Kemijoki oy pitää paalupaikkaa, kun peräti kolme voimayhtiötä suunnittelee pumppuvoimaloita Kemijärven tuntureille. Kemijoki oy:n hallituksen puheenjohtajan Mikael Lemströmin mukaan pumppuvoimala on yhtiölle erittäin tärkeä. Lemström johtaa vesivoimaliiketoimintaa Fortumissa, joka on valtion jälkeen Kemijoki oy:n toiseksi suurin osakas.
– Nyt selvitetään tarkasti kaupallisia, teknisiä, ympäristöllisiä ja sääntelyyn liittyviä edellytyksiä. Toivottavasti parin vuoden kuluttua ollaan tilanteessa, että yhtiön osakkaat voivat miettiä investointipäätöstä.
Kemijärvi on tunturien ympäröimä säännöstelty järvi, jonka vesistöä myös Pohjolan Voima (PVO) ja Suomen Voima kaavailevat pumppuvoimaloidensa ala-altaaksi. PVO on aloittelemassa ympäristövaikutusten arviointia, mutta Kemijoki-yhtiöllä arviointi on jo loppusuoralla. YVA-selostus valmistuu toukokuussa, minkä jälkeen ely-keskus antaa perustellun päätelmänsä.
Kemijoki Oy aikoo hakea Ailangantunturille suunnitellun voimalan vesitalouslupaa loppuvuoden aikana.
Pumppuvoimalan käynnistäminen ensimmäisenä olisi tärkeää sekä sähkömarkkinoihin että lupaprosessiin liittyvistä syistä, kertoo Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen. Vesitalousluvasta päättäessään viranomaiset huomioivat alueeseen jo entuudestaan kohdistuvan ympäristökuormituksen. Ensimmäisen hakijan kohdalla tämä aiempi taakka on pienempi kuin seuraavan.
– En tiedä, onko luvan saanti (myöhemmin lupaa hakevilla) vaikeampaa, mutta joka tapauksessa aikaisemmat olosuhteet pitää ottaa huomioon, Timonen sanoo.
Jos toinen yhtiö ehtisi ensin, pumppuvoimalahanke menisi Kemijoki-yhtiössä uuteen harkintaan.
Voimalinjareitillä on raakkujen kotijoki
Viime kesänä alkaneessa ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutusta esimerkiksi eläimiin ja kasveihin, veden korkeuteen, virtaamiin ja poronhoitoon.
Mitään hankkeen kannalta kriittistä ei toimitusjohtaja Timosen mukaan ole tähän mennessä tullut ilmi, ja samaa sanoo hankkeen yva-konsultti Kaisa Kettunen Afryltä.
Kemijärveläisiä kiinnostaa muiden muassa se, möyhivätkö tunnelia alas juoksutettavat vesimassat haitta-aineita liikkeelle Kemijärven syvänteistä.
– Sedimenttitutkimuksissa on selvitetty, mitä pohjaan on kertynyt. Joidenkin metallien arvot ovat koholla, mutta mitään raja-arvoja ei ole ylitetty, Tuomas Timonen sanoo.
Veden korkeuteen voimala toisi selvityksen mukaan korkeintaan viiden sentin päivittäisen vaihtelun kesällä. Virtaamat kuhan lisääntymisalueella Lehtosalmessa kasvaisivat arviolta 20 prosenttia. Vaikutuksista talvikauden oloihin ei ole vielä tuloksia. Sulan arvioidaan kuitenkin ulottuvan 200 metrin päähän ja heikon jään kilometrin päähän tunnelin suulta.
Yksi sähköasemalle kulkevan voimajohdon reittivaihtoehdoista kulkee Ailanganjoen yli. Joessa elää erittäin uhanalaisia raakkuja eli jokihelmisimpukoita. Ilmajohto kulkisi yhtiön mukaan turvallisen etäisyyden päässä raakuista joen yläpuolella ja raakkujen suojelu luvataan turvata rakennusaikana.
Kevään mittaan selvitetään vielä vaikutuksia poronhoitoon, linnustoon ja mahdollisiin viitasammakoihinkin.
Työmaa työllistää, mutta valmis voimala ei
Pumppuvoimalassa vettä pumpataan ylämäkeen, kun sähköä on yli tarpeen ja hinta olematon. Kun tuulimyllyt eivät pyöri ja sähkön kysyntä kasvaa, pumppuvoimalan yläaltaasta lasketaan vettä turbiinin läpi. Vesiakuksi kutsuttu voimala siis sekä käyttää että tuottaa sähköä.
Sääriippuvainen tuuli- ja aurinkoenergia tarvitsee Suomen hallituksenkin mielestä rinnalleen säätövoimaksi pumppuvoimaa. Hallitusohjelmassa pumppuvoimaloille luvataan etusija luvituksessa.
Säätövoiman tarve kasvaa sitä mukaa kun sähkönkin tarve, jonka Fingrid ennustaa lähes tuplaantuvan kymmenessä vuodessa datakeskusten ja vetyhankkeiden myötä. Vaikka kaikki suunnitelmat eivät toteutuisi, jo nykyiset sähkön hinnanvaihtelut perustelevat Mikael Lemströmin mukaan pumppuvoiman tarvetta.
Kuinka paljon Ailangantunturin voimala sitten tasoittaisi hintavaihteluja, sitä Lemström ei osaa sanoa.
– Mutta jos huippukulutus kylmimpinä päivinä on 15 000 megawattituntia ja pumppuvoimala voisi antaa joustoa tuhat megawattia, niin kyllä sillä on tosi iso merkitys.
Pumppuvoima sai vastaansa kirkkoherran
Kemijärveläisille voimaloita markkinoidaan kiinteistöverotuloilla ja työpaikoilla. Ailangantunturin työmaa tarjoaisikin työtä sadoille, mutta valmiissa pumppuvoimalassa työpaikkoja olisi vain kymmenen.
Pumppuvoimaloiden seuraukset ympäristölle huolestuttavat monia ja Kemijärven kirkkoherraa niin paljon, että hän lähti ensi kertaa elämässään kuntavaaliehdokkaaksi. Pentti Tepsa pitää selvänä, että voimalat uhkaavat Kemijärven vedenlaatua, hiekkarantoja ja kalastoa.
Tepsa pitää Kemijoki oy:n yleisötilaisuudessa antamia tietoja voimalan vaikutuksista puutteellisina.
– Ympäristössä on todella paljon muuttujia, äärimmäisen paljon faktaa joka pitäisi ottaa huomioon. Asioista voidaan antaa haluttu kuva pelkästään rajaamalla asiat tietyllä tavalla.
Suurhankkeet puhuttavat ja jakavat mielipiteitä. Kemijärveläisten aatoksia tuntevan kirkkoherra Tepsan mukaan Kemijärvellä käydäänkin huhtikuussa pumppuvoimavaalit.
