Hiihdon MM-kisat kuullaan ja nähdään suorana Ylen kanavilta. Katso ja seuraa kaikki uutiset hiihdon MM-kisoista.
– Kyllä siitä varmasti päästäisiin eroon, jos oikein haluttaisiin.
Yhdistetyn maailmancupia ja arvokisoja yli 12 vuotta kiertänyt Ilkka Herola nosti kissan pöydälle lauantaina illalla Yle Urheilun haastattelussa Trondheimissa.
Hieman aiemmin oli kerrottu, että kolme norjalaishyppääjää oli hylätty suurmäen kilpailussa, joukossa lajin supertähdet eli olympiavoittajat Marius Lindvik ja Johann Andre Forfang.
Syy oli pitkältä ajalta tuttu eli suorituskyvyn keinotekoinen nostaminen rikkomalla mäkipuvun kokoon eli käytännössä hypyn mitalle edulliseen lentopinta-alaan liittyviä sääntöjä.
Ajatus lensi Lahteen
Kieltämättä ajatus lensi 24 vuoden taakse Lahteen, kun tietoisesti antidopingsääntöjä rikkonut Suomen hiihtojoukkue kävelytettiin dopingansaan ainakin norjalaisvetoisesti.
FIS:n Inggard Lereimin tai Wadan eli Maailman antidopingtoimiston Inge Andersenin patsaita saa Suomen Chicagosta etsiskellä turhaan.
Nyt näytti ainakin ulospäin vahvasti, että Norjaa talutti niskasta Itävallan voimatrusti: päävalmentajakolmikko Andreas Widhölzl (Itävalta), Thomas Turnbichler (Puola) ja Stefan Horngacher (Saksa).
Ennen MM-kisoja Itävalta oli vienyt miesten mäkihypyn maailmancupin osakilpailuissa 69 palkintosijasta 43, täydellistä dominointia.
MM-kisoissa cupia johtava Daniel Tschofenig ja kolmossijaa pitävä Stefan Kraft jäivät tyystin ilman henkilökohtaista menestystä, toisena oleva Jan Hörl toki saavutti kaksi henkilökohtaista mitalia.
Kyynikon puheenvuoro
Koska en haluaisi olla kyynikko, en tietenkään haluaisi myöskään kirjoittaa, että koko alkukauden sääntöjen vastaisia pukuja käyttänyt Itävalta sai ennen MM-kisoja ikään kuin varman vinkin, että kikkailu pitää nyt lopettaa tai käy kylmät.
Norjalaisten puhelin oli jostain syystä rikki. Vai iskikö hybris, ajatus, ettei FIS:n varustetarkastuksella olisi pokeria tällaista tehdä, Norjalle ja vieläpä Norjassa?
Vahingonilo tästä vielä puuttuisi!
Tuleeko kellekään muulle mieleen Suomen hiihtomaajoukkueen ja Kansainvälisen hiihtoliiton lääketieteellisten asiantuntijoiden kommunikointi kiellettyjen, veridopingia naamioivien nesteytysten osalta ennen Lahden MM-kisoja 2001?
Voimasuhteiden heittely
Ja onko kukaan muu ihmetellyt, miten mäkihyppyä nyt dominoiva maa voi ensi kaudella olla aivan pihalla? Johtuisiko voimasuhteiden heittely siitä, että hyppääjät ovat lopettaneet treenaamisen vai siitä, että kilpailijamaa rikkoo pukusääntöjä taitavammin?
Paha syyttää, jos joku pitää tällaista lajia aivan vitsinä.
Mäkipuvuilla kikkailu ja niitä koskevien sääntöjen tietoinen rikkominen tai äärimmäinen venyttäminen on ollut mäkihypyn isoja puheenaiheita käytännössä koko 2000-luvun.
Yötä seuraa aamu
Palataan alussa mainittuun Ilkka Herolaan, joka Yle Urheilun pyynnöstä demonstroi omalla hyppypuvullaan, miten Norja yritti kotikisoissaan rikkoa pukusääntöjä paljastumatta. Toiminta yllätti kokeneen urheilijan siinä missä yötä seuraa aamu.
Norjalainen kollega soitti sunnuntaina ja pyysi välineeseensä tutun suomalaistoimittajan näkemystä asiasta. Totesin, että kyllähän tästä jonkinlainen varjo lentää myös yhdistetyn puolelle, uransa MM-kisoihin lopettaneen Jarl Magnus Riiberin hirmuisen mäkidominanssin ylle.
Kollegan mukaan Norjassa mäkihyppy ja yhdistetty eivät kuitenkaan tekisi pukuyhteistyötä.
No ei siinä sitten mitään.
Herola ja toinen korruptoitunutta FIS-järjestelmää liian kauan katsellut, kyynistynyt henkilö eli päävalmentaja Antti Kuisma esittivät, että tämänkaltaiseen keinotekoiseen suorituskyvyn manipulointiin pitäisi voida tarttua kovemmalla kädellä.
FIS:n pääsihteerin Michel Vionin puheenvuoroista sunnuntaina Trondheimissa saattoi päätellä, että nyt asia ei jäisi tähän. Joka elää, se näkee.
Norjalaisten seinäkiisto kielii vuonomaan mäkiväen omintakeisesta logiikasta, jossa sivusuhdekin alkaa olla pettämistä vasta, kun se on jatkunut puoli vuotta.
Kunnes lajipäällikkö Jan-Erik Aalbu iltapäivällä sunnuntaina otti toden teolla lusikan kauniiseen käteen ja pyysi anteeksi tapahtunutta.
Miten pukuhuijaukseen sitten päästäisiin kiinni?
Herolan urheilumuodossa toisessa lajissa eli hiihdossa suorituskyvyn kielletty manipulointi tarkoittaa tyypillisesti veridopingin käyttöä lisäverenannon tai epo-hormonin avulla. Jos käry käy, lähtökohtainen rangaistusseuraamus on neljän vuoden toimintakielto.
Jos mäkipuolella syyllistyy moraalis-eettisesti hyvin samankaltaiseen toimintaan manipuloimalla hyppypukua, seuraus on yhden suorituksen hylkäys. Eli ei aikuisten oikeasti mitään.
Entä jos punainen kortti pukutarkastuksessa rinnastuisi dopingrikkomukseen ja toisi joka kerta esimerkiksi kolmen kuukauden kilpailukiellon? Kausi olisi arvokisoineen hyvin todennäköisesti siinä. Riskitaso nousisi tappiin. Mikä tämän estäisi?
Kuten Herola sanoi, lajin tympeimmästä ilmiöstä päästäisiin eroon, jos FIS haluaisi. Kokonaan eri asia on, miksei sitä halua oikeasti ole koskaan löytynyt.
Edit klo 17.03: Lisätty Aalbun tunnustusta koskeva virke.