Neuvottelut Venäjän hyökkäyssodan päättämiseksi ovat edenneet. Ukraina hyväksyi tiistaina Yhdysvaltain ehdotuksen 30 päivän aselevosta.
Venäjä ei ole vielä kertonut kantaansa.
Rauhansopimukseen on silti yhä pitkä matka, ja neuvottelut voivat kaatua milloin tahansa.
Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta kertoo, mitä esteitä pysyvän rauhan edessä yhä on.
1. Hyväksyykö Venäjä aselevon?
Yhdysvaltain mukaan pallo on nyt Venäjällä. Se kertonee kantansa aselepoehdotukseen lähipäivinä.
Professori Forsbergin mukaan Venäjän asema neuvotteluissa on hyvä, koska sillä on vaihtoehtoja.
– Venäjä voi katsoa Trumpin kortit ja jatkaa peliään, Forsberg sanoo.
Toisin sanoen Venäjä voi hyväksyä aselevon ja katsoa, saako se neuvotteluissa sellaiset rauhanehdot, jotka se haluaa.
Tai sitten se voi jatkaa sotimista ja palata neuvotteluihin vasta sille itselleen sopivalla hetkellä.
Forsbergin mukaan Venäjä luultavasti suostuu nyt jonkinlaiseen ehdotukseen ja katsoo, mitä siitä seuraa. Venäjän vaihtoehdot pysyvät avoimina tämän jälkeenkin.
– Tässä vaiheessa on vähemmän todennäköistä, että tässä ripeästi saataisiin tulitauko ja sitä myötä pysyvämpi rauha, Forsberg sanoo.
Edessä voi Forsbergin mukaan hyvinkin olla useampia aselepoja ja niiden rikkoutumisia.
2. Miten Yhdysvallat onnistuu ohjaamaan neuvotteluja?
Jos aselepo alkaa, seuraavaksi vuorossa olisivat varsinaiset rauhanneuvottelut Yhdysvaltain johdolla. On täysin auki, miten ne sujuisivat.
Tähän asti Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on keskittynyt lähinnä painostamaan Ukrainaa.
Professori Forsbergin mukaan Ukraina suostui aselepoon, kun Yhdysvallat keskeytti aseavun ja tiedustelutietonsa jakamisen.
– Ukraina oli pahassa pakkoraossa, Forsberg sanoo.
Professori Forsbergin mukaan nyt on mielenkiintoista nähdä, yrittääkö Yhdysvallat saada myös Venäjän tekemään jotakin kompromisseja omiin tavoitteisiinsa.
Ukrainan kannalta on pahaenteistä, mikäli ukrainalaisen Kyiv Post -lehden tiedot pitävät paikkansa. Lehden lähteiden mukaan Yhdysvallat on jo hyväksynyt Venäjän keskeisiä rauhanehtoja.
3. Mistä ehdoista Ukraina ja Venäjä voivat joustaa?
Rauhansopimus edellyttäisi, että sekä Ukraina että Venäjä antaisivat periksi omissa tavoitteissaan.
Toistaiseksi tavoitteet ovat hyvin kaukana toisistaan.
– Venäjähän ei ole luopunut mistään päämääristään, mitä se on sodan alussa asettanut. Pikemmin niitä on tullut matkan varrella jopa lisää, Forsberg sanoo.
Venäjä pyrkii Forsbergin mukaan saamaan vahvan otteen Ukrainasta, vaikka se pysyisikin itsenäisenä valtiona.
Venäjä haluaa myös saada kansainvälisen tunnustuksen Krimin ja neljän muun Ukrainan alueen liittämiselle itseensä. Samalla se yrittää saada vallattua alueet kokonaan.
Ukraina taas joutuu pohtimaan sitä, minkälainen rauha olisi sille ylipäätään siedettävä.
– Ukrainan kannalta olennaista on se, että olisi jonkinlaiset turvatakuut ja ajatus siitä, että Ukraina voi itse päättää omista johtajistaan eikä sen vaaleihin sekaannuta, Forsberg sanoo.
4. Turvaako Eurooppa rauhaa?
Euroopan maat eivät ole toistaiseksi päässeet mukaan neuvotteluihin. Ne ovat kuitenkin alkaneet puuhata turvatakuita Ukrainalle.
Käytännössä tämä tarkoittaisi eurooppalaisia rauhanturva- tai pelotejoukkoja, joita lähetettäisiin Ukrainaan taisteluiden tauottua. Näiden tarkoitus olisi varmistaa, ettei Venäjä uskaltaisi enää hyökätä uudelleen.
Yli 30 Nato-maan, Japanin ja Australian asevoimien komentajat keskustelivat tiistaina Pariisissa siitä, mitä kykyjä eri maiden armeijoilla olisi tarjota operaatioon. Kokouksen tuloksista ei tihkunut tietoja julkisuuteen.
Avoin kysymys on, uskaltavatko eurooppalaiset lähettää joukkoja ilman Yhdysvaltojen tukea ja Venäjän suostumusta. Riskinä ovat avoimet sotatoimet Venäjän ja Euroopan välillä.
Yhdysvallat ei ollut mukana Pariisin kokouksessa, ja sen kanta on ollut, ettei se ole lähettämässä joukkoja Ukrainaan.
Venäjä on puolestaan ilmoittanut, ettei se missään nimessä hyväksy Nato-maiden joukkoja Ukrainassa.
Professori Tuomas Forsbergin mukaan Venäjän pään kääntäminen vaatisi kovaa painostusta.
Näin Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kommentoi eurooppalaisia rauhanturvajoukkoja Ukrainassa keskiviikkona.