Hiilineutraali. Matka kohti hiilineutraaliutta. Hiilineutraali vuonna 2030.
Tällaisia väitteitä ilmastoystävällisyydestä tuotteet, palvelut ja yritykset kertovat itsestään. Nyt tällaiset hiilineutraaliusväitteet ollaan kieltämässä EU:ssa.
– Hiilineutraali. Siitä tulee semmoinen fiilis, että yrityksellä ei ole minkäännäköistä vaikutusta ilmastoon suuntaan tai toiseen. Se on tosi harvoin totta, jos oikeastaan koskaan, sanoo Compensate-säätiön hallituksen puheenjohtaja Niklas Kaskeala.
Kuluttajille suunnatut tuotteiden ja palvelujen hiilineutraaliusväitteet on jo kielletty direktiivitasolla EU:ssa. Kansallinen toimeenpano on vielä kesken, joten joissakin tuotteissa väittämiä edelleen näkee.
Yritysten osalta Green claims -direktiivi on vielä kesken, mutta se kieltänee myös yrityksiltä väitteet niiden hiilineutraaliudesta.
Onko kuluttajia siis kaikki nämä vuodet huijattu väitteillä, että jokin tuote tai yritys olisi hiilineutraali?
– Varmaan joissakin tapauksissa joo ja joissain tapauksissa ei, Kaskeala sanoo.
Tuotteeseen on voinut saada hiilineutraaliusväitteen ostamalla päästöyksiköitä, joissa ilmastotyötä tehdään jossakin toisaalla, esimerkiksi puita istuttamalla. Hiilineutraaliutta on siis ostettu kompensoimalla päästöjä jossakin toisaalla.
Joka tapauksessa on hyvin vaikea sanoa, miten hyvin päästövähennykset tai hiilinielut toimivat jossakin toisaalla. Markkinoilla onkin siksi esiintynyt paljon viherpesua. Sääntely on puuttunut. Väite hiilineutraaliudesta on ollut hyvä myyntivaltti.
Todellisuudessa harva asia on täysin päästötön. Yhdysvalloissa Apple on jopa haastettu oikeuteen siitä, että se väittää kellojensa olevan hiilineutraaleja.
Lisäksi kaksoislaskentaa on tapahtunut paljon. Se tarkoittaa sitä, että jos yritys on ostanut päästöyksiköitä jostakin maasta kompensoidakseen omia päästöjään, tämä maa on laskenut ne omiksi päästövähennyksikseen. Lisäksi yksiköt ostanut yritys on ilmoittanut ne omiksi päästövähennyksikseen.
Totuudenmukaisemmat väitteet
Nyt siirrytään kohti totuudenmukaisempia väittämiä. Ne eivät anna ymmärtää, että kaikki päästöt kumoutuisivat ostamalla päästöyksiköitä. Päästöjen kumoamiseksi ostetut ilmastoyksiköt kun eivät ole yleensä tarpeeksi luotettavia.
Joukko hiilimarkkinoilla toimivia tahoja, kuten Compensate-säätiö ja hiilimarkkinasertifiointeja myöntävä Gold standard, ajavat nyt yrityksille läpi uudenlaista tapaa tehdä ilmastotyötä. Omien päästövähennysten lisäksi tehdään lisäisiä ilmastotoimia. Ei kuitenkaan väitetä, että niiden tekemisellä omat päästöt tulisivat kumotuiksi.
Lisäiset toimet tarkoittavat sitä, että niitä ei olisi tapahtunut ilman maksettua hyvitystä.
– Kaiken lähtökohta pitää olla se, että yrityksen päästöt vähenevät ja yrityksillä tulisi olla päästövähennystoimia, jotka ovat linjassa Pariisin sopimuksen ja puolentoista asteen tavoitteen kanssa. Mutta on hyvä, että yritykset myöntävät, että niillä on edelleen päästöjä, ja se aiheuttaa merkittävää ilmastohaittaa, ilmastotuhoa oikeastaan ja siitä on syytä kantaa vastuuta, Kaskeala sanoo.
Aiemmin käytettiin termiä päästöjen kompensointi, kun ostettiin hiilimarkkinoilta päästöyksiköitä, joiden avulla haluttiin kumota oman toiminnan ilmastohaittoja.
Nyt kehitellään uusia keinoja kantaa ilmastovastuuta, jossa edelleen hyödynnetään hiilimarkkinoita, mutta ei tehdä tarkkaa väittämää päästöjen kumoutumisesta. Sen sijaan voidaan kertoa, että on kontribuoitu ilmastotoimiin tai tuettu niitä.
– Ollaan rehellisempiä ja avoimempia ja myönnetään epävarmuudet, mitä väittämään liittyy, Kaskeala sanoo.
Compensate-säätiö on yleishyödyllinen asiantuntijaorganisaatio, joka on vuodesta 2018 alkaen vahvistanut vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden rehellisyyttä ja nostanut esiin niiden keskeisiä haasteita.
Mentiinkö viherhyssyttelyn puolelle?
S-ryhmässä on ollut ilmastotavoitteita jo vuosia ja siitä halutaan myös kertoa. S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa on harkitsevalla kannalla uusien sääntöjen kanssa.
– Onko tässä menty niin sanotusti viherhyssyttelyn puolelle, että ei oikeastaan enää uskalleta kertoa niitä tekemisiä aidosti, kun ei oikein tiedetä, että mikä on oikein sanoa ja mitä saa sanoa, Elomaa pohtii.
Suurin osa S-ryhmän päästöistä tulee kaupassa myytävistä tuotteista ja asiakkaiden valinnoista. Oman toiminnan osuus päästöistä on yhden prosentin luokkaa.
Tätä nykyä S-ryhmä laskee nämä kaikki päästöt mukaan päästöinventaarioissaan.
– Tärkeintähän on se, että siellä on teot takana. Sitä sääntelykin edellyttää, eli tehdään aitoja tekoja, jotka vähentävät päästöjä. Se on mielestäni keskeinen asia. Silloin kun siellä on aidot teot takana, niin silloin niistä myös pystyy puhumaan, Elomaa sanoo.