Helmikuussa 2011 joukko Piilaakson yritysjohtajia kokoontui presidentti Barack Obaman järjestämälle illalliselle keskustelemaan siitä, miten kasvava teknologiasektori voisi luoda lisää työpaikkoja Yhdysvaltoihin.
Paikalla oli Applen toimitusjohtaja Steve Jobs, jolta Obama kysyi, mitä vaatisi, että Apple valmistaisi Iphone-puhelimia Yhdysvalloissa.
– Nuo työpaikat eivät tule takaisin, Jobs vastasi presidentille.
Jobs huomautti ensimmäiseksi, ettei Yhdysvalloissa ollut tarpeeksi osaajia massatuotannon käynnistämiseen. Kyse ei siis ollut ainoastaan siitä, että amerikkalaiset insinöörit olisivat olleet liian kalliita. Heitä ei vain yksinkertaisesti ollut tarpeeksi.
Toinen syy oli Yhdysvaltain teollisuuden hitaus ja kankeus. Kiinassa tuotantoa pystyttiin muuttamaan ja skaalaamaan ylös tai alas aivan eri tavalla kuin Yhdysvalloissa. Kiinan tehdaskaupungit muodostivat ekosysteemin, joka palveli ennennäkemättömän tehokkaasti amerikkalaisia teknologiayrityksiä.
Kolmas este täysin Yhdysvalloissa valmistetun puhelimen edessä oli Aasiaan ja etenkin Kiinaan keskittyneet tuotantoketjut. Tämän infrastruktuurin rakentaminen Yhdysvaltoihin veisi aikaa ja olisi valtavan kallista.
– Tarvitsetko tuhat kumitiivistettä? Siihen on tehdas naapurissa. Tarvitsetko miljoona ruuvia? Se tehdas on korttelin päässä. Tarvitsetko hieman erilaisia ruuveja? Siihen menee kolme tuntia, kuvaili New York Timesin haastattelema Apple-johtaja Kiinan tuotantoketjuja vuonna 2012.
Trumpin haave voi kolminkertaistaa Iphonen hinnan Yhdysvalloissa
Puoli vuotta tuon illallisen jälkeen syöpää sairastava Jobs jätti toimitusjohtajan tehtävät. Applen johtoon nousi Tim Cook, joka oli vastannut yhtiön globaaleista toiminnoista. Juuri Cookin katsotaan virittäneen Applen tuotantoketjut maailman tehokkaimmaksi.
Nyt nämä tuotantoketjut ovat vaarassa katketa.
Presidentti Donald Trump yritti jo ensimmäisellä kaudellaan murtaa tullien avulla tuotantoketjuja, mutta tuolloin Cook onnistui suostuttelemaan Trumpin antamaan Applelle erivapauksia tullien suhteen.
Lauantaina alkoi näyttää siltä, että Cook on onnistunut toistamiseen suojelemaan Applea ja rakentamiaan tuotantoketjuja tulleilta. Yhdysvaltain hallinto ilmoitti eilen, että älypuhelimet, reitittimet sekä tietyt tietokoneet sekä kannettavat tietokoneet jätetään tullien ulkopuolelle.
Ennen lauantain ilmoitusta Apple nähtiin Trumpin tullisodan suurimpana häviäjänä. Apple työllistää satoja alihankkijoita yli 50 maassa ympäri maailmaa. Valtaosa näistä alihankkijoista toimii Aasiassa ja etenkin Kiinassa.
Applen julkistamalla alihankkijalistalla amerikkalaisyrityksiä on alle 30.
Uutiskanava CNN:n haastatteleman analyytikon mukaan Iphone-tuotantoketjusta pelkästään 10 prosentin siirtäminen Yhdysvaltoihin maksaisi Applelle 30 miljardia dollaria. Kun kaikki olisi valmista noin kolmen vuoden jälkeen Made in U.S.A. -Iphone maksaisi 3 500 dollaria, eli yli kolme kertaa enemmän kuin tällä hetkellä.
Trumpin hallinto kuitenkin katsoo, että tämä on tehtävissä.
– Trump uskoo, että meillä on työvoima ja resurssit tehdä tämä, Valkoisen talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt totesi alkuviikosta.
Leavitt nosti lehdistötilaisuudessa esille Applen ilmoittamat 500 miljardin dollarin investoinnit Yhdysvaltoihin. Apple ei ole kuitenkaan kertonut, että investoinnit koskisivat nimenomaan Iphone-tuotantoa.
Ja kuten jo Jobs sanoi, kyse ei ole vain rahasta.
Politiikka, kontit ja tietoliikennekaapelit mahdollistivat tuotantoketjut
Nykyiset globaalit tuotantoketjut ovat viimeisen päälle viritettyjä järjestelmiä. Niitä voi pitää globalisaation kruununjalokivinä, jotka mahdollistavat raaka-aineiden tehokkaan muuttamisen tuotteiksi ja tavaroiksi.
Ihmiskunta on käynyt kauppaa läpi historiansa, mutta jalostusketjujen hajautuminen on melko uusi ilmiö.
Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ajoittaa tuotantoketjujen synnyn 1960-luvulle. Tuolloin tapahtui useita muutoksia, jotka mahdollistivat uudenlaisten arvoketjujen rakentamisen
Ensinnäkin maailmankauppa oli vapautumassa. Valtiot laskivat tullejaan ja purkivat vientikieltoja.
– Se oli poliittista päätöksentekoa. Ne olivat nimenomaan poliitikot, jotka aikaansaivat sen, että kauppaa vapautettiin.
Toinen merkittävä syy löytyy kansainvälisten kuljetuskustannusten laskusta. Vuonna 1968 hyväksytty ISO 668 -standardi määritteli konttien standardikoot ja kiinnitysjärjestelmät, mikä teki konttiliikenteestä huomattavasti tehokkaampaa.
– Vaikka tuotanto olisi jossain vähän halvempaa, niin ei siitä ole mitään hyötyä, jos tavaran kuljettaminen maksaa paljon, Ali-Yrkkö huomauttaa.
Kolmas syy tuotantoketjujen taustalla on tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen. Tämä mahdollisti nopeamman reagoinnin muutoksiin, minkä ansiosta tuotantoketjuja voitiin hajauttaa eri paikkoihin.
– 1950-luvulla piti lähettää kirje Kiinaan. Puolet kirjeistä hukkui matkalla ja loput tulivat perille ehkä kolmen kuukauden päästä, niin se ei ollut kauhean tehokasta se homma, Ali-Yrkkö kuvailee.
Länsimaiset yritykset veivät tuotantonsa vapaaehtoisesti Kiinaan
Samaan aikaan, kun tuotantoketjujen rakennuspalikat alkoivat olla valmiita, Kiinan johtoon nousi uudistusmielinen Deng Xiaoping. Hänen johdollaan Kiina alkoi omaksua markkinatalouden toimintatapoja.
1970-luvun taitteessa Kiina alkoi houkutella ulkomaisia yrityksiä maahan veroeduilla ja poikkeuksellisen matalilla työvoimakustannuksilla.
Länsimaiset yritykset vastasivat kutsuun ja tuotanto alkoi nopeasti kasaantua Kiinaan. Tuotantoa seurasi tuotantoteknologia eli valmistuslaitteet. Kun valmistuslaitteet olivat valmiina, Kiina alkoi houkutella maahan tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Nykypäivänä Kiina on keskeisessä roolissa hyvin monessa tuotantoketjussa.
– Kiina ei olisi millään ilveellä näin nopeasti noussut maailman talousmahdiksi ilman sitä, että länsimaiset yritykset veivät sen osaamisen sinne, Ali-Yrkkö sanoo.
– Ja ihan vapaaehtoisesti, hän jatkaa.
Selkeimmin tämä kehitys näkyy kuluttajaelektroniikassa, jossa vielä joitakin kymmeniä vuosia sitten tuotantoketjut olivat Ala-Hyrkön mukaan oikeasti globaaleja.
Nyt Applen Iphoneista noin 90 prosenttia kootaan Kiinassa.
”Maailman talous hakee nyt uutta järjestystä”
Voiko tästä kaikesta sitten irtautua? Voiko tuotannon yksinkertaisesti tuoda takaisin, kuten Trump on luvannut? Oliko Steve Jobs väärässä?
– Kaikesta, mitä ihminen on tehnyt, voidaan irtautua, Ali-Yrkkö toteaa.
Eri asia on, kuinka todennäköistä tämä on. Yksittäisiä osia tuotantoketjuista voi siirtyä uusiin paikkoihin, mutta isossa kuvassa muutoksia ei ole lähipiirissä.
– Maailmantalous hakee nyt uutta järjestystä, mutta en jaksa uskoa siihen, että tapahtuisi – sanotaan edes viidessätoista vuodessa – täydellistä irtautumista näistä ketjuista, Ali-Yrkkö sanoo.
Hän huomauttaa, että yritykset eivät lähde rikkomaan tuotantoketjujaan, ellei ole pakko. Uusia ketjuja on hidas rakentaa. Vaihtoehtoisen toimittajan löytäminen voi kestää kuukausia neuvotteluineen ja testierineen.
– Toinen juttu on se, onko vaihtoehtoista paikkaa ylipäänsä olemassa.
Jos tällaista ei löydy, yritykselle jää vaihtoehdoksi suunnitella seuraava tuotesukupolvi sellaisista osista, joita on mahdollista saada muualta. Tämäkään ei ole nopeaa irtautumista.
Apple ei ole vielä valmis katkaisemaan ketjujaan
Talousjulkaisu Wall Street Journalin mukaan Apple ei ole vielä tekemässä muutoksia rakentamiinsa tuotantoketjuihin, jotka keskittyvät Kiinaan. Tilanne on liian epäselvä.
Vaikka tilanne hieman selkisi lauantaina, yhtiö ei voi vielä huokaista helpotuksesta. Jotain on tehtävä, jottei Trumpin seuraava päähänpisto nosta Iphonen hintaa pilviin sen kotimarkkinoilla.
Apple on jo hajauttanut tuotantoaan. Applen kuulokkeet, kellot ja Ipadit valmistetaan pääsääntöisesti Vietnamissa. Puhelimia yhtiö valmistaa yhä enenevissä määrin Intiassa.
Trumpin tullihaaveet uhkaavat kuitenkin näitäkin tuotantoketjuja.
Tähän mennessä Applen ainoa vastaus Trumpin tulliuhoon on ollut kiirehtiä valmiiden puhelimien tuontia maahan ennen tulleja. Yhtiön kerrotaan lennättäneen Intiasta 600 tonnin edestä Iphoneja viimeisen kuukauden aikana.
Tulevatko työpaikat seuraavalla lennolla, aika näyttää.
Kuuntele Uutispodcastin jakso, jossa käydään läpi kauppasodan taustalla olevaa pidempiaikaista kehitystä.
