Ajoittain hieman pätkivän Google Meets -yhteyden päässä istuvat Pakistanin Lahoressa herrat, joita Yle Urheilu on yrittänyt haastatteluun pitkään, kunnes asia joulun aatonaattona vihdoin järjestyi: Pariisin olympiakisoissa huikean keihässhow'n järjestänyt Arshad Nadeem, 27, sekä tämän valmentaja ja asiainhoitaja, 66-vuotias Salman Iqbal Butt.
Valmentaja on lupautunut äidinkieltään urdua puhuvan olympiavoittajan tulkiksi.
Haastattelun aikana toki valkenee, että Nadeem ymmärtää jokaisen englanninkielisen kysymyksen täysin ja pystyisi halutessaan operoimaan myös Pakistanin entisen siirtomaaisännän kielellä.
Valmentaja Butt aloittaa istunnon kohteliaisuudella:
– Arshad on odottanut tätä haastattelua innoissaan, sillä hän tietää, että Suomi on ollut maailman johtava maa keihäänheitossa 1900-luvun alusta saakka ja Pariisissakin teillä oli kolme heittäjää loppukilpailussa.
Koska 2. tammikuuta 28 vuotta täyttävä Nadeem on keihäänheiton olympiavoittaja ja MM-hopeamitalisti, olisi normaalisti selviö, että hän olisi jo kilpaillut useasti Suomessa, kuten esimerkiksi ikätoverinsa, Pariisin muut mitalistit Intian Neeraj Chopra ja Grenadan Anderson Peters.
Hänen kilpailutilastonsa näyttää kuitenkin lajin entisen suurvallan osalta toistaiseksi nollaa.
Oli tulossa Turkuun
– Olimme tulossa Turkuun Paavo Nurmi Gamesiin viime kesänä, mutta vanha vamma uusiutui viimeisessä harjoituksessa ja jouduimme jäämään pois, kertoo Nadeem asian, jonka PNG:n toimitusjohtaja Jari Salonen vahvistaa.
Neuvottelut olivat hyvin pitkällä, mutta pakistanilaisen nimeä ei ollut vielä kerrottu julki.
– Suomeen tuleminen kiinnostaa minua todella paljon, ja haluan oppia siltä matkalta kaiken mahdollisen suomalaisesta keihäänheitosta ja Suomen harjoitusoloista, Nadeem sanoo.
Tästä päästäänkin asiaan, joka kiinnosti viime kesänä lähes yhtä paljon kuin Nadeemin jäätävä 2. kierroksen heitto tuulettomalla, jättimäisellä Stade de Francen olympiastadionilla: 92,97 on uusi olympiaennätys, joka nosti pakistanilaisen kaikkien aikojen tilaston kuutoseksi.
Näin suurella stadionilla kukaan ei ollut aiemmin heittänyt näin pitkälle.
Siinä missä huippuyleisurheilijat yleensä niin sanotusti kilpailevat itsensä huippukuntoon kauden arvokisoihin mennessä, Arshad Nadeem polskii vastavirtaan.
Hartaalta muslimiurheilijalta löytyy lajin datakoraanista eli Tilastopajasta kuluneiden 10 kauden ajalta yhteensä yhteensä alle 30 kilpailua, vertailun vuoksi esimerkiksi Petersiltä 92.
Erikoinen kilpailutahti
Ennen Budapestin MM-hopeaa 2023 Nadeem oli kilpaillut kauden aikana kerran, samoin viime kesänä ennen Pariisin olympiavoittoa. Tai Tokion vuoden 2021 olympiakisoja, joiden 5. sija oli Nadeemin kansainvälinen läpimurto.
– Terveystilanteeni vuoksi en ole voinut kilpailla ulkomailla niin paljon kuin olisin halunnut, peruskuntokautensa Pakistanin olympiakomitean harjoituskeskuksessa Lahoressa joulukuun alussa käynnistänyt Nadeem sanoo.
Valmentaja Butt selventää tilannetta.
– Arshad on joutunut käymään kahdesti polvioperaatiossa Englannin Cambridgessä. Hänet leikannut ortopedisen kirurgian tohtori Ali Sher Bajwa kuului tiimiimme myös Pariisissa. Näiden ongelmien takia kilpailumäärät ovat jääneet paljon pienemmiksi kuin olisimme halunneet.
Ylimmässä dopingkontrollissa
Koska kyse on absoluuttisen teholajin huippu-urheilusta, skeptikot ovat arvelleet Nadeemin vältelleen visusti poistumista kotimaastaan myös muista syistä eli vältelläkseen antidopingtoimintaa. Tästä ei kuitenkaan ole mitään konkreettista näyttöä.
Urheilija kuuluu Kansainvälisen yleisurheiluliiton World Athleticsin tiukimmin kontrolloituun testauspooliin ja niin sanottuun Adams-järjestelmään eli hänen tulee jokaisesta vuorokaudesta ilmoittaa tietty aikaikkuna, jona on varmasti virtsan- ja verenkerääjien tavattavissa.
Yleisellä tasolla on tietysti testaajien työ hakeutua urheilijoiden luo ja tarvittaessa näiden kotimaihin, ei päinvastoin.
– Nyt kaikki näyttää siltä, että terveystilanteeni on ensi kaudella parempi ja pystyn kilpailemaan myös ulkomailla selvästi useammin ja haluankin kilpailla, sanoo 7-, 5- ja 1-vuotiaiden lasten perheelleen omistautuva isä.
Jos Pakistanin kansallissankariksi nousseen Nadeemin heittojen pituuksia arvioisi vain vauhtijuoksun perusteella näkemättä, missä 800-grammainen hiilikuituputki puhkaisee nurmen, lopputulosta ei uskoisi maallikko eivätkä edes kaikki lajiin syvällisemmin vihkiytyneet.
”Hassun näköistä”
Olympiavoittajan vauhtijuoksu on melkoista löntystelyä, jos sitä vertaa lajin hyväjalkaisimpiin heittäjiin. Mutta ulkokuori pettää.
– Se on koordinaatioltaan hassun näköistä, mutta viimeisten kahden askeleen aikana tapahtuvat juuri oikeat asiat ajoituksen kannalta. Hän saa siirrettyä ulottuvuutensa ja pitkän vetomatkan optimaalisesti keihääseen. Nopeus säilyy tukijalan törmäykseen saakka, tuki pysyy suorana ja kineettinen ketju toimii. Kyse on linkomaisesta heitosta, ei meille tutummasta suorituksesta, jossa tukijalan törmäystä seuraa rykäisy, avaa keihäsvalmentaja Petteri Piironen.
– Tiedämme, että vauhtijuoksu on kehityskohde, jonka kanssa emme ole polviongelmien takia voineet työskennellä niin paljon kuin olisimme halunneet. Sen kanssa tehdään tällä harjoituskaudella paljon työtä, Nadeem sanoo.
Kaikki on tietysti suhteellista. Keihäänheittäjän kehityskohteet alkavat olla aika vähissä, jos keihäsvalmistaja Nordicin jäykin ja fysiikalle armottomin Valhalla-malli tippuu tuulettomissa oloissa 93 metrin tietämille ja kaulassa killuu olympiakulta.
Itse asiassa Nadeemin vetovaihe on tuttu aivan toisesta, jättimäisestä urheilumuodosta, joka on hyvin tuttu myös kahdelle muulle olympiavoittajalle eli Keshorn Walcottille ja Neeraj Chopralle: kriketistä.
Se on maahockeyn ohella Pakistanin ylivoimaisesti suosituin urheilumuoto. Kuvaavaa on, että ennen Nadeemin kultamitalia Pakistan oli saavuttanut kahdeksan kesäolympiamitalia maahockeysta, mutta yksilölajeista yhteensä vain kaksi pronssia. Ne olivat kotoisin painista ja nyrkkeilystä kymmenien vuosien takaa.
Valtikka lähti Euroopasta
Vastaanotto kotimaassa oli sen mukainen. Enää vaatimattomissa oloissa maalla kasvaneen suurperheen pojan ei tarvitse huolehtia siitä, riittääkö hänelle esimerkiksi laadukkaita keihäitä.
– Elämäni on muuttunut 180 astetta, ja keihäänheiton suosio on kasvanut Pakistanissa valtavasti.
Pariisin olympiatulokset kertovat tylysti, mihin suuntaan erittäin perinteisen eurooppalaislajin valtikka on siirtynyt. Olympiakisojen loppukilpailun seitsemästä parhaasta heittäjästä peräti viisi tuli Euroopan ulkopuolelta, eikä mikään viittaa kehityskulun katkeamiseen.
Nadeem kiittää erityisesti kahta ihmistä siitä, että hän päätyi lajinsa pariin.
– Veljeni kehotti minua vaihtamaan kriketin keihäänheittoon, ja lopullisesti tein päätöksen opettajani Abdul Rasheed Saqin kehotuksesta. Hän oli ensimmäinen ihminen, joka osasi opettaa minulle keihäänheittoa ja olen hänelle ikuisesti kiitollinen.
Nadeemin kansansuosiota Pakistanissa ei ainakaan vähennä se, että Pariisissa kakkoseksi jäi intialainen Chopra. Maiden välit tiedetään erittäin jännittyneiksi ja jatkuvasti jopa sodan uhkaisiksi.
Suorituspaikalla miesten välit ovat kuitenkin leppoisat ja ystävälliset. Nadeem väistää taitavasti hieman tulenaran, poliittisesti herkän kysymyksen.
Ei itkua olosuhteista
– Tärkeintä urheilussa ovat kova työnteko, veljeys ja hyvä henki. Haluan aina ensiksi olla hyvä ihminen ja sen jälkeen hyvä urheilija. En koskaan kilpailussa keskity muihin urheilijoihin, vaan ainoastaan omiin suorituksiini, ja rukoilen jumalalta voimaa.
Suomalaisenkaan yleisurheilijan harjoitusolot eivät välttämättä aina ole optimaaliset neljän vuodenajan maassa. Arshad Nadeemille ja Salman Iqbal Buttille kuitenkin juuri keihäänheittäjien harjoitusmahdollisuudet Suomessa ovat tuttuja.
Kaksikko puhkeaa nauruun, kun heitä pyytää vertaamaan Nadeemin kotipaikan, Punjabin maakunnassa sijaitsevan Mian Channun fasiliteetteja esimerkiksi keihäänheiton mekkaan eli Kuortaneen urheiluopistoon.
– Urheilija voi keskittyä tekemään parasta mahdollista työtä niissä oloissa, jotka hänellä on. Tai sitten hän voi keskittyä valittamaan niistä. En voi verrata omia lähtökohtiani Suomeen, mutta en olisi ikinä päässyt minnekään, jos olisin takertunut siihen ajatukseen. Ja näin hyvin minulle kävi.