Etnalaš dutkamušaid dihte sápmelaččaid hávddiid goivo rabas ja dávttiid dolvo antropologalaš mihtidemiide máttás. Salmi mielde girku gáhtá ja bivdá ándagassii maiddái dan, ahte lea badjelgeahččan girkkolaš eallimis sámegiela ja -kultuvrra.
- Heahpanan dan áiggi, mieđihii Samuel Salmi Sápmelaččat girkus -semináras lávvardaga.
Oulu bismagotti bismán Salmi hálidii cealkit, ahte ii dohkket dien áiggi daguid.
- Ánun dien áiggi daguid ándagassii.
Historjjádutki Veli-Pekka Lehtola mielas ándagassii átnun lea symbolalaš dahku.
- Dat lea álgu ságastallamii, man maŋŋá mii galggašeimmet hállagoahtit vássán áiggi dáhpáhusain ja buktit daid oidnosii.
Seminárii ledje čoahkkanan sullii beannotčuohte olbmo ságastallat sápmelaččaid ja girku gaskavuođain ja historjjás. Seminára čuovui maid ohcejohkalaš Kirsti Paadar, guhte lei duđavaš loahppabohtosii.
- Gal dat lei ovttaláhkai historjjálaš beaivi, go girku ánui ándagassii njuolga. Dathan gal ligge miela.
Ii doarvái
Buohkat eai lean duđavaččat seminára bohtosii ja dasa, ahte ándagassii átnun bođii Oulu bismmá Samuel Salmi loahppačoahkkáigeasus. Olbmot dulkojedje, ahte Salmi sáhkavuorru lei su persovnnalaš ándagassii átnun, iige Suoma girku virggálaš oaidnu.
Eanodahkalaš Nils-Henrik Valkeapää ja vuohčulaš Pekka Aikio vurddiiga, ahte earkebismá Kari Mäkinen livččii váldán ándagassii átnuma iežas sáhkavuorustis ovdan.
- Mun ipmirdin, ahte bismá Samuel Salmi hálai iežas bealis. Earkebismá gal ii hupman maidige, dajai Valkeapää ja jotkkii, ahte easkka boahttevuohta čájeha, leago miige rievdan duohtaeallimis.
Maiddái Pekka Aikio lei vuordán sániid earkebismmá njálmmis.
- Mun dulkošin, ahte Suoma girku ii leat vel otne bivdán ándagassii. Mus lea dovdu, ahte girku dárbbaša eanet dasa áiggi.
Pekka Aikio čilgii, ahte lea ieš čuvvon dáhpáhusa, gos Norgga gonagas bivddii sápmelaččain ándagassii.
- Das gal ii báhcán miige eahpečielggasin.