Hiihdon MM-kisat kuullaan ja nähdään suorana Ylen kanavilta. Katso ja seuraa kaikki uutiset hiihdon MM-kisoista.
Kun Falun järjesti pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat kymmenen vuotta sitten, asia nousi ensi kertaa pinnalle hiihdon nykyisellä, vuodesta 2005 alkaneella aikakaudella (nykyiset matkat).
Siis kysymys, voiko mieshiihtäjä voittaa yksissä kisoissa kaikki matkat. Kysymys liittyi Petter Northugiin, joka oli valloittanut väliaikalähdön mestaruuden edellisissä Val di Fiemmen MM-kisoissa.
Faluniin saavuttaessa ainoa puuttuva palanen räjähtävästä kiristään tunnetun Northugin arvokisavoittojen sarjassa oli – yllättävää kyllä – henkilökohtainen sprintti.
Tämän kolon ”Nortti” tilkitsi heti kisojen avauspäivänä. Ajatus kuuden kullan putkesta kuivui kuitenkin kokoon heti kaksi päivää myöhemmin skiathlonissa, jossa norjalainen jäi 11:nneksi.
Huonosti kisat eivät Northugilta kuitenkaan menneet: plakkariin kertyi neljä kultaa. Suoritus kesti yksien arvokisojen miesten kultamitaliennätyksenä kymmenen vuotta.
Mahdottomasta mahdollinen
8.3.2025 se sitten tapahtui. Johannes Hösflot Kläbo ylitti maalilinjan kotikulmillaan Trondheimissa ensi kertaa 50 kilometrin arvokisavoittajana ja viimeisteli MM-kisojen täydellisen kultamitalisaldonsa: kuusi matkaa, kuusi mestaruutta.
Työnäyte on maastohiihdon historiassa vailla vertaa. Lähimmäs pääsee Venäjän hiihtolegenda Jelena Välbe, joka tyhjensi kultamitalipöydän 28 vuotta sitten, jolloin Trondheim isännöi MM-kisoja edellisen kerran. Tuolloin jaossa oli kuitenkin kuuden sijaan viisi kultaa.
Norjalaisjärjestäjien ja -hiihtopomojen unelma oli takuulla, että kun Trondheimin MM-kisoja muistellaan jatkossa, kotikylän oma poika on puheiden lisäksi myös tilastoissa hyökkäyssotaa käyvän Vladimir Putinin tukijana tunnetun Välben yläpuolella.
Unelma kävi toteen hurmoksellisen trondheimilaisyleisön edessä.
Kaikki tähdet kohdillaan
Matka kuuteen kultaan silottui jo ennen Trondheimin kisojen alkua, kun ennakkoon isoimpana kantona kaskessa ollut, perinteisen hiihtotavan väliaikalähtöjä tällä kaudella hallinnut Iivo Niskanen sairastui.
Tiistain 10 kilometrin kisa käytiin raskaassa kelissä, jossa Suomen huolto onnistui erinomaisesti ja siivitti Ville Ahosen kymmenenneksi.
Samanlaisella suksella ja itselleen ihanteellisessa kelissä terve Niskanen olisi todennäköisesti aiheuttanut särön Kläbon kultaputkeen, mutta mitalit ratkotaan viivalla olevien urheilijoiden kesken.
30 kilometristä 20:een typistetty skiathlon ja sen helppo vapaan rata olivat puolestaan myrkkyä lajin spesialistille, Kläbon maanmiehelle Simen Hegstad Krügerille, joka ei peitellyt kisan jälkeen pettymystään miesten kestävyyshiihdon kuohitsemisesta.
Kun näiden päälle lisätään, että Kläbon uran kovin vastustaja, Venäjän Aleksandr Bolšunov, loistaa edelleen poissaolollaan Venäjän sotatoimien vuoksi, kaikki tähdet olivat kohdillaan norjalaiselle kuuden suoran toteuttamiseksi.
Olympiatalvi määrittää paljon
Lauantaisella 50 kilometrin kultamitalillaan Kläbo nousi kaikkien aikojen parhaaksi henkilökohtaisten matkojen mieshiihtäjäksi MM-historiassa.
Northugilla on Kläbon tapaan seitsemän henkilökohtaista maailmanmestaruutta ja kaksi hopeaa, mutta vaaka kallistuu Kläbolle yhden pronssin turvin.
Kyseinen pronssi on Kläbon uran ensimmäinen aikuisten arvokisamitali, jonka hän saavutti vuoden 2017 Lahden MM-kisojen sprintissä 20 vuoden ikäisenä.
Trondheimin historiallisen kultaputken jälkeen on aiheellista kysyä, onko Kläbo jo kaikkien aikojen hiihtäjä. Vastaus tähän on ei. Ei lähelläkään.
Vaikka Kläbo on MM-mitaleissa mitattuna paras mieshiihtäjä, naisissa norjalaisen Marit Björgenin nimissä on hulppeat 12 henkilökohtaista maailmanmestaruutta.
Viestit mukaan lukien Björgen johtaa Kläboa MM-kultamitaleissa 18–15.
Ja tämä ei ole se tärkein mittari. Olympiamenestys ajaa MM-titteleiden ohi.
Kläbon kaulaan on ripustettu viiden renkaan kisoissa viisi kultamitalia. Niillä hän on toiseksi meritoitunein mieshiihtäjä kahdeksan kultaa saavuttaneen maanmiehensä Björn Dählien jälkeen.
Naisissa Kläbon edellä ovat vielä Björgen (8) ja venäläinen Ljubov Jegorova (6).
Tämä mittari ei kuitenkaan riitä, kun haetaan kaikkien aikojen hiihtäjää. Henkilökohtaiset olympiavoitot ovat mittari numero uno. Niitä Dähliellä on kuusi, Björgenillä viisi ja Jegorovalla neljä.
Kläbon viidestä olympiavoitosta vain kaksi on henkilökohtaisilta matkoilta. Määrä on siis sama kuin Iivo Niskasella.
Kaksikon väliin mahtuvat sveitsiläinen Dario Cologna (4) sekä kolmen kullan norjalainen Thomas Alsgaard, ruotsalainen Sixten Jernberg ja Neuvostoliittoa edustanut Nikolai Zimjatov.
Kläbo on 28-vuotias. Miesten lähihistoriasta Dählie ja Alsgaard saavuttivat viimeisen henkilökohtaisen olympiavoittonsa 30-vuotiaana ja Cologna 33-vuotiaana.
Naisissa Björgen oli peräti 37-vuotias, kun hän nousi korkeimmalle korokkeelle 30 kilometrin kisan päätteeksi Pyeongchangin olympialaisissa vuonna 2018.
Iän puolesta Kläbolla on siis kaikki evään nousta hiihtomestarien valtaistuimelle. Tämä voi tapahtua teoriassa jo ensi vuonna.
Jos Kläbo voittaisi Italiassa Val di Fiemmen olympialaduilla kaikki jaossa olevat neljä henkilökohtaista kultaa, hän nousisi jakamaan Björgenin ja Dählien olympialaisten voittoennätystä.
Tähän ainakin Niskasella ja mahdollisesti myös Bolšunovilla on varmasti sanansa sanottavana.
Kläbo ei ole vielä lähelläkään kaikkien aikojen hiihtäjän titteliä, mutta kuten Trondheimin MM-kisat osoittivat, hän rikkoo lajissaan rajoja ennennäkemättömällä tavalla.