Vanhan tarinan mukaan kiehuvaan veteen pudotettu sammakko hyppää saman tien kattilasta pois, mutta jos sammakon laittaa kylmään veteen ja kattilan liedelle, sammakko ei huomaa, mitä tapahtuu ja keittyy kuoliaaksi. Myös me ihmiset olemme huonoja havaitsemaan hitaita muutoksia.
Meribiologi Daniel Pauly julkaisi vuonna 1995 artikkelin, jossa hän käytti termiä "shifting baseline", suomeksi esimerkiksi "muuttuva perustaso". Artikkeli käsitteli kalastuksen vaikutusta kalakantoihin.
Mitä muuttuva perustaso tarkoittaa? Muuttuvaan perustasoon kuuluu hidas, vääjäämätön muutos, jota on vaikea havaita. Ja kun asiat muuttuvat hitaasti, tulee muuttuneesta tilanteesta vaivihkaa uusi perustaso.
Kun kalalaji kuolee sukupuuttoon tietyllä alueella, se vie vuosikymmeniä aikaa. Ensimmäinen sukupolvi kalastajia huomaa, että runsaskalaisessa järvessä onkin kalaa vähän vähemmän kuin ennen. Kun uusi kalastajasukupolvi aloittaa uransa, kaloja on järvessä vähemmän, ja tästä kalamäärästä tulee heidän perustasonsa. Ja kun kalojen määrä edelleen vähenee, muutos ei ole kovin suuri. Ja kun tätä jatkuu sukupolvesta toiseen, ei ole mitenkään ihmeellistä kun kalat lopulta katoavat kokonaan – eihän niitä järvessä juuri ollutkaan.
Pauly esitti artikkelissaan, että jokainen uusi sukupolvi tiedemiehiä hyväksyi kalakantojen nykytilan uudeksi perustasoksi, ja vertasi muutoksia tähän uuteen lähtötasoon. Näin massiiviset muutokset maailman kalakannoissa jäivät huomiotta. Yksikään sukupolvi ei todista lajin katoamisen kokonaisuutta, vain pienen osan siitä.
Vuosikymmenien ajan on puhuttu siitä, että kunhan ilmastonmuutosten vaikutukset ovat tarpeeksi radikaaleja, me ihmiset kyllä havahdumme toimintaan.
Samaa termiä on käytetty myöhemmin ilmastonmuutokseen reagoimisen yhteydessä. Vuosikymmenien ajan on puhuttu siitä, että kunhan ilmastonmuutosten vaikutukset ovat tarpeeksi radikaaleja, me ihmiset kyllä havahdumme toimintaan. Hitaita muutoksia on vaikea huomata, ja ihmismieli tuntuu toimivan niin, että totumme asioihin pikkuhiljaa.
Australia on maanosa, jolla on ainutlaatuinen eläin- ja kasvikanta. Vuosien 2019 ja 2020 aikana siellä raivosivat massiiviset maasto- ja metsäpalot. Maailmassa on tulvia ja kuivuutta ja nälänhätää. Jäätiköt sulavat nopeammin kuin koskaan ennen. Ja kaiken tämän seurauksena ihmiset eivät voi pysyä kotiseuduillaan.
Vaikka kehitys on kulkenut monissa asioissa hienoon suuntaan, on myös tärkeää huomata asiat joissa on otettu takapakkia.
Myös poliittinen ilmasto muuttuu. Esimerkiksi naisten itsemääräämisoikeutta omaan kehoonsa rajoitetaan länsimaissakin uusilla tavoilla. Viime vuosina sekä Texasin osavaltio Yhdysvalloissa että Puola ovat tehneet suuria tiukennuksia aborttilainsäädäntöön.
Yhden ystäväni kanssa meillä on tapana säännöllisesti muistella omaa lapsuuttamme 1980-luvulla, ja asioita jotka olivat joskus itsestäänselviä hyvinvointivaltiossamme Suomessa. Vaikka kehitys on kulkenut monissa asioissa hienoon suuntaan, on myös tärkeää huomata asiat joissa on otettu takapakkia.
Jos oli sairas, pääsi lääkäriin. Nyt nuorisopsykiatrisella osastolla majoitetaan huonosti voivia nuoria patjapaikoille lattialle, koska sänkypaikat ovat täynnä.
Jos lähetti kirjeen, Posti vei sen perille. Nyt postilähetysten katoamiset ovat arkipäivää.
Jos opiskeli ahkerasti, sai isona töitä ja saattoi ostaa asunnon. Nykyiset kolmekymppiset ovat ensimmäinen sukupolvi, joka tulee tienaamaan vähemmän kuin vanhempansa.
1980-luvulla kouluissa kävi hoitaja opettamassa oikeaoppista hampaiden harjaamista ja antoi pinkkejä tabletteja, joilla näki mitkä alueet oli harjattu huonosti. Jo ennen koronan tuomaa hoitovajetta huomasin, miten ihan tavallisilta ihmisiltä alkoi puuttua hampaita.
Kansanedustajilta edellytettiin arvokasta käytöstä. Natsilippuja näki Indiana Jones -elokuvissa, ei Helsingin kaduilla. Äärioikeisto oli kaukainen asia, eikä kotimaisen terroristitutkinnan kohteena.
Miten perustasoa sitten voisi estää muuttumasta? Ei minulla ole vastauksia. Yritän itse pitää menneet ajat mielessä jotta en tottuisi ajattelemaan että tällainen on maailma, että tällainen Suomi olisi normaalitila. Nykymenoon ei tarvitse tottua, eikä tämän tarvitse olla normaalia.
Raisa Omaheimo
Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija.
Kolumnista voi keskustella 19.1. klo 23.00 saakka.