Yle Saamen inarinsaamenkieliseen keskusteluohjelmaan tiistaina osallistuneet inarinsaamelaiset vaikuttavat olevan tyytymättömiä viime viikolla valittuun Saamelaiskäräjien hallitukseen.
Inarinsaamelaisten edustus Saamelaiskäräjien hallituksessa on aiheuttanut vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Aihe on pienessä yhteisössä herkkä eivätkä kaikki ole halunneet osallistua keskusteluun omalla nimellään. Siksi Yle Sápmi tarjosi ”tavallisille” inarinsaamelaisille mahdollisuuden päästä kertomaan ajatuksiaan poikkeuksellisesti anonyymisti.
Inarinsaamenkielen puhujia on Suomessa noin 400, mutta inarinsaamelaisten määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Suomessa on yhteensä noin 10 000 saamelaista.
Saamelaiskäräjien hallituksessa tulisi olla edustaja kaikista kieliryhmistä
Suomen saamelaisten virallisen edustuselimen saamelaiskäräjien puheenjohtaja valittiin viime tiistaina.
Samassa yhteydessä valitaan myös kaksi varapuheenjohtajaa, neljä muuta henkilöä hallitukseen sekä lautakunnat ja neuvostot. Valinnat suoritti Saamelaiskäräjien kokous.
Saamelaiskäräjälaki ja työjärjestys ohjeistavat, että hallituksen tulee koostua Saamelaiskäräjien jäsenistä ja että hallituksen tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä. Naisia täytyy myös olla mukana. Loppu onkin sitten politiikkaa.
Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi äänestetty Heikki Paltto on inarinsaamelaista sukua, mutta puhuu pohjoissaamenkieltä.
Äänestäjä oletti äänimäärän vaikuttavan hallituspaikkoihin
Inarilainen Petra Kuuva olisi odottanut, että inarinsaamelaisten hyvä vaalitulos olisi näkynyt myös hallituspaikkojen jaossa enemmän.
Syksyn saamelaiskäräjävaalien ääniharavaa Anu Avaskaria (205 ääntä) ja kolmanneksi eniten ääniä saanut Kari Kyröä (189 ääntä) ei kumpaakaan valittu Saamelaiskäräjien hallitukseen.
Sekä Avaskaria että Kyröä ehdotettiin hallitukseen, mutta he eivät pärjänneet äänestyksissä, joissa Saamelaiskäräjien 21 jäsentä äänesti keskuudestaan hallituksen jäseniä.
– Luulisin, että kun olemme kuitenkin demokratiassa, että kun ihmiset saavat paljon ääniä, niin kyllä sen pitäisi jossain näkyä, Kuuva sanoo.
Anonyymisti asiaa kommentoinut inarinsaamelainen on tyytymätön hallitukseen. Hän taas olisi toivonut inarinsaamenkielistä ihmistä hallitukseen.
– Mielestäni olisi aina parempi jos osaisi kieltä. Sanoisin, että inarinsaamelaisia voi edustaa kielettäkin, mutta inarinsaamen kieltä ei. Siksi esimerkiksi Saamelaiskäräjien alaisessa kielineuvostossa pitää olla saamen kielen puhuja, mutta taas hallituksessa ei ole ehkä pakko. Niin ehkä hallituksessa on enemmänkin merkitys aivan persoonasta ja sellaisista asioista. Hallituksen jäsenten täytyy kyetä tekemään yhteistyötä ja siellä täytyy olla neuvottelukykyinen.
Viimeisestä hallituspaikasta äänestettiin Anu Avaskarin, Neeta Jääskön ja Magreta Saran välillä. Sara sai 9, Jääskö 7 ja Avaskari 5 ääntä.
Toisessa äänestyksessä pohjoissaamenkielinen Magreta Sara sai 12 ääntä ja valittiin hallitukseen. Inarinsaamenkielinen Jääskö sai 8 ääntä ja jäi rannalle.
Entinen Saamelaiskäräjien jäsen kaipaa kiintiöitä
Entinen saamelaiskäräjäpoliitikko, inarilainen Yrjö Musta, näkee kiintiöt tarpeellisina, sillä ne on jo työjärjestyksessä säädetty. Hänen mukaansa inarinsaamelaisten edustus ei kuitenkaan ole tarpeeksi vahva hallituksessa.
– Työjärjestystä tulisi noudattaa niin hyvin kuin mahdollista. Me tiedämme, että juuri nyt niin ei ole.
Mustan mukaan työjärjestyksen mukaiset kielelliset ryhmät tarkoittavat, että inarinsaamelaisten edustajan tulee puhua inarinsaamea.
– Jos Saamelaiskäräjillä on sellainen ihminen, joka puhuu inarinsaamea, kielen täytyy kuulua hallituksessa. Siitä on mielestäni kysymys.
– Jotkut sanovat, että onhan utsjokelaisilla inarinsaamelaisia juuria. Mutta siitä ei ole kysymys. Mielestäni, jos tulee Utsjoelta, edustaa utsjokelaisia. Ei sellainen ole inarinsaamelaisten hallitusedustaja, Musta sanoo.
Musta viittaa siihen, että muun muassa Saamelaiskäräjien Utsjoen kunnan edustaja Nilla Tapiolalla on inarinsaamelaiset juuret.
”Kyllähän inarinsaamelaisilla on Saamelaiskäräjien hallituksessa inarinsaamelainen”
Toinen anonyymi inarinsaamelainen taas ihmettelee, miksi lemmenjokelainen Heikki Paltto ei kelpaa kaikille inarinsaamelaisten edustajaksi Saamelaiskäräjien hallitukseen.
Pohjoisaamenkielinen Paltto on Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja.
– Kyllähän inarinsaamelaisilla on Saamelaiskäräjien hallituksessa inarinsaamelainen. Hän on varapuheenjohtaja, mutta ei puhu inarinsaamea. Hänen pohjoissaamenkielestään kuitenkin kuuluu inarinsaamen murre, anonyymi viittaa Palton inarinsaamelaiseen sukuun.
– Olisiko tuo ihminen toisten mukaan parempi inarinsaamelainen, jos hän asuisi esimerkiksi Inarin kylällä, tai Inarista katsottuna lähempänä, vaikka Solojärvellä?
Kuuma keskustelu sosiaalisessa mediassa
Anonyymi inarinsaamelainen on pitänyt sosiaalisessa mediassa, erityisesti Facebookissa, kiehunutta keskustelua osin ikävänä.
– Joskus tuntuu, että jos joku on vähänkin eri mieltä, niin hänellä on oikeus käyttää koviakin sanamuotoja, sellaisia mitä ei koskaan kasvotusten kehtaisi kenellekään sanoa.
– Tuntuu myös, että ihmiset melkeen tieten tahtoen käsittävät väärin ja tarttuvat vaikka kielioppiisi kuhan saisivat jotain haukkumisen ja syyttämisen aihetta. Nyt on esiitynyt myös sellaista ”tunnen monia, jotka ajattelevat näin” ja ”tiedän, että monet ovat nyt suuttuneet sinulle”- argumentteja.
Petra Kuuva on sitä mieltä, että tavallisten inarinsaamelaisten ääni on tässä keskustelussa jäänyt kuulumatta. Hän iloitsee, että kuitenkin muutamat inarinsaamelaiset jaksavat keskustella esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
– Kun olen lukenut somekeskusteluja niin kyllähän tulee sellainen tunne, että ei voi puhua yhdestä saamenkansasta. Kyllä me olemme enemmän kuin yksi saamelaisryhmä. On ikävä seurata keskusteluja ja pilkkajuttuja, joita ihmiset laittavat seinilleen. Olen tyytyväinen siihen, että jotkut inarinsaamelaiset jaksavat puhua näistä asioista. Ja että myös jotkut suomalaiset ovat ottaneet inarinsaamelaisten asian yhdeksi tärkeäksi ja pitävät huolen, että myös me olemme näkösällä.
Äänestäjät pitävät inarinsaamelaisten oikeusaseman selvittämistä hyvänä ajatuksena
Inarinsaamelaiskysymys – kuka on inarinsaamelainen ja kenellä on oikeus edustaa inarinsaamelaisia – oli usein tapetilla jo viime vaalikaudella.
Saamelaiskäräjät on mahdollisesti aloittamassa inarinsaamelaisten oikeusaseman selvittämistyön tällä vaalikaudella 2016–2019.
Inarinsaamelaisten oikeusaseman selvittäminen ja vahvistaminen oli yksi monista ehdotuksista, joita Saamelaiskäräjien edustajat toivat keskiviikkona lähetekeskusteluun vaalikauden 2016–2019 toimintaohjelmaa koskien.
Anonyymi inarinsaamelainen pitää ajatusta hyvänä.
– Ehdotus Inarinsaamelaisten oikeusaseman selvittämisestä ja vahvistamisesta on erittäin hyvä, toivottavasti ei jää pelkäksi puheeksi, inarinsaamelaiset ovat jääneet paitsioon. Kaiken kaikkiaan pitäisi päästä siihen että kaikki saamelaisryhmät saataisiin puhaltamaan yhteen hiileen ja tasavertaisiksi, silloin saataisiin oikeasti hyvää aikaan ja saamenkansa olisi vahva.