Venäjän valtionmediassa ykkösuutisia ovat keskiviikkona olleet tiedot, että Venäjän joukot ovat kyenneet nostamaan lipun Sudžan kaupungissa Kurskin alueella.
Siksi Venäjän johto ei välttämättä kiirehtimällä kiirehdi suostumaan Ukrainan ja Yhdysvaltain esittämään 30 päivän aselepoon.
Presidentti Vladimir Putinin edustaja Dmitri Peskov kommentoi Jeddan julkilausumaa odotetun varovasti. Hän sanoi, että Venäjä tutkiskelee tarkasti julkilausumaa ja odottaa tarkempia tietoja keskustelujen sisällöstä Yhdysvaltain ulkoministeriltä Marco Rubiolta ja Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantajalta Michael Waltzilta.
Putin on aiemmin linjannut Venäjän suostuvan aselepoon sillä ehdolla, että Ukraina vetää kokonaan joukkonsa Venäjän osittain miehittämiltä alueilta Hersonista, Zaporižžjasta, Donetskista ja Luhanskista sekä luopuu Nato-jäsenyyden tavoittelusta.
Venäjän johto on jo kirjannut mainitut alueet omikseen perustuslaissa, joten sen on hieman vaikea vetäytyä vaatimuksesta.
Ukrainan Nato-jäsenyystoiveet Trumpin hallinto on sanallisesti lytännyt, mutta alueluovutuksista aselepoehdotuksessa ei ole mainintaa.
Uutistoimisto Reutersille aiemmin puhunut korkea-arvoinen venäläislähde sanoi, että Venäjän pitää keskustella aselevon ehdoista ja saada jonkinlaiset takuut.
– Putinin on vaikea suostua tähän nykymuodossaan, lähde sanoi Reutersille. Hän muistutti, että Putinin neuvotteluasemat ovat vahvat, koska Venäjä etenee taisteluissa.
Samat tuntemukset puki sanoiksi Telegram-kanavallaan Venäjän parlamentin ylähuoneen, eli liittoneuvoston, varapuheenjohtaja Konstantin Kosatšov.
– Venäjä etenee, ja siksi Venäjän kanssa on toisin. Mitkä tahansa sopimukset (kompromissien tarpeenkin täysin ymmärtäen) tehdään meidän ehdoillamme, ei yhdysvaltalaisten. Ja tämä ei ole ylimielisyyttä vaan ymmärrystä siitä, että todelliset sopimukset edelleenkin kirjoitetaan siellä, rintamalla. Tämä pitää ymmärtää myös Washingtonissa, Kosatšov kirjoitti.
Toisaalta Kosatšov sanoi, että ei pidä häiritä venäläisten ja yhdysvaltalaisten neuvotteluja sivullisten kommenteilla.
– Antaa neuvottelijoiden työskennellä. Voitto on oleva meidän.
Sotaa kannattavat bloggarit odotetusti vastustavat aselepoa. Telegram-viestipalvelussa sodasta kirjoittavat bloggarit ovat keränneet kanavilleen laajan yleisön. Heitä nimitetään Z-bloggareiksi sodan symboliksi nostetun Z-kirjaimen mukaan.
Esimerkiksi Zapiski veterana -kanava kirjoitti, että aselepoehdotus on ”ilmeinen huijaus ja petos, joka antaa hoholeille [halventava pilkkanimi ukrainalaisista] mahdollisuuden kokoontua uudelleen ja hengähtää”.
Samoilla linjoilla on Colonelcassad-kanavan Boris Rožin, jonka mielestä kyse on klassisesta huijauksesta: Kuukauden ajan näytellään neuvotteluprosessia, jotta Ukraina saa uusittua asevoimiensa aseistuksen ja miehistönsä.
Z-bloggarit eivät asiaa päätä, vaan kaikki riippuu viime kädessä Vladimir Putinin ja hänen lähipiirinsä tilannekuvasta.
Venäjän johto yrittänee ainakin pelata aikaa ja esittää omia vastaehdotuksiaan aselevon ehdoista. Venäjä haluaisi varmasti saada ainakin Kurskin alueen takaisin ennen sotatoimien pysäyttämistä.
Kreml joutuu tässä pelissä ottamaan huomioon Donald Trumpin herkkänahkaisuuden. Aselepotarjouksen torjuminen voisi suututtaa Yhdysvaltain presidentin, ja ärtyneen Trumpin kanssa Venäjänkin olisi vaikea toimia. Välien liennyttämisen sijaan Venäjä voisi saada uusia pakotteita ja Ukraina taas uusia asetoimituksia.
Mahdollisissa neuvotteluissa Venäjällä sen sijaan olisi mahdollisuus saada läpi vaatimuksiaan, kun Trumpin hallinnolla tuntuu olevan kova kiire siivota sota pois poliittisesta päiväjärjestyksestä, eikä se koe tarpeelliseksi edes esittää olevansa suuri Ukrainan-ystävä.
Voi myös olla, että Venäjä haluaa saavuttaa jonkinlaisen sopimuksen ennen kuin Trumpin hallinnon edesottamuksista järkyttyneet Euroopan maat ehtivät kunnolla suoristaa omat rivinsä Ukrainan tueksi.
Venäjän kansalaisille aselepo olisi varmasti myytävissä. Esimerkiksi Russian Field -tutkimusryhmän marraskuussa tekemässä kyselyssä 53 prosenttia vastaajista kannatti rauhanneuvotteluja ja 36 prosenttia sodan jatkamista.
Peräti 79 prosenttia vastaajista sanoi tukevansa Putinia, jos tämä lopettaa sodan välittömästi ja allekirjoittaa rauhansopimuksen Ukrainan kanssa.
Jyrkän linjan nationalistipiirit voivat raivota aselepoa vastaan, mutta Putinin hallinto kyennee pitämään nämä äänenpainot kurissa.
Sellaista liikehdintää kuin Jevgeni Prigožinin Wagner-palkkasotilaiden lyhyt kapinahanke kesällä 2023 ei ole nyt näkyvillä. Ukrainassa nyt toimivat palkkasotilasryhmät ovat paljon tiukemmin puolustusministeriön kontrollissa.