Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) mielestä on viitteitä siitä, että Suomessa on tulkittu virheellisesti vanhusten palveluja koskevaa lainsäädäntöä.
Lain mukaan iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito on toteutettava ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla.
Juuso kommentoi asiaa tuoreessa MOT-ohjelmassa ”Nyt olen ihan yksin”, jossa käsiteltiin kotona asuvien vanhusten pärjäämistä. Ohjelmassa kerrottiin vanhuksista, jotka kaatuilivat kotonaan ja loukkaantuivat.
Turun tapauksessa vanhus oli esimerkiksi maannut kaatumisen jälkeen läpi yön lattialla virtsalammikossa. Oulussa kotihoidossa ollut 82-vuotias nainen löydettiin viime maaliskuussa pahasti kylmettyneenä vessansa lattialta, ja hän kuoli pian sen jälkeen päivystyksessä.
Molemmissa tapauksissa omaiset olivat sitä mieltä, että vanhukset olisivat kuuluneet oman kodin sijaan ympärivuorokautiseen hoivaan.
MOT kysyi Juusolta, pyritäänkö Suomessa tällä hetkellä hoitamaan kotona jopa liian huonokuntoisia vanhuksia, jotka eivät siellä pärjää.
– Nyt on viitteitä siitä, että lainsäädäntöä on virheellisesti tulkittu siten, että kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuus tarkoittaisi sitä, että kotona pitää pysyä, vaikka toimintakyky ja terveydentila ei sitä enää mahdollistaisikaan, ministeri vastasi.
Juuson mukaan hyvinvointialueille tullaan antamaan lisää ohjausta siitä, miten vanhusten palvelut tulisi järjestää.
Hyvinvointialueet eivät näe lisäohjauksen tarvetta
Hyvinvointialueilla ei tunnisteta ministeri Juuson ajatusta virheellisesti tulkitusta laista. Yle pyysi kommenttia Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueilta.
Yhdenkään alueen mielestä lain tulkinnassa ei ole epäselvyyksiä.
– Palvelujen järjestäminen perustuu aina yksilölliseen palvelutarpeen selvittämiseen, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palveluiden toimialuejohtaja Mervi Koski sanoo.
Samoilla linjoilla on Varhan ikääntyneiden palveluiden tulosaluejohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen. Hän sanoo, että kotona asumisen ensisijaisuus on strategisen tason tavoite, mutta yksilön kohdalla yksilökohtainen tarve määrittää sitä, mitä palvelua asiakkaalle myönnetään.
Kaisa-Mari Käyhkö Kainuun hyvinvointialueelta on sitä mieltä, että Kainuussa ei ole vuosiin tehty muutoksia asiakkaiden palveluperusteisiin.
– Meillä on pyritty tukitoimia lisäämään sinne asiakkaan kotiin siten, että ei tulisi sitä raskaamman palvelun tarvetta, sanoo ikäihmisten palveluiden toimialuejohtaja Käyhkö.
Hyvinvointialueilla ei nähdä tarvetta ministeri Juuson mainitsemalle lisäohjaukselle.
Ylen MOT-toimituksen selvitystyöstä kävi ilmi, että Suomessa haetaan tänä vuonna vanhusten palveluista kaikkiaan 140 miljoonan euron säästöjä. Julkisesti järjestetyn kotihoidon käyntimäärät ovat puolestaan viimeisimmän saatavilla olevan tiedon perusteella vähentyneet.