Kuin valitsisi Draculan johtamaan veripankkia. Näin ihmisoikeusjärjestö UN Watchin toiminnanjohtaja Hillel Neuer kiteytti Saudi-Arabian valinnan puheenjohtajamaaksi YK:n naisten asemaa käsittelevään toimikuntaan. Myös ihmisoikeusjärjestöt Suomessa ovat kritisoineet puheenjohtajavalintaa.
Saudi-Arabia antoi naisille ajo-oikeuden vuonna 2018 – viimeisenä valtiona koko maailmassa. Siitä lähtien maa on innokkaana vetänyt naisten ajokortin esiin kiillottaessaan maakuvaansa.
Toisaalta maan työllisyystilastot puhuvat naisten aseman paranemisesta: kahdessakymmenessä vuodessa työssä käyvien naisten määrä on kaksinkertaistunut. Vuonna 2006 harvempi kuin joka neljäs nainen kävi töissä, viime vuonna osuus oli jo 43 prosenttia.
Mutta kolikolla on toinenkin puoli. Naiset eivät edelleenkään voi mennä naimisiin ilman miespuolisen holhoojan lupaa, ja naimisissa olevilla naisilla on velvollisuus totella aviomiestään. Naisaktivisteille on langetettu pitkiä vankeustuomioita.
Maan oikeusjärjestelmän ja rikoslain uudistussuunnitelmat eivät nekään lupaa hyvää: kuolemantuomiot ovat mahdollisia, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ei puututa, abortti on rikos, mutta avioliitossa tapahtuva raiskaus ei.
Saudi-Arabia antoi naisille ajo-oikeuden vuonna 2018 – viimeisenä valtiona koko maailmassa.
Saudi-Arabian tekojen ja YK:n tavoitteiden välillä on kiistattomasti ristiriita. Mutta kun matkustin maaliskuussa New Yorkiin, ja osallistuin naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 69. kokoukseen, huomasin, etten enää erota, ketä kannatan ja vastustan.
Selkeimmin tämä tuli vastaan YK:n päämajan kultaisessa salissa. Siellä yksi tämän vuoden tärkeimmistä tavoitteista oli, että YK:n jäsenvaltiot hyväksyvät uuden poliittisen julistuksen, jossa ne sitoutuvat edistämään kaikkien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Hyväksymisprosessista syntyi jännitysnäytelmä.
New Yorkin kokouksessa huomasin, etten enää erota, ketä kannatan ja vastustan.
Yhdysvallat totesi puheenvuorossaan, että heidän on mahdotonta tukea poliittista julistusta. He vastustivat yhtä ja toista: mainintaa muusta kuin fyysisestä sukupuolesta, ilmastonmuutoksesta, mis- ja disinformaatiosta sekä tavoitteita ja kiintiöitä tasa-arvoisen osallistumisen toteutumiseksi.
Trumpin hallinnon keskeinen tulokulma tasa-arvoon oli, että naisia suojellaan hillitsemällä maahanmuuttoa USA:han ja vahvistamalla maan rajoja.
Suuren yleisön yllätykseksi puheenjohtajamaa Saudi-Arabia asettui puolustamaan tasa-arvoa, eikä taipunut Yhdysvaltojen vaatimuksille. Ja niin rohkeaksi kuvattu poliittinen julistus saatiin hyväksyttyä.
Minä jäin raapimaan päätäni: onko pahis nyt hyvis?
Yhdysvaltain kelkankäännöksen ja sisäänpäin kääntymisen seurauksena tasa-arvotyön rahoitukseen ja arvojohtajuuteen on syntynyt ammottava tyhjiö. Ensitöikseen toisella presidenttikaudellaan Donald Trump ja hänen apurinsa Elon Musk ovat leikanneet satoja miljoonia dollareita YK:n tasa-arvotyön rahoituksesta ja lakkauttaneet Yhdysvaltain kehitysapujärjestön USAID:n.
Onko pahis nyt hyvis?
Saudi-Arabialle tämä on tuhannen taalan paikka vankistaa poliittista asemaansa. Samaa vahvistavat maalle myönnetty miesten jalkapallon MM-isännyys sekä Venäjän ja Yhdysvaltojen Saudi-Arabiassa käymät rauhanneuvottelut.
Keskeiseksi kysymykseksi nousee: onko meillä nykytilanteessa enää varaa vaatia, että kumppanimme jakavat arvomme ja ”puhdasoppineisuutemme”? Vai onko tasa-arvon puolesta tehtävä yhteistyötä kaikkien halukkaiden kanssa – välittämättä motiiveista ja keskinäisistä eroista?
Pohdin tätä myös naistenpäivänä, kun 10 000 ihmistä kokoontui Senaatintorille ja marssi tasa-arvon puolesta. Kansalaistorin lavalla vetoomuksen tasa-arvon puolesta vastaanottivat edustajat kaikista eduskuntapuolueista. Marssi onnistui liikuttamaan näin paljon ihmisiä, koska keskityttiin yhteiseen nimittäjään.
Toisaalta vähän mietitytti, kun perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa siteerasi lavalla ihmisoikeusaktivisti Martin Luther Kingiä. Minulle kun puolue ei erityisesti loista rasisminvastaisuudellaan, vaan on usein tuntunut, että sitä kiinnostaa tasa-arvokysymykset keinona kiristää maahanmuuttoasenteita.
Katsoako siis vain sormien läpi? Ympärilläni sekä taputettiin että buuattiin.
Pisti miettimään, kun perussuomalainen kansanedustaja siteerasi ihmisoikeusaktivisti Martin Luther Kingiä.
YK:n päämajassa vastaava ristiriita oli ratkaistu eräänlaisella vastuuvapauskyltillä. Päämajan kellarikerroksen käytävässä oli nimittäin rahalta tuoksuva valokuvanäyttely, jossa mainostettiin Saudi-Arabiaa. Kolme saudimiestä tarjoili tilassa kahvia ja makeisia. Pieni kyltti käytävän päässä totesi, ettei yhteistyö tarkoita näytteilleasettajan kaikkien kantojen hyväksymistä.
Jätin silti kahvit ja makeiset nauttimatta.
Shadia Rask
Kirjoittaja on vaikeista kysymyksistä innostuva yhdenvertaisuuskouluttaja ja UN Women Suomen hallituksen jäsen. Kirjoituksessa esitetyt ajatukset edustavat hänen henkilökohtaista näkökulmaansa, eivätkä ole järjestön virallinen kannanotto.