Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) tviitti uusista verosuunnitelmista oli nopea käänne.
Ylen tietojen mukaan se tuli yllätyksenä jopa ministeriön vero-osastolle.
Purra kertoi aamulla viestipalvelu X:ssä, että hallitus aikoo luopua suunnitelmastaan nostaa makeisten arvonlisäverokantaa. Purran mukaan korotus olisi tuottanut valtiolle vuodessa noin 83 miljoonaa euroa.
– Veromuutos sai lausuntokierroksella paljon kielteistä palautetta. Huolta herättivät muun muassa hallinnollinen taakka yrityksille ja viranomaisille sekä lainsäädännön yhteensopivuus EU-lainsäädännön kanssa, Purra sanoo tiedotteessaan.
Hallituksen lakiesityksessä viime joulukuussa makeisien ALV-kannan nostamiseksi listataan kuitenkin useita EU-maita, joissa makeisilla on muista elintarvikkeita poikkeava verokohtelu.
Esimerkiksi Irlannissa muun muassa jäätelöllä, makeisilla ja suklaalla arvonlisävero on yleinen 23 prosenttia, mutta useimpien muiden elintarvikkeiden arvonlisävero on nolla prosenttia.
Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen huomauttaakin, että poikkeukset elintarvikkeiden verokannassa olisivat mahdollisia.
Ranskassa yleisellä 20 prosentin ALV:llä verotetaan suklaat, makeiset ja kaviaari. Sen sijaan muita ruokia koskee pääsääntöisesti alennettu 5,5 prosentin arvonlisävero.
Makeisien verotus poikkeaa muusta ruuan verotuksesta myös muun muassa Portugalissa, Puolassa, Kroatiassa ja Latviassa.
Aukko paikataan sähköverolla ja viinien verotuksella
Makeisten verotuksen kiristymiseltä odotettu verotuoton lisäys jää nyt saamatta.
Tämä vajaus katetaan muita veroja kiristämällä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaivokset ja datakeskukset menettävät nykyisen veroetunsa.
Niiden sähkövero on ollut tähän saakka lähellä nollaa. Muun muassa ministerin tviitin mukaan myös alkoholiverotusta kiristetään erityisesti viinien osalta. Tiedotteen mukaan korotus koskee myös muita käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia.
Tieto viinien ja käymisteitse valmistettujen alkoholien verokiristyksestä tuli myös Alkolle yllätyksenä.
– Tästä ei ollut aiemmin tietoa, niin yllätyksenähän tämä tuli. Tietysti nyt viime vuosien aikana on kiristetty viinien ja väkevien verotusta. On vaikea kommentoida tarkemmin, koska emme tiedä, mihin viinien ryhmään korotus kohdistuu, kommentoi Alkon talouspäällikkö Tomi Överman.
Överman viittaa viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen alkoholien eri verotusluokkiin, jotka ovat yli 15 prosenttiset, 8-15 prosenttiset, 5,5-8 prosenttiset, 2,8–5,5 prosenttiset sekä 1,2–2,8 prosenttiset.
Viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen alkoholien verotus poikkeaa esimerkiksi oluiden verotuksesta. Oluilla verotus perustuu siihen, montako senttilitraa etyylialkoholia on juomassa. Viineissä ja muissa käymisteitse valmistetuissa juomissa vero määräytyy valmista alkoholijuomaa kohden.
Litrasta 8-15 prosenttia viiniä verotetaan 4,56 euroa. Jos ostaa siis 0,75-litraisen viinipullon, joka on 8-15 prosentin vahvuinen, verotetaan siitä 3,42 euroa, kertoo Överman.
Konesalien siirto kalliimpaan sähköverotukseen tuonee 30 miljoonan lisätulot
Valtiovarainministeriössä arvioidaan, että makeisveron korotuksesta luopuminen ja muun nyt kerrotun verotuksen kiristäminen kattavat toisensa. Makeisista saatavan lisäveron menettäminen katetaan siis kaivosten-, datakeskusten ja alkoholin verotuksen kiristämisellä.
Makeisten pysyminen nykyisessä 14 prosentin ALV-kannassa suunnitellun 25,5 prosentin sijasta ilahduttaa alan yrityksiä.
Ministeriössä arvioidaan, että konesalien siirtäminen sähköverotuksessa kalliimpaa luokkaan tuo valtiolle noin 30 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Kaivosten osalta lisäys on noin kymmenen miljoonaa euroa vuosittain. Alkoholiveron korotuksen pitäisi tuottaa siis yli 40 miljoonaa euroa, jotta makeisveron jättämä aukko saataisiin täytettyä.
Fingridin entinen toimitusjohtaja Jukka Ruusunen arvosteli voimakkaasti datakeskusten saamaa veroalennusta. Hänen mukaansa Suomen edullinen sähkönhinta on riittävä houkutus datakeskusinvestoinneille ilman verotukeakin.
Ministeri näyttää asettuneen samalle kannalle.
– Emme näe näiden yritystukien säilyttämiselle enää tarvetta muuttuneessa vero-, elinkeino- ja energiapoliittisessa tilanteessa. Samalla haluamme edistää puhtaan sähkön ja sen siirtokapasiteetin riittävyyttä, Purra kirjoittaa.
Veromuutokset valmisteltaneen niin, että ne voisivat tulla voimaan ensi vuoden alussa. Hallituksella on niin sanottu puoliväliriihi ensi kuun lopulla. Silloin määrä käydä läpi perusteellisesti valtion tulo- ja menotilanne, ja linjata keinot, joilla talouden tasapainottamista voidaan jatkaa.