urheilijoilta irtosi arvosana 3,24, taustoilta 3,60.
Selvästi substanssiltaan merkittävämmäksi epäkohdaksi urheilijat ja taustahenkilöt ovat kokeneet kyselyn vastuullisuusosiossa joukkueenjohdon onnistumisen kiusaamisen, häirinnän ja muun epäasiallisen käytöksen nollatoleranssin osalta. Urheilijoista 10 prosenttia ja taustoista peräti 17,3 prosenttia katsoo, että tässä ei onnistuttu tai onnistuttiin vain osittain.
Urheilijoista 24,4 ja taustoista 22 prosenttia katsoi, että toimintaohjeiden laatimisessa tällaisten tilanteiden varalta onnistuttiin korkeintaan osittain.
Muna vai kana?
Urheilijoista 17,5 prosenttia oli sitä mieltä, että terveysturvallisuusasioissa onnistuttiin korkeintaan osittain, taustahenkilöistä 21,6 prosenttia.
Eri lajien vastuutiimit saivat keskimäärin kehuja ja numerolla 4 alkavia arvosanoja.
Kyselyssä ei puututtu asiaan, joka Yle Urheilun tietojen mukaan häiritsi osaa urheilijoista kovasti: joukkueen ulkopuolisten henkilöiden, kuten poliitikkojen, sponsorien tai kisatiimin jäsenten omaisten käynteihin ja oleskeluun muuten tiukasti suljetussa kisakylässä.
Suomalaisista urheilijoista 71,4 prosenttia vastasi, ettei saavuttanut tulostavoitettaan. Sijoitustavoitteestaan jäi 75,7 prosenttia. Tämän merkitystä osin nuiviin vastauksiin – eli tuliko ensin muna vai kana – ei kyselystä saa selville.
Juttua ja otsikkoa päivitetty kello 20.17: Poistettu viittaus ”tyrmääviin arvosanoihin”.