Suomen naisten jalkapallomaajoukkue eteni viidennen kerran EM-lopputurnaukseen, kun se kukisti tiistaina Skotlannin 2–0 Töölön jalkapallostadionilla.
Ensimmäisen kerran Suomi pelasi EM-kisoissa vuonna 2005, kun se eteni Englannissa kahdeksan maan turnauksessa alkulohkosta välieriin asti.
Tuolloin Suomen tähtinä tuikkivat muun muassa Laura Österberg Kalmari (entinen Kalmari) ja Anne Mäkinen, joka valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi.
Mäkinen kertoo seuranneensa Helmarien Skotlanti-ottelua ylpeydellä. Suomi meni ottelussa nopeasti johtoon Natalia Kuikan kaukolaukauksella, ja Nea Lehtola iski loppulukemat vajaan puolen tunnin jälkeen.
– Oli ihan mieletön fiilis, ja jo pelin alusta puhkui sellainen itseluottamus. Tuntui, että siinä oli merkkejä siitä, että tämä ottelu tullaan voittamaan, Mäkinen sanoo.
Tärkeä asia suomifutikselle
Ammattilaisena pelaaminen on nykyään mahdollista yhä useammalle naiselle, kun suurseurat ja -sarjat ovat alkaneet panostaa naisten jalkapalloon. Myös yleisö on alkanut löytää lehtereille.
Mäkinen pelasi ensimmäisenä suomalaisena naisammattilaisena Yhdysvalloissa. Laji on muuttunut valtavasti hänen omista pelipäivistään.
Suomi pelasi esimerkiksi vuonna 2004 EM-paikan ratkaisseen ottelun Moskovassa käytännössä tyhjille katsomoille, ja kiinnostus ottelua kohtaan oli melko vähäistä.
Töölössä paikalla oli yli 7 000 katsojaa hieman yli 10 000 katsojaa vetävällä stadionilla.
– Tietenkin kiinnostus on lisääntynyt ihan älyttömästi ja myös peli on mennyt eteenpäin maailmanlaajuisesti, mutta myös Suomessa. On kiva, että olemme edelleen kisoissa. Se oli tosi tärkeä juttu koko suomalaiselle jalkapallolle, Mäkinen sanoo.
Nykyään EM-kisoihin pääsee 16 maata, joka on puolet enemmän kuin vuonna 2005. Mäkisen mukaan on hankala sanoa, onko nykyään helpompaa päästä lopputurnaukseen, koska naisjalkapallon taso yleisesti on noussut.
– Joka tapauksessa kova suoritus Helmareilta. Jos mietitään tätä räjähtävän kasvun aikaa naisten futiksessa kaupallistumisen, kiinnostuksen ja pelin tason näkökulmasta, on todella kova juttu, että ollaan kisoissa esillä – eikä vain selviytymässä, vaan hakemassa voittoja.
Yhtäläisyyksiä
Mäkinen näkee nykyhelmareissa paljon samaa kuin vuoden 2005 joukkueessa.
Molemmissa avainpelaajat saivat vastuuta ja peliminuutteja suurissa, ulkomaisissa seuroissa, mikä vaikuttaa myös maajoukkueen otteisiin.
Vuonna 2005 joukkueessa vastuuta kantoivat Djurgårdenissa pelanneen Kalmarin lisäksi esimerkiksi Ruotsin mestariksi edenneen Umeå IK:n Mäkinen, Jessica Julin ja Sanna Valkonen.
Nykyjoukkueesta löytyy pelaajia esimerkiksi Englannin Superliigasta, Yhdysvaltojen NWSL:stä ja Ruotsin mestari Rosengårdista. Kokeneet pelaajat auttavat muita kypsiin esityksiin ja päätöksentekoon, joilla pelejä voitetaan.
– Skotlanti ehkä hallitsi peliä eilen, mutta se ei pystynyt tekemään paikoistaan maaleja. Suomen pelistä minulle tuli semmoinen fiilis, että oli hyvinkin kypsä peliesitys.
– Voittamaan oppii voittamalla. Siitä saa itseluottamusta ja kokemusta, miten tulos varmistetaan.
Mäkisen mukaan Helmareista paistaa samanlainen yhdessä tekeminen ja ihmislähtöinen johtamistapa, jotka olivat vuonna 2005 kisoissa pelanneen joukkueen kulmakiviä.
Voittava joukkue tarvitsee yhteisöllisyyden lisäksi myös yksilöitä, jotka pystyvät ratkaisemaan otteluita.
– Jos katsoo Helmareita tänä päivänä, siellä on tosi paljon vahvoja yksilöitä. Ja penkiltä tulee lisää. Siellä on myös syvyyttä.
Pitkäjänteisyyttä
Suomen naisten jalkapallomaajoukkue on nyt selvinnyt EM-kisoihin vuoden 2005 jälkeen neljä kertaa viidestä. Anne Mäkinen pohtii, että Helmareilta sopii nykyään odottaa jo kisoihin pääsyä.
– Tietenkin kilpailu kovenee koko ajan. Kyllähän tämä kertoo siitä, että Suomessa tehdään tosi hyvää, ammattimaista ja pitkäjänteistä työtä tyttö- ja naispuolella ja kyllä se kantaa hedelmää.
– Menestykseen vaaditaan pitkäjänteistä työtä ja aikaa. Sitä pitää rakentaa järkevästi, olla jatkuvasti ajan hermolla ja miettiä, mitä meidän tarvitsee tehdä paremmin, jotta pysymme tässä junan kyydissä.
EM-kisojen lohkot arvotaan 16. joulukuuta. Mäkisen mukaan joukkueen on luotettava omaan peliinsä, mikäli se mielii menestyä kovatasoisessa turnauksessa.
Päävalmentaja Marko Salorannan ja Jonne Kunnaksen ei Mäkisen mukaan tarvitse tehdä suuria muutoksia joukkueen johtamiseen ja kehittämiseen.
– Pitää olla oma konsepti ja luoda itseluottamus sitä kautta. Ja sittenhän pallo on pyöreä, Mäkinen sanoo.
Kansojen liigan kautta kisoihin
Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande kertoo, että Helmarit lähtee virittämään kisakuntoaan kevään Kansojen liigan peleillä.
Suomi pelaa B-liigassa samassa lohkossa Unkarin, Valko-Venäjän ja Serbian kanssa.
Suomen ensimmäinen ottelu on helmikuun lopussa ja viimeinen 3. kesäkuuta. Kansojen liigan pelejä kertyy yhteensä kuusi. EM-kisat alkavat 2. heinäkuuta.
– Siinähän ei ole sitten oikeastaan kuin lyhyt ikkuna leireilyyn juuri ennen varsinaista lopputurnausta, eli käytännössä se on aika tiivis valmistautuminen, mutta että olemme varmoja, että saamme ihan hyvän ohjelman tehtyä, Casagrande sanoo.
– Näihin Kansojen liigan otteluihin on varattu budjetti, jolla olisi operoitu joka tapauksessa näissä otteluissa. Valmistautumisleiriin menee varmasti joitain satoja tuhansia euroja.
Vuoden 2022 EM-kisapaikasta Helmarit sai 600 000 euroa, mutta summat ovat olleet merkittävässä kasvussa. Ensi kesän turnausrahat tiedetään parin viikon kuluttua lohkoarvonnan jälkeen.
Casagrande ei tiedä, kuinka paljon summa on, mutta heittää valistuneen arvion.
– Varmasti mennään jonnekin puolentoista miljoonan euron paremmalle puolelle, toivon mukaan. Tämä on vain arvio, mutta toivottavasti näin on. Silloin pelaajat saavat oman osansa, ja sitten myös liitto pystyy saamaan kunnon potin.