Normaaliasentoisessa maailmassa Venäjän hiihtotähdet haastaisivat Trondheimin MM-kisoissa rajusti kuuden kultamitalin jackpotia tavoittelevaa Johannes Hösflot Kläboa.
Tosiasia kuitenkin on, että Venäjän pian Pekingin olympiakisojen jälkeen 2022 käynnistämä Ukrainan sota pitää Pekingissä peräti 11 mitalia saavuttaneita venäläishiihtäjiä sivussa kansainvälisestä toiminnasta jo kolmatta kokonaista kautta.
Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n lajeista Venäjän poissaolo on näivettänyt pahimmin juuri kansainvälisesti kapeakärkistä maastohiihtoa.
– Pitää täysin paikkansa, että Venäjän poissaolo on ollut maastohiihdolle vahingoksi. Urheilullisesti laji tarvitsisi Venäjän läsnäoloa, sanoo FIS:n johtokunnassa istuva Martti Uusitalo.
Juuri johtokunta päätti Venäjän ja Valko-Venäjän sulkemisesta 2022.
Kommentti kontekstiin
Kansainvälisessä talviurheilussa merkittävimmällä positiolla oleva suomalainen haluaa kuitenkin heti asettaa edellisen kommenttinsa kontekstiin.
– Tässä tilanteessa sodan jatkuessa Venäjän ja Valko-Venäjän läsnäolo ei tietenkään käy päinsä. Jos tilanne muuttuu, keskustelu varmasti alkaa.
Yle Urheilua kiinnosti Uusitalon näkemys siksi, että Kansainvälinen olympiakomitea KOK otti runsas kuukausi sitten asiaan kantaa.
Järjestö ilmoitti ”tutkivansa”, voisivatko venäläiset palata kansainväliseen urheiluun – josta heitä ei nytkään ole totaalisesti suljettu – tietyillä ehdoilla.
Uusitalo muistuttaa, että tämänkaltaista viestiä KOK:sta on kuultu aiemminkin, eikä hänen edustamansa FIS:n näkökulmasta mikään ole muuttunut.
– Meillä ei tässä tilanteessa ole mitään syytä tarkastella tekemäämme päätöstä, jolla Venäjä ja Valko-Venäjä suljettiin. Olympiakisojen lähestyessä asia varmasti taas ajankohtaistuu, mutta nyt tai näille lumille asia ei ole millään tavalla agendalla.
Kun Venäjä poistui lajista, siitä poistui myös venäläisen liike-elämän tuoma merkittävä raha.
– Nyt on kyse kuitenkin isommasta asiasta kuin raha.
Kläbon perhe hyvin tuttu
Uusitalolla on urheilumaailmassa FIS:n johtokunnan jäsenyyden lisäksi muitakin rooleja.
Hän istuu Suomen hiihtoliiton johtokunnassa ja on urheiluvälineitä maahantuovan ja suksivoiteita valmistavan Oy Patrol Trading AB:n toimitusjohtaja-osakas.
Viimeksi mainitussa roolissa hän on tutustunut läheisesti MM-supertähti Kläboon, jonka kanssa yhtiöllä on suksivoiteisiin liittyvä yhteistyösopimus. Jos Kläbon voittokulku jatkuu, sopimuksen bonussummat ovat merkittäviä.
– Totta kai tämän tason kaverin kanssa sopimus on taloudellisesti iso, mutta uskon, että pitkässä juoksussa se vaurastuttaa yhtiötämme, ei köyhdytä sitä.
Yle Urheilun haastattelun jälkeen Uusitalo tapasi perjantaina tähtihiihtäjän manageri-isän Haakon Kläbon.
Kläbo asuu Trondheimissa kävelymatkan päässä MM-stadionilta, joka kaksien maastohiihdon kannalta vaisujen MM-kisojen jälkeen täyttyy piripintaan.
Oberstdorfissa 2021 katsomot sulki koronapandemia, Planicassa 2023 ei lajiin löytynyt slovenialaista kotiyleisökiinnostusta.
– Ilman muuta Trondheimista saatava tv-kuva on maastohiihdolle tärkeää mainosta.
Uusitalo oli FIS:n muun luottamusjohdon ytimen kanssa kätilöimässä aluksi paljon vastustusta aiheuttanutta, keskitettyä media- ja sponsorointisopimusta, josta lopulta jäi merkittävistä lajimaista ulos vain Itävalta.
– Kun sopimusmalli oli valmis, mukaan tulleet näkivät sen edut juuri lajien lisääntyvän medianäkyvyyden, mediatulojen ja sponsoritulojen vinkkelistä. Sopimuksen tulonjakotaulukko on aika monimutkainen kokonaisuus.
Suomen hiihtoliiton taloutta uusi luottamusjohto on puheenjohtaja Sirpa Korkatin johdolla kääntänyt katastrofaalisten tilinpäätösten jälkeen myös toimenpiteillä, jotka ovat tehneet kipeää.
Martti Uusitalo jopa vihjaa, että kesäkuun lopussa päättyvän tilikauden tulos saattaa olla positiivinen.
– Prosessi on kovin kesken, mutta se menee oikeaan suuntaan.
Toimenpiteillä on melko kiire, sillä Hiihtoliitto ei voi lähteä rakentamaan Lahden MM-kisoja 2029 aivan savijalkaisena jättiläisenä.