Huumekuolemien määrä on kääntynyt Suomessa jyrkkään kasvuun. Viime vuonna huumeisiin kuoli 310 ihmistä, kun vuotta aikaisemmin luku oli 250. Kasvua on neljännes.
Suomessa on nyt reilusti enemmän huume- kuin liikennekuolemia vuosittain.
Kysyimme A-Klinikkasäätiön kohtaavan huumetyön asiantuntijalta Jenny Kaasinen-Wickmanilta, mistä huumekuolemien äkkijyrkkä lisääntyminen johtuu ja mitä sille olisi tehtävissä.
Mikä selittää huumekuolemien hyppäyksellisen kasvun?
– Päihteiden saatavuus on lisääntynyt aika räjähdysmäisesti. Nyt kuka tahansa voi tilata älypuhelimella puistoon tai kotiovelle haluamiaan päihteitä. Ja samaan aikaan laittomien päihteiden hinnat ovat jonkin verran laskeneet.
– Korona-aikana supistettiin matalan kynnyksen palveluja. Nuorten kohtaamispaikkoja suljettiin, mielenterveys- ja päihdepalvelut siirtyivät suurelta osin etäpalveluiksi. Huumeita käyttävien mahdollisuudet kohdata auttajia vähenivät pysyvästi.
Yle on kertonut aiemmin uudentyyppisistä huumeista, jotka ovat entistä vaarallisempia. Onko sillä vaikutusta asiaan?
– Suomi oli aiemmin poikkeus, meillä kovia huumeita käytettiin miltei yksinomaan suonensisäisesti. Nyt polttaminen on tullut uutena käyttötapana pistämisen rinnalle. Polttamalla käytetään erityisesti synteettisiä katinoideja, esimerkiksi niin sanottua ”peukkua”.
– Vaikeasti huumeriippuvaiset syövät rauhoittavia, pistävät osan aineista, polttavat osan. Siinä on hirvittävät riskit yhteisvaikutuksen takia.
Alle 25-vuotiaiden huumekuolemat ovat lähes kaksinkertaistuneet. Mikä on pielessä?
– Meiltä puuttuu realistinen puhe huumeista.
– Yksi asiakkaanani ollut nuori kuoli, kun hänen ystävänsä eivät uskaltaneet riittävän nopeasti soittaa hätänumeroon. He pelkäsivät paljastuvansa ja leimautuvansa huumeiden käyttäjiksi.
– Tuon nuoren isä sanoi minulle, että hän ei syytä lapsensa kavereita. Hän syyttää yhteiskuntaa, joka on opettanut nuorille, että huumeiden käyttö on niin vaarallista, että joudut vaikeuksiin saman tien, jos siitä puhut.
Onnettomuustutkintakeskuksen tämänvuotisen raportin mukaan useimmat myrkytyskuoleman kohdanneet nuoret olivat kokeneet yliannostuksen jo aiemmin. Mitä tästä voi päätellä?
– Terveys- ja sosiaalipalvelujen yhteistyö ei ole toiminut. Nuoret kotiutetaan usein yliannostuksen jälkeen sairaalasta ilman mitään seurantaa tai puuttumista. Meillä pitäisi olla samankaltainen toimintamalli kuin itsemurhien ehkäisyohjelmassa. Siellä interventiotyöskentelyyn koulutettu sote-ammattilainen keskustelee kotiutuvan nuoren kanssa. Nuorta ei pidä jättää yksin.
Tilastot kertovat, että 310 ihmistä kuoli huumeisiin viime vuonna. Keitä he olivat?
– Näemme helposti vain vaikeasti päihderiippuvaiset ja moniongelmaiset ihmiset katukuvassa. Mutta jos katsotaan jätevesitutkimuksia, näkyy aivan selvästi, että huumeiden käyttö lisääntyy viikonloppuisin ja loma-aikoina. Huumeiden käyttäjiä on kaikilla postinumeroalueilla, kaikissa sosiaaliluokissa.
– Huumekuolemat koskettavat miltei kaikkia suomalaisia. Tämä on kansallinen hätätila.
Liikennekuolemien määrä on saatu kääntymään laskuun. Miten sama voitaisiin tehdä huumekuolemille?
– Meillä pitäisi olla kansallinen huumekuolemien ehkäisyohjelma ja sen tavoiteluvun pitäisi olla nolla. Tähän tarvitaan poliittinen tahtotila hallitukselta ja eduskunnalta, suunnitelma ministeriöltä, rahaa, tavoitteet ja seuranta.
– Huumeidenkäyttäjien kanssa työtä tekeviin järjestöihin kohdistuvat leikkaukset sopivat tähän tilanteeseen todella huonosti. Järjestöt ovat vuosikausia tuottaneet palveluja, jotka oikeasti ovat lakisääteisiä. Leikkauksilla osutaan suoraan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin.
– Nuoret kaipaavat aitoa kohtaamista. Meidän ei pidä taistella huumeita vastaan, vaan kohtaamattomuutta vastaan. Jos joku nuori kokeilee tai käyttää laittomia päihteitä, hän ei ole huono tai paha tai ongelma.
Voisivatko valvotut käyttötilat vähentää huumekuolemia?
– Ne pitäisi ottaa kokeilukäyttöön mahdollisimman pian. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että ne säästävät ihmishenkiä, vähentävät tartuntoja ja pienentävät terveydenhuollon kustannuksia. Kotimaista tutkimusta ei ole, koska lainsäädäntö ei mahdollista valvottuja käyttöhuoneita.
– Henkilökohtaisesti kannatan vahvasti huumeiden käytön dekriminalisaatiota. Huumeiden käytön ei pitäisi olla rikos, vaikka niiden kasvatus, jalostus, maahantuonti, myynti ja välitys olisivatkin kiellettyjä.
– Ihmiset tarvitsevat ensisijaisesti mahdollisuuden päästä hoitoon. Nämä hoitopolut ja -palvelut pitäisi saada kiireesti kuntoon.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.