Tomas Koski rikkoi reilu viikko sitten miesten 200 metrin vapaauinnin lyhyen radan Suomen ennätyksen Budapestin MM-alkuerissä, kun hän ylsi kolmanneksi parhaalla ajalla MM-finaaliin.
Koski alitti peräti puolellatoista sekunnilla isoveljensä Matias Kosken aiemman SE-ajan 1.43,51. Tomaksen kymmenen vuotta vanhempi isoveli Matias kilpaili urallaan kaksissa olympialaisissa. Vuonna 2016 Matias rikkoi Antti Kasvion SE:n 200 metrin vapaauinnissa.
– Olihan se tosi tärkeä, mutta sitäkin tärkeämpää oli, että ennätys pysyi vielä perheessä, virnistää Koski leveästi.
Loppukilpailussa odottelu ja muu hässäkkä veivät suurkisojen ensikertalaiselta paukkuja, mutta lopulliseksi sijoitukseksi tuli Suomen uimareiden kisojen paras tulos – 7. sija joulukuun 15. päivä.
– Se oli hyvä mittari minulle. Pääsin lyhyen radan MM-finaaleihin oltuani kolmantena alkukilpailuiden jälkeen. Isoissa kisoissa on kuitenkin aika kova meteli finaaleissa ja kovat vastustajat vieressä, myönsi Koski hänelle vielä uutta asetelmaa.
Joulu Suomessa
Heinolan Iskua edustava Tomas Koski viettää joulunajan Suomessa.
– Joulun olen Suomessa, mutta lähden ennen uutta vuotta jo takaisin Yhdysvaltoihin treenaamaan yliopistoryhmän kanssa.
Kosken ajatukset ovat lyhyellä tähtäimellä jo suunnattu Georgian kovatasoiseen yliopistojoukkueeseen ja sen ensi vuoden pääkisoihin, jotka järjestetään maaliskuussa.
Yliopistomittelöissä Koski pulahtaa kisa-altaaseen 100 ja 200 metrin vapaauinnissa sekä jaardeilla uitavassa 500 metrin vapaauinnissa ja myös pitkässä viestissä.
Vasta 2,5 vuotta uintia treenannut Koski on päässyt toden teolla treenaamiseen makuun. Huippulupaava uimari on alkanut saada kiinni muita takamatkaltaan. Harjoitusten määrät ja tehot ovat kasvaneet. Kosken valtava potentiaali on alkanut konkretisoitua reilussa parissa vuodessa.
– Yllätys on ollut, kuinka nopeasti olen kehittynyt. Se, että aloin uida, johtui paljolti siitä, että perheessäni oli uitu ja kilpailtu. Halusin päästä heti uinnissa hyvälle tasolle. Se toimi motivaattorina. Treeniruuveja on kiristetty koko ajan, vaikka aloin heti harjoittelemaan kunnolla.
Vuonna 2025 uintikalenterissa ohjelmassa ovat pitkän radan MM-kisat heinä-elokuussa Singaporessa. Siellä Tomas Koski hakee jälleen finaalipaikkaa.
Yliopistoarki
Yhdysvalloissa yliopistoarki uinnissa alkaa Kosken mukaan aina maanantaisin heti kello 7, josta matka jatkuu kouluun.
Kello 11 on syömisen aika, jonka jälkeen ohjelmassa ovat punttitreenit. Toisten, iltapäivällä olevien uintiharjoitusten jälkeen tulee illallinen, jonka jälkeen on läksyjen aika.
Tämä sama kaava toistuu aina perjantaihin saakka.
Kosken mukaan kilpailu on kovaa yliopistossa, varsinkin tasokkaassa Georgian ryhmässä. Hän sanoo kuitenkin pärjänneensä ihan hyvin yliopistokisoissa, joissa on päässyt pääkisojen A-finaaleihin ja voittanut myös mitaleita.
– Hyviä treenikavereita löytyy, joiden kanssa voi parantaa joka päivä. Uskon, että jenkeissä me treenaamme määrällisesti paljon enemmän kuin normisuomalaiset.
– Jos ajattelee asiaa toisin päin, niin ehkä Yhdysvalloissa olisi hyvä nähdä levon ja hieronnan merkitys. Pohjois-Amerikassa voi helposti treenata liikaa ja mennä ylikuntoon, varoittelee Tomas.
Kosken mukaan itse opiskelussa alkuvuodet ovat helppoja.
– Ihan kivasti olen pärjännyt opiskelussa. Molempien asioiden hoitaminen on tietty vaativaa, kun illalla urheilun jälkeen väsyttää, mutta läksytkin pitää hoitaa. Siihen kuitenkin tottuu. Kun joukkuekaveritkin tekevät samaa, se helpottaa paljon.
Vapaa-aikana Tomas Koskella ei liikene aikaa muille harrastuksille, eikä edes koripallon heittelyyn.
– Viikonloppuna on aikaa tehdä muutakin, kun lauantaina on vain yhdet treenit. Silloin lepään ja nukun paljon sekä vietän aikaa tyttöystäväni kanssa.
Koripallosta uintiin
Yhdysvalloissa Koski alkoi pelata koripalloa alun alkaen kavereidensa kanssa ja sai siitä kipinän.
Koripalloa Tomas Koski pelasi kaikkiaan neljä vuotta, mutta kun ongelmia ilmaantui polviin ja lonkkiin, lajinvaihto tuli ajankohtaiseksi.
– Koripallo oli nuorena paljon kivempaa kuin uinti. Se loppui kuitenkin vaivoihin ja aloin uida sen jälkeen. Oli se vähän kova paikka luopua koripallosta, mutta ei auta kuin mennä eteenpäin.
Suomen koriskentiltä Koskella ei ole virallisissa tilastoissa kuin yksi juniorimatsi Lahti Basketballin riveistä yli neljän vuoden takaa. Heinolan NMKY:n 193-senttinen laitahyökkääjä pussitti kyseisessä ottelussa 20 pistettä ja otti neljä levypalloa.
– Pari kuukautta uimisen aloittamisesta uin Helsingissä yhdet kisat ja ne menivät niin hyvin, että aloin ajatella, että on parempi satsata uintiin. Siitä alettiin treenaamaan kovempaa, ja nyt istun tässä, Koski myhäilee.
Asiantuntija häkeltyi
Yle Urheilun uintilähetyksistä tuttu ääni Ville Kallinen on jo pitkään hehkuttanut Kosken nousua, kun tämä on kehittynyt suurelta suomalaisyleisöltä piilossa Yhdysvalloissa.
Silti jopa asiantuntija oli ällistynyt Kosken huippu-uintiin ja varsinkin hänen kovaan alkuerävetoonsa reilu viikon takaisissa MM-uinneissa.
– Onhan Koski tehnyt kovia vetoja Yhdysvaltain yliopistouinneissa. Mutta näin kova ennätysparannus oli silti suuri pommi, Kallinen myönsi.
Suomalaisasiantuntija on verrannut aiemmin, että Tomaksella on samoja elementtejä uinnissaan kuin entisellä 100 metrin vapaauinnin ME-miehellä David Popovicilla.
– Hän osaa pitää lantionsa hyvin kontrollissa ja hänellä on erittäin hyvä otteen haku uintiin. Pehmeys ja kepeys ovat kuitenkin omia taitojaan, ja ne Tomas osaa todella hyvin.
– En ole nähnyt kenelläkään suomalaisella yhtä kepeää tatsia veteen sitten Jani Sievisen, Kallinen on todennut aikaisemmin ja viitannut Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimpään uimariin.
Olympiakulta Los Angelesissa
Kosken saavutukset ovat tulleet reilun parin vuoden pitkäjänteisen harjoittelun ja omistautumisen tuloksena.
Ylen haastatteluun saapunut Tomas Koski oli vain hetki aiemmin kauhonut rajun, täysivauhtisen 10 kertaa 25 metrin uintisession altaassa. Epäselvyyttä ei jäänyt, etteikö 20-vuotias uintilahjakkuus olisi tosissaan uuden lajinsa suhteen.
Koski uskoo jaksavansa tehdä rajua arkityötä myös seuraavat neljä vuotta matkalla kohti unelmaa.
– Kova työ antaa lisää motivaatiota. Tiedän, kuinka paljon teen töitä ja uskon kehittyväni vielä tästä. Teen mitä tahansa, että saavutan tavoitteeni. En halua mitään muuta kuin sitä.
Pitkän tähtäimen unelmia on uimarin mukaan montakin. Yksi nousee ylitse muiden.
– Unelmia on aika monta. Ennen kuin lopetan uinnin, haluan, että nimeni on historian kirjoissa. Uskon, että Los Angelesin olympialaisten aikoihin vuonna 2028 olen hyvässä iässä tuloksen teon suhteen. Kultamitali Losissa on tähtäimessäni, paaluttaa Koski.