"Saksa elää rakennemuutosta, jonka epävakauttavaa vaikutusta ei pidä aliarvioida."
Näin asetteli sanansa Ranskan presidentti Emmanuel Macron Les Echos -lehden haastattelussa viime viikolla. Loppuviikolla järjestettävään EU-huippukokoukseen saapuessaan Macron varoitti Saksaa "eristäytymästä" muusta Euroopasta.
Ei ole jäänyt epäselväksi, että Macronia kiukuttaa. Saksan ja Ranskan välit ovat ennätyksellisen huonot. Kompromissikone on rikki, Ranskan entinen EU-suurlähettiläs kuvailee Financial Times -lehden mukaan.
Saksa–Ranska-duo on perinteisesti kannatellut EU-yhteistyötä. Se tarkoittaa, että toinen maa on edustanut karkeasti ottaen pohjoista ja toinen karkeasti ottaen eteläistä näkemystä. Nyt duo on huonossa hapessa.
– Saksa–Ranska-akselin merkitys on korostunut erityisesti 2010-luvun alusta lähtien erilaisten kriisien ratkaisuissa. Jos se akseli katkeaa, niin yleinen tulkinta on, että uudistukset, joita olisi edessä, jäävät keskeneräisiksi, Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen sanoo.
Välien heikentyminen liikauttaa vallan akselia unionissa. Ainakin puolalaisten ja Baltian poliitikkojen on jo kuultu vaatineen mailleen vahvempaa asemaa EU-pöydissä, koska niiden Venäjä-linja on ollut Saksaa ja Ranskaa kirkkaampi Ukrainan sodan ajan.
Suomalaistenkin kannattaa kiinnostua, koska kyse on paitsi sähkön hinnasta myös esimerkiksi valtionvelasta ja suhteista idän yksinvaltiaisiin.
Viime viikko saattoi olla Saksan ja Ranskan suhdeongelmien kliimaksi, mutta edessä on lisää ryppyjä. Se tarkoittaa tavallista epäyhtenäisempää EU:ta.
Saksan ja Ranskan piti kokoontua jokasyksyiseen hallitusten tapaamiseen keskiviikkona, mutta ministerien tapaaminen peruttiin "aikataulusyistä".
Selitystä eivät uskoneet poliittiset tarkkailijat sen paremmin Saksassa kuin Ranskassakaan. He päättelivät, että tapaaminen ei kannattanut, kun liian monesta asiasta on kärhämää.
Tällä tietoa Scholz kuitenkin matkustaa yksin Macronin vieraaksi Pariisiin välejä setvimään keskiviikkona.
1. Saksa lähti sooloilemaan tuilla
Keskinäisen epäluulon taustalla on monia syitä, mutta repivin niistä on energia. Saksan talous on isossa murroksessa kaasukriisin vuoksi.
Macron on suivaantunut Scholziin, koska tämä julkisti taannoin muita maita varoittamatta valtavan 200 miljardin euron tukipaketin.
Tukien pelätään nyt vääristävän kilpailua sisämarkkinoilla, ja vaikuttavan siten myös suomalaisyrityksiin.
Saksa pystyy antamaan yrityksilleen miljardeja euroja, kun muilla ei ole varaa samanlaisiin tukiin. Esimerkiksi: Saksa voisi tukea autotehtaitaan runsaskätisemmin kuin Ranska, Italia tai Espanja, jolloin saksalaiset merkit voittaisivat epäreilussa asetelmassa.
– Ranska on pettynyt, että ei koordinoitu vaan sooloiltiin Euroopan tasolla, ja se johti myös ministerikokouksen perumiseen, Miettinen arvioi.
EU:n energiaministerien pitäisi tänään tiistaina tehdä jatkopäätöksiä energian hintamekanismeista, joista hallitusten ja valtioiden johtajat eivät ole päässeet sopimukseen kahdessa huippukokouksessaan. Aiheesta saatetaan tarvita vielä kolmaskin huippukokous.
2. Kaasun hintakatosta aivan eri linjat
Suurin erimielisyys koskee kaasulle asetettavaa hintakattoa.
Ranska ja EU:n eteläiset maat ajavat ylärajaa, joka koskisi vain sähköntuotannossa käytettävän maakaasun hintaa. Tämä lisäisi kaasulla tuotettua sähköä, jolloin sähkön hinta painuisi matalammaksi.
Saksalle malli on vaikea hyväksyä, koska kaasun ohjautuminen sähkön tuotantoon vähentäisi kaasun määrää markkinoilla. Ranskan ja etelän maiden ehdottamassa mallissa Saksan kotitaloudet ja teollisuus jäisivät hintasääntelyn ulkopuolelle.
Saksan kodit ja tehtaat eivät nimittäin lämpene sähköllä vaan suoraan kaasulla. Kaasulla tuotetun sähkön halventuminen ei siis toisi saksalaisille helpotusta.
Suomen on helppo suhtautua avoimesti kumpaankin malliin, koska kaasun osuus energiasta oli meillä alun alkaenkin pieni. Se on entisestään kutistunut Venäjän hyökkäyssodan alettua.
Suomelle sopineekin mikä tahansa hintakattomalli, joka laskee sähkön hintaa.
3. Saksa voi toistaa Venäjä-virheet Kiinassa
Iso ongelma on myös suhde Kiinaan. Ranska pelkää Saksan tukeutuvan liiaksi idän maihin taloudessaan.
Kiinan sunnuntaina päättyneen puoluekokouksen tuloksena valtaa keskittyy entisestään presidentti Xi Jinpingille. Lue lisää: "Koko maailman kannalta huono uutinen", sanoo ekonomisti Kiinan puoluekokouksen annista – myös sijoittajat säikähtivät uusia nimityksiä
Saksan liittokansleri Scholz aikoo kuitenkin suunnata Pekingiin heti ensi viikolla ison elinkeinoelämän valtuuskunnan kanssa. Se kielii aikeista hieroa uusia kauppoja.
Kaiken kukkuraksi hän kieltäytyi Macronin tarjouksesta vierailla Kiinassa yhdessä. Kaksikon kimppavisiitti olisi viestinyt yhtenäistä Eurooppaa. EU-maiden yhtenäisyyttä Kiina-suhteissa ovat toivoneet myös muun muassa Baltian maat.
Jopa kotimaassaan Scholzia syytetään siitä, että hän katsoo yhä vain Saksan taloudellisia etuja ja jättää huomiotta Kiinaan liittyvät poliittiset riskit. Kiinasta on tullut viime vuosina Saksan suurin kauppakumppani.
Saksa teki virhearviot luottaessaan Venäjään kaasu- ja öljyhankinnoissa. Se joutuu yhä roikkumaan Venäjän fossiilisten polttoaineiden toiseksi suurimpana ostajana.
Nyt Scholz vaikuttaa jatkavan virheiden sarjaa suuntautuessaan vahvasti Kiinaan ulkomaankaupassa.
Hyvä esimerkki on se, että Scholz kannattaa myös Hampurin sataman myyntiä Kiinan valtionyhtiö Coscolle protestiäänistä huolimatta.
4. Venäjä-sanktiot vaikeutuvat
Saksan talous käy energiakriisin seurauksena läpi niin suurta kuuria, että sen voi olla vaikea hyväksyä enää nykyistä rajumpia pakotteita Venäjää kohtaan. EU-maiden pitää hyväksyä pakotteet yksimielisesti.
– Kun tiedämme, miten hankalaa esimerkiksi öljyn saaminen pakotelistalle oli, niin totta kai yhtenäisyys suhteessa Venäjän toimintaan tulevaisuudessa huolestuttaa. Eli miten yhtenäisenä Euroopan rivit pysyvät pakotepolitiikassa ja toisaalta aseviennin kaltaisissa kysymyksissä, Timo Miettinen sanoo.
Saksa ei kuitenkaan ole yhteisen EU-rintaman suurin uhkaaja. EU:n sisälle voi tulla säröjä myös unionin kolmanneksi suurimmasta jäsenmaasta Italiasta.
Siellä on nyt osin Venäjä-mielinen ja osin EU-kriittinen uusi hallitus. Kansallismielisen Giorgia Melonin johtaman kokoonpanon suurimmaksi ongelmaksi voi muodostua juuri suhde Venäjään.
5. Eri linjoilla myös velasta
Tuorein esimerkki syvistä erimielisyyksistä on se, että EU-komissio päätti tällä viikolla jälleen kerran lykätä esitystään taloussääntöjen eli niin kutsutun vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta.
Sen piti julkistaa suunnitelmansa huomenna keskiviikkona, mutta nyt julkistusta on lykätty kahdella viikolla.
EU-maat ovat rikkoneet viime vuodet itse laatimiaan sääntöjä valtioiden velkaantumisesta ja budjettien alijäämistä. Sääntöjen uudistusprosessi keskeytyi koronapandemiaan, ja komissio käynnisti sen valmistelun uudelleen viime vuonna.
Kaikki myöntävät uudistusten tarpeen, mutta millaista säätöä sääntöihin tarvittaisiin, siitä on isoja näkemyseroja.
Vaikka paketti muuttuukin yleensä jäsenmaiden käsittelyssä, komission ei kannata julkistaa esitystä, jonka tärkeimpiä kohtia jäsenmaat eivät hyväksy. Ranska ajaa rennompaa otetta velkaan ja valtioiden budjettien liikkumavaraan kuin Saksa, jolle velka on perinteisesti ollut punainen vaate.
Lisää taloussääntöjen uudistamisesta: EU:ssa on edessä jo seuraava jättimäinen talouskiista eri maiden budjettikurista – Tutkija: "Paljon suurempi asia kuin mitä elpymisrahasto oli"
Herättääkö Euroopan sekava poliittinen tilanne ajatuksia? Voit keskustella tässä alla keskiviikkoon klo 23:een saakka.
Aiheesta lisää: