Nokian Kolmenkulman alueelle suunnitellaan datakeskusta.
Helsinkiläinen datakeskusten hankekehitysyhtiö Polarnode ja Nokian kaupunki ovat sopineet tontin vuokraamisesta keskusta varten.
Valmistelussa oleva 30 megawatin hanke on toteutuessaan usean sadan miljoonan euron investointi.
Suunnittelu on käynnissä, mutta datakeskuksen loppukäyttäjää ei ole vielä tiedossa eikä investointipäätöstä tehty.
Pirkanmaalla vastaavista datakeskushaaveista on kerrottu vasta vähän.
Osin syynä voi olla pula valmiiksi kaavoitetusta, riittävän suuresta tonttimaasta. Hankkeita on väläytelty ainakin Valkeakoskelle ja Akaaseen.
Tuulivoimamies luottaa nyt datakeskuksiin
Polarnode on uusi yhtiö, joka merkittiin kaupparekisteriin tammikuussa.
Sen hallituksen puheenjohtaja ja toinen perustajista on Mikko Toivanen, joka perusti 2011 tuulivoimayhtiö Ilmatar Windpowerin.
Kuutta datakeskusta valmisteleva Polarnode julkisti vastikään Nokian suunnitelmia suuremman Lappeenrannan datakeskushankkeen ja ennakoi seuraavaa julkaisua jo toukokuun lopulle.
Toivanen kuvaa Nokian hanketta Suomen kokoluokassa merkittäväksi.
– Pirkanmaan talousalue on kiinnostava, ja näissä hankkeissa tarvitaan osaavaa työvoimaa. Meille on tärkeää löytää rakentamisvaiheeseen tekijöitä alueelta.
Seuraavaksi hankkeessa suunnitellaan verkko- ja dataliittymät ja mahdollinen hukkalämmön talteenotto. Loppukäyttäjän löydyttyä rakentamisvaihe voisi nopeimmillaan käynnistyä ensi vuoden alkupuolella.
Toivanen arvioi, että datakeskuksen käyttäjä löytyy todennäköisemmin AI-boomista, eli tekoälyä saatetaan jonain päivänä pyörittää Nokialta.
Moni hanke voi jäädä haaveeksi
Suuri osa Suomen konesalihankkeista odottaa lopullista investointipäätöstä.
Suomen Datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Terho arvioi, että Polarnoden hanke on ”vähän alakanttiin” tällä hetkellä julkistettavista hankkeista.
Miksei sitten Pirkanmaalla ole enempää hankkeita vireillä? Terhon mukaan moni toimija haluaa olla lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää.
Hän kuitenkin uskoo, että Pirkanmaa tulee nousemaan tulevissa julkistuksissa siksi, että tontteja ja energiaa on saatavilla.
Nokialla jo myhäillään
Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen iloitsee konesalin mahdollisesti tuomista kymmenistä pysyvistä työpaikoista. Hän luottaa hankkeen etenevän suunnitellussa laajuudessa.
– Kun on kyse todella suuresta investoinnista, on paljon selvitettäviä teknisiä, taloudellisia ja toiminnallisia selvityksiä. Valtion mahdolliset ratkaisut voivat olla osa toimintaedellytyksiä, mutta jos kaikkea epäilee ja pelkää, mihinkään ei luota, niin ei myöskään mitään saa.
Nokian elinkeinojohtajan Tiina Laakkosen mukaan konesalihanke kertoo koko kaupunkiseudun vetovoimasta. Katso lisää videolta:
Konesalien sähköverotus tiukkenemassa
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi noin kuukausi sitten, että hallitus esittää datakeskusten sähkönkäyttöön liittyvän verotuen poistamista.
Kun kotitaloudet maksavat sähköveroa 2,24 senttiä kilowattitunnilta (ilman arvonlisäveroa), teollisuudelle ja konesaleille vero on vain 0,05 senttiä.
Sähköveron korotussuunnitelmien on arvioitu vaikuttavan konesali-investointeihin. Hiljattain on kerrottu datakeskussuunnitelmista ainakin Forssaan, Varkauteen, Orimattilaan ja Kokemäelle.
Hankekehittäjä Mikko Toivanen on harmissaan.
– Uskon, että jonkinlainen järki tässä kokonaisuudessa voittaa, eikä vaaranneta Suomeen tulevia merkittäviä investointeja ennen kuin ne alkavat. Epävarmuuksia riittää ilman, että niitä luodaan itse.
Sähköveron korotus voi Veijo Terhon mukaan tehdä loppukäyttäjän löytämisestä haastavampaa.
Konesalit ovat sähkösyöppöjä
Suurten datakeskusten sähkönkulutus vaatii paljon myös sähkön siirtoverkoilta. Kun sähkön kulutus kasvaa, tarvitaan lisää sähköntuotantoa tai ostoja ulkomailta.
Datakeskukset kuitenkin houkuttelevat lisää energiainvestointeja. Polarnoden Mikko Toivasen mukaan puhdasta energiaa on tarjolla riittämiin.
– Suomeen tulee merkittävästi sähköä kuluttavia investointeja, koska meillä on maailman paras kantaverkko ja puhdasta energiaa tarjolla. Uhkakuvien rakentelu siitä, että yksittäisten kuluttajien sähkölasku merkittävästi kallistuisi datakeskusinvestointien kautta, on kaukainen ajatus.
