Suomen ja Hollannin MM-jatkokarsintaottelun kaikki maalit ja hetki hetkeltä -seuranta tässä artikkelissa.
Suomen miesten futsalmaajoukkue tarjosi keskiviikkona uudelle ennätysyleisölleen sekopäisen jännärin Vantaalla.
Ottelu oli parasta mahdollista mainosta vauhdikkaalle lajille. Tämän takia sitä rakastetaan monissa kiihkeissä palloilukulttuureissa, kuten Balkanilla ja Etelä-Amerikassa.
Vastaavaa ottelua ei esimerkiksi Suomen kokeneimmalle pelurille, Italiassa ammatikseen pelanneelle Jukka Kytölälle, 35, mieleen tullut.
Suomi oli jatkokarsinnan toisessa osaottelussa kiinni historiansa ensimmäisessä MM-kisapaikassa, kunnes Hollannin Ayoub Bukhari tasoitti 3–3:een vaivaiset kuusi sekuntia ennen varsinaisen peliajan loppua.
Suomi puolestaan tasoitti jatko-ottelussa 4–4:ään, kun kellossa oli jäljellä sekunti.
Lopulta Hollanti voitti rangaistuspotkukilpailussa ja nappasi kisaliput. Ainoana rankkarissaan epäonnistunut pelaaja, Suomen Justus Kunnas, oli ottelun jälkeen täysin murtunut.
Lue lisää: Suomen epäonnen soturi itki ja jakoi nimikirjoituksia: ”Tuntuu, että olisin pettänyt koko maan”
Yksittäisestä trilleristä on syytä siirtyä laajemman käsikirjoituksen tarkasteluun.
Näinkin lähelle MM-kisoja pääseminen näin kilpaillussa lajissa, kun kisoihin pääsee vain seitsemän maata Euroopasta, on toki komea suoritus.
Ennen kaikkea kisapaikka olisi kuitenkin ollut vain looginen jatkumo siitä työstä, jota Suomen pienet lajipiirit ovat takoneet vuosikymmenen.
Kävikin niin, että Suomi sössi kaikkien aikojen parhaan ja helpoimman mahdollisuuden. MM-kisapaikkaa tyrkytettiin Suomelle niin kirkkaalla hopeatarjottimella, että sen pudottaminen on farssi.
Looginen jatkumo
Suomen nousu varteenotettavaksi futsalmaajoukkueeksi henkilöityi kroatialaisvelho Mico Marticiin, joka saapui päävalmentajaksi vuonna 2013.
Valtava rooli oli myös johtavilla pelaajilla, kuten lajilegenda Panu Autiolla, Miika Hosiolla sekä Kytölän veljeksillä Jukalla ja Mikolla.
Suomen futsalmaajoukkueessa oli sen historian alussa viilettänyt jalkapallonkin maajoukkueesta tuttuja nimiä, mutta viimeistään Martic lopetti hölinän ”sisäjalkapallosta”.
Futsalmaajoukkue matkusti treenileireillä pelaajien omalla kustannuksella, kun Palloliitolta ei löytynyt rahoja. Kyse oli hullun intohimoisesta porukasta, joka olisi voinut piirrellä kuvioita videopalavereissa viikon putkeen nukkumatta.
Suomi tarrasi kiinni lajin maailmanlaajuiseen kehitykseen. Martic pisti uusiksi valmentajakoulutuksen, ja kotimaisen Futsal-Liigan tasokin nousi.
Jos jollekin tulee futsalista mieleen brasilialaisten taituruus, saksipotkut ja harhautukset, turha sellaisista oli haaveilla.
Suomi ei kilpaillut yksilötaidolla, vaan paskamaisella tyylillään. Raivokas prässi ja armoton rokottaminen virheistä hyydytti taitavimmatkin maailmantähdet.
Martic opetti suomalaisille balkanilaisia taitoja. Kuten sen, miten hankitaan vapaapotkuja kyseenalaisinkin keinoin. Taitoja, joiden ymmärtäminen oleelliseksi osaksi palloilulajien eetosta on Suomessa turhan vaikeaa.
Ja näin Suomi selvitti tiensä MM-jatkokarsintaan jo vuonna 2020. Silloin Serbia oli suosikki ja jatkokarsinnassa niukasti parempi.
Sen jälkeen Suomi eteni EM-kisoihin ja niissä häikäisevästi puolivälieriin asti.
Kun Suomen maajoukkue EM-kisoihin nimettiin, vain Jani Korpela pelasi muualla kuin kotimaan liigassa. Toki useampi oli siellä pelannut urallaan.
Nyt MM-jatkokarsinnassa pelanneesta ryhmästä ulkomaan kentillä viilettää viisi, minkä lisäksi joukueessa on useampi nimi, jotka ovat pelanneet ulkomailla, kuten Puolan liigassa, aivan äskettäin.
Viime vuosina futsalmaajoukkue on pelannut kovia harjoitusturnauksia, esimerkiksi Thaimaassa. Enää reissurahoja ei ole kaivettu pelaajien pusseista.
Suomen MM-kisapaikka olisi ollut looginen askel.
Irvokas lahja
Martic jätti Suomen EM-kisojen jälkeen ja tilalle nimettiin italialainen Sergio Gargelli maaliskuussa 2022.
Suomen pelaaminen MM-karsintalohkossa oli kuraa. Niistä kilpailueduista, joilla Suomi aiemmin pelasi ennakkosuosikit raivon partaalle, ei ollut tietoakaan.
Karsintalohkossa Portugalia, Georgiaa ja Armeniaa vastaan Suomi voitti vain Armenian kertaalleen. Portugalia vastaan Suomi oli täysi vastaantulija, toisin kuin aiempina vuosina.
Mutta Suomen neljä pelaamalla kerättyä pistettä muuttuivat kabineteissa 12 pisteeksi.
Tilanteen irvokkuutta parhaiten kuvasi Palloliiton futsalpomo Jyrki Filpun esiintyminen Ylen studiossa Georgia-ottelun tauolla.
Filppu kertoi, että ihan sama, kuinka ottelussa käy, hänellä on protesti kirjoitettuna valmiiksi.
Joulukuussa ennen viimeisiä karsintalohkon otteluita Suomen maajoukkueen sisältä saatiin aikaiseksi vielä kunnon kohu, kun Gargelli jätti suurseura Inter Movistaria edustavan Jani Korpelan sekä konkarimaalitykki Hosion ulos joukkueesta.
Kukaan ei asiaa perustellut, paitsi Gargelli totesi, etteivät he ”sitoutuneet joukkueen arvoihin ja periaatteisiin”.
Maajoukkueessa kaikki ei ole kunnossa, mutta ongelmat oli helppo lakaista piiloon, kun edessä oli MM-jatkokarsinta.
Todellinen joulu kävi jatkokarsinnan arvonnassa, kun Suomi sai vastaansa Hollannin eikä Puolaa tai varsinkaan Kroatiaa.
Silti Suomi ei pystynyt mollivoittoisen karsintalohkon jatkeeksi voittamaan Hollantia kummassakaan kohtaamisessa, vaikka oli ennakkosuosikki. Tutut ongelmat ja virheherkkyys jatkuivat.
Kun pelataan vain tuloksesta, Gargellin näytöt Suomessa ovat nollatasoa, vaikka Suomi oli lähellä tehdä historiaa – ja se kertoo kaiken, miten isossa lahjapaketissa kisapaikkaa tarjottiin.
MM-karsinta päättyi ikimuistoiseen trilleriin, mutta muuten karsinta tarjosi vain kysymyksiä.
Ennen kuin loppuvuodesta alkaa EM-karsinta, täytyisi löytää vastauksia kysymyksiin: Voiko Suomi palata entiselle tasolleen ja miten? Miten ongelmat korjataan? Onko Sergio Gargelli oikea mies seuraavaankin projektiin?