Kuopiossa sijaitsevassa Pelastusopistossa on selvitetty, miten Suomi voisi ottaa Ukrainasta oppia väestönsuojeluun sotilaallisen kriisin aikana. Juuri julkaistu raportti on laadittu sisäministeriön toimeksiannosta.
Venäjän hyökkäyssodassa ukrainalaiset ovat joutuneet toistuvasti viettämään eri mittaisia ajanjaksoja väestönsuojissa.
Pelastusopiston mukaan tällainen jatkuva käyttö vaatii suojilta parempaa käytettävyyttä.
– Ukrainassa väestönsuojiin rakennetaan esimerkiksi sähkötöpseleitä, jotta ihmiset pystyvät vaikkapa lataamaan kännykkänsä ja keittämään kahvia, Pelastusopiston tutkija Mikko Räkköläinen sanoo.
Lisäksi väestönsuojilta vaadittaviin perusmukavuuksiin lukeutuisivat Räkköläisen mukaan varavoima, jos sähköt katkeavat sekä internetyhteys ajankuluksi ja tiedon saamiseksi.
– Tällä hetkellä suomalainen väestönsuoja on usein sellainen, jonne signaalit eivät pääse sisään. Siksi niissä olisi hyvä olla oma wifi.
Ukrainan lain mukaan suuremmissa väestönsuojissa pitää olla myös erilliset tilat raskaana oleville ja pienille lapsille. Räkköläisen mukaan Suomen ei kuitenkaan kannata suoraan kopioida Ukrainan toimia.
– Ennemminkin kannattaa jo etukäteen miettiä, mitä ryhmiä haluaisimme väestönsuojissa huomioida paremmin ja kuinka suojien varustaminen tehtäisiin järkevästi ja tehokkaasti.
Kännykkäsovellus tehokkain tapa ilmoittaa uhasta
Pelastusopiston raportissa nostetaan lisäksi esiin Ukrainan sodan aikana kehittämiä digitaalisia työkaluja, joita Suomessa voitaisiin luoda ennakoivasti.
Ukrainassa esimerkiksi lähimmän väestönsuojan löytämiseen ja vapaaehtoiseksi auttajaksi ilmoittautumiseen on omat kännykkäsovellukset.
Ukrainassa on saatu hyviä kokemuksia sodan aikana kehitetystä Air Alert -sovelluksesta, joka varoittaa asukkaita alueellisista ilmaiskuista ja muista sotilaallisista vaaroista.
Myös hälytyssireenit, radio- ja tv-lähetysten katkaisu ja tekstiviestit ovat yhä käytössä, mutta Ukrainasta saatujen tietojen perusteella sovellus toimii parhaiten.
Räkköläisen mukaan se johtuu siitä, että sovelluksella on pystytty rajaamaan hyvin tehokkaasti se, kenelle tieto hälytyksestä välitetään ja millaisesta uhasta on kyse.
– On tehokkaampaa antaa ihmisille tietoa, jonka perusteella he voivat itse päättää suojautuako vai eikö. Kun sotaa on käyty vuosia, ihmiset eivät enää jaksa reagoida jokaiseen hälytykseen.
Pelastajia kuoli suojavarusteiden puuttuessa
Ukrainan sota on osoittanut, että kriittistä infrastruktuuria vastaan tehtävien ilmahyökkäysten torjuminen kokonaan on mahdotonta.
Siksi Pelastusopiston raportissa korostetaan kriittisen infran häiriönsietokykyä eli sitä, että esimerkiksi sähkö- ja lämpöverkkojen vauriot pystytään korjaamaan ja palauttamaan normaaliin tilaan mahdollisimman nopeasti.
Pelastusopiston raportissa kiinnitetään huomiota myös pelastusalan toimintaan sodassa. Ukrainassa pelastajia kuoli paljon sodan alussa, koska heillä ei ollut riittäviä suojavarusteita.
Sodassa myös kalustoa tuhoutuu paljon, ja pelastajilta on vaadittu rauniopelastamisen ja miinanraivaamisen kaltaisia erikoistaitoja. Yle on jo aiemmin uutisoinut, että pelastuslaitosten rauniopelastuskykyä pitäisi lisätä.
Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Mikko Hiltusen mukaan raportin esiin nostamat toimenpidesuositukset ovat pitkälti olleet jo aiemmin tiedossa.
– Meillä on aika hyvin tiedossa, mitä ja miten pitäisi asioita lähteä kehittämään, mutta resursseja siihen ei ole vielä riittävästi saatu.