Susijengi pelaa torstaina ensimmäisen pelinsä MM-kisojen jatkosarjassa. Vastaan asettuu Kap Verde. Ottelu alkaa Suomen aikaa kello 10.30. Yle seuraa tapahtumia tässä artikkelissa.
OKINAWA.
Susijengin MM-kisojen alkulohko päättyi kolmeen tappioon vaisujen esitysten jälkeen. Joukkue on saanut murskaavaa kritiikkiä. Totta kai MM-mitalisuosikkien Saksan ja Australian kaatamiseen olisi vaadittu täydellistä onnistumista, mutta Japania vastaan nähdyn sulamisen jälkeen Susijengin ongelmat ovat nousseet entistä isommin pinnalle.
Kolme tappiota olisi todennäköisesti koriskansan helpompi hyväksyä, jos tappiot olisivat tulleet tiukkojen taistojen ja hyvien pelien jälkeen. Sellaisia ei ole kuitenkaan nähty.
Päinvastoin Susijengi on näyttänyt pahimmillaan todella lannistuneelta. Tilanne on näyttänyt Okinawan areenan lehtereille jopa epätodelliselta. Varmastikin siksi, että pelaaminen on ollut kaukana siitä, millaisena Suomi-koris on totuttu näkemään.
Tiistaina Saksaa vastaan Suomi oli vielä puoliaikatauolle lähdettäessä iskuetäisyydellä, mutta sitten tuli kasa menetyksiä. Puolustuspäässä Susijengi ei saanut puolestaan kuriin Saksan hyökkäyspelaamista. Pelaajien päät kääntyivät alaspäin. Saksa meni menojaan. Otteet näyttivät juuri siltä, miltä lähes koko kesän ovat näyttäneet.
Esityksistä huokuu, että Susijengi ei ole yhtenäinen kentällä. Yhtenäisyys on vieläpä ollut juuri se vahvuus, millä Susijengi on vuosien varrella ottanut kovia päänahkoja.
Susijengin tilannetta leimaa iso ristiriita. Tämän vuoden MM-kisajoukkuetta on pidetty useissa arvioissa materiaaliltaan kaikkien aikojen parhaana. Toki vuoden 2017 EM-kisajoukkuetta on nostettu rinnalle, mutta tämän vuoden joukkueen puolelle vaakakuppia on vetänyt muun muassa urheilullisuus.
Esimerkiksi arvokisaensikertalaisen Olivier Nkamhouan korinsuojelu ja näyttävät torjunnat ovat jotain sellaista, mitä Suomen miesten koripallomaajoukkueen pelaajalta ei ole nähty pitkään aikaan.
Tulos on ollut kuitenkin kaukana parhaasta mahdollisesta.
Mistä ristiriita sitten pelaajamateriaalin ja tulosten välillä johtuu?
Helpoin selitys lienee kokemus. Viime kesän EM-kisoihin uransa lopetti kaksi maajoukkuelegendaa, jotka ovat nähneet Susijengin nousun Euroopan eliittiin, Shawn Huff ja Petteri Koponen. Heidän merkitystään ei sovi aliarvioida. Nykyjoukkueen potentiaali ei ole vielä realisoitunut.
Toinen helppo selitys on Susijengin maajoukkueen pelintekijöiden taso verrattuna muihin maihin.Tällä pelipaikalla Suomi oli selvästi altavastaaja esimerkiksi Australiaa ja Saksaa vastaan. Japanin takapelaajatkin olivat hurmiossa samalla tasolla suomalaisten kanssa. Pelintekijän tehtävä on edelleen kuitenkin saada pelit käyntiin ja vakauttaa pelaamista, kun on vaikeampaa.
Kolmas helppo selitys on, että Lauri Markkanen ei ole ollut yhtä hurjassa iskussa kuin vuosi sitten EM-kisoissa. Tähän vaikuttavat toki joukkueen hyökkäyspään pelaamisen ongelmat, mutta voisi kuvitella varusmiespalveluksella ja erilaisella kesällä olevan osansa asiassa.
Kolme yksityiskohtaa, joilla saattaa olla suuri merkitys?
Sitten on yhtenäisyyteen vaikuttavia yksityiskohtia, joiden merkitystä on vaikeampi todentaa. Näillä pienillä asioilla saattaa olla kuitenkin iso rooli. Yksi niistä on kieli kentällä ja sen ulkopuolella.
Viime vuoden EM-kisoissa Susijengillä oli jalkeilla vain suomea puhuva joukkue. Nyt joukkueen kieli on muuttunut takaisin englanniksi monien 2010-luvun arvokisojen tapaan, kun tämän vuoden MM-joukkueeseen valittiin Jacob Grandison ja Alex Murphy. Huff pohti Keskelle keksintöä -podcastissa, että pienten reaktioaikojen koripallossa kieliasia voi vaikuttaa esimerkiksi puolustamiseen.
Puhumalla suomen kaltaista maailmalla tuntematonta kieltä voi saada myös pientä kilpailuetua.
Huff puhui myös siitä, että yhtenäisyydessäkin voi olla vivahde-eroja.
– En osta sitä, että tämä MM-joukkue ei olisi yhtenäinen. Jotkut Suomen joukkueet ovat vaan olleet överiyhtenäisiä. Viime vuoden EM-kisoissa tuli sellaisia hetkiä, joissa en ollut ollut mukana aikaisemmin koko urallani. Esimerkiksi kaikki joukkueen 12 pelaajaa lähtivät johonkin yhdessä (viettämään aikaa), Huff muistutti Japani-ottelun jälkeen vertailukohdasta vuoden taakse.
Toinen yksityiskohta on valmistavat maaottelut. Susijengi pelasi niitä tänä vuonna neljä ja kaikki Euroopassa. Moni MM-joukkue pelasi vielä lähempänä kisapaikkakuntia Aasiassa valmistavia pelejä.
Herääkin kysymys, olisiko nuori ja vailla yhteisiä kokemuksia ollut Susijengi tarvinnut lisää pelejä ennen MM-kisoja?
Kolmas julkisuuteen noussut yksityiskohta on ollut, että jokainen Suomen pelaaja majoittuu omissa huoneissaan eikä majoituta pareittain.
– Opettelemme täällä MM-kisojen systeemiä ja miten hommat toimivat isojen poikien maailmassa verrattuna joihinkin muihin turnauksiin. En usko, että tilanne ratkeaisi pelkästään tällä asialla. Kyllä me vietämme kuukauden aikana paljon aikaa yhdessä. On erilaisia tapahtumia ja muuta. Kyllä tämä lähtee treenaamisesta ja siitä, miten teemme seuraavana päivänä hommia, jotta voitamme seuraavan pelin, päävalmentaja Lassi Tuovi totesi Yle Urheilulle Saksa-pelin jälkeen.
Joka tapauksessa paljon yhteisiä kokemuksia kaipaavalle Susijengille viimeiset kaksi MM-peliä voivat olla jopa merkityksellisempiä kuin tällä hetkellä osaa ajatellakaan.
Yksi asia on tietysti se, että olympiakarsintapaikan nappaamisella Suomi saisi ensi kesälle merkityksellisiä pelejä. Olympiakarsinnat ovat kuitenkin eri asia kuin normaalit maaottelut.
Okinawan MM-kisoista voi jäädä myös melkoinen henkinen lovi, jos Suomen otteet jatkuvat nyt nähdyn kaltaisina loppuviikonkin ajan. Heikot kisat voivat pahimmillaan jättää ison jäljen nuoren joukkueen tulevaisuuteen.
Positiivisesti ajateltuna tietysti sama asia: Tämä uusi sukupolvi voi ammentaa voimaa näistä kahdesta viikosta, mikäli suunta kääntyy ja voittoja tulee. Isoja oppimiskokemuksia kaiken kaikkiaan.
Susijengi pelaa torstaina ensimmäisen pelinsä MM-kisojen jatkosarjassa. Vastaan asettuu Kap Verde. Ottelu alkaa Suomen aikaa kello 10.30. Toinen jatkosarjan peli on luvassa Susijengillä lauantaina myös Suomen aikaa kello 10.30 alkaen.