Osa suomalaisista työnantajista arastelee tekoälyn hyödyntämistä työhakemusten perkauksessa. Tekoäly on sekä työnantajien että Euroopan unionin mukaan iso riski.
– Tieto voi lähteä liikenteeseen sellaisille tahoille, joille sitä ei haluta jakaa, toteaa henkilöstöpäällikkö Irja Laukkanen Broman Groupilta.
Kansainvälinen ja yli 2 000 ihmistä työllistävä varaosakaupasta tunnettu yhtiö ei hyödynnä tekoälyä hakemusten analysointiin.
– Olemme antaneet hakijoille lupauksen, että käymme jokaisen hakemuksen henkilökohtaisesti läpi.
Myös joukko muita Ylen haastattelemia työnantajia kertoo käyvänsä jokaisen työhakemuksen ihmissilmin läpi.
Yritykset korostavat varovaisuutta ja vastuullisuutta tekoälyn suhteen. Laki vaatii, että hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti.
– Emme hyödynnä tekoälyä tällä hetkellä rekrytoinneissa mitenkään. Tekoäly on vähän sellainen musta laatikko, että me emme täysin tiedä, miten se päätöksenteko tapahtuu, tuumaa päätuoteomistaja Liidia Merikanto Kelasta.
Tekoäly ei saa tehdä päätöksiä tai karsia hakijoita
Tekoälyn hyödyntäminen rekrytoinneissa olisi juuri nyt yrityksille erityisen houkuttelevaa. Tekoäly yleistyy samalla kun hakemuspinot työnantajien pöydillä kasvavat.
Yhtä työpaikkaa saattaa hakea tällä hetkellä jopa tuhansia ihmisiä. Taustalla on poikkeuksellinen tilanne työmarkkinoilla. Työttömien määrä kasvaa jatkuvasti, ja samaan aikaan avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt.
Henkilöstöpalveluita tarjoava Barona vastaanotti viime vuonna reilusti yli 300 000 työhakemusta.
– Käytämme paljon tekoälyä työpaikkailmoitusten kirjoittamiseen ja haastattelumuistioihin, mutta tekoäly ei saa tehdä päätöksiä tai karsia hakijoita, sanoo digitaalisen henkilöasiakaskokemuksen johtaja Venla Rapila Baronasta.
Kela vastaanotti viime vuonna lähes 30 000 työhakemusta. Suurin ruuhka on kesätyöhakemusten käsittelyssä.
– Hajautamme vastuuta tiimille, jotta rekrytointi ei jää yhden esihenkilön vastuulle, kertoo Liidia Merikanto.
Markkinoilla on villejä tekoälysovelluksia
EU:n tekoälyasetus astui voimaan viime vuoden elokuussa. Rekrytointiin liittyvien suuririskisten tekoälyjärjestelmien vaatimuksia aletaan kuitenkin soveltaa vasta ensi vuoden elokuussa.
Tällä hetkellä tilanne on vielä hallitsematon, ja se näkyy.
– Tekoälysovellusten kehitys on villiä, ja esimerkiksi minulle on tarjottu lukuisia sovelluksia, jotka olisivat erittäin ongelmallisia säätelyn astuessa voimaan. Olen varma, että kaikilla organisaatioilla ei ole resursseja perehtyä tähän, arvelee henkilöstöjohtaja Mira Prinz Broman Groupista.
Tekoälyä voi jatkossakin käyttää rekrytointiin mutta rajoitetusti.
Tiukat vaatimukset koskevat järjestelmiä, joita käytetään työhakemuksen analysointiin ja suodattamiseen sekä hakijoiden arviointiin.
EU:n tekoälyasetus kieltää eräät erittäin haitalliset tekoälyn käyttötavat kokonaan.
– Esimerkiksi rekrytoinnissa tekoälyä ei saa käyttää ihmisten tunteiden tunnistamiseen, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Maria Hauptmann.
Myös perusoikeuksia uhkaavat tekoälyn käyttötarkoitukset on kielletty. Käytännössä yritykset eivät saa käyttää tekoälysovellusta, joka asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan.
TEMin mukaan tekoälyjärjestelmiä valvomaan tullaan Suomessa nimeämään markkinavalvontaviranomaiset, jotka voivat määrätä rikkomuksesta esimerkiksi seuraamusmaksuja.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.